Kannen kuva: Työkuva Chricton-Vulcanin valimosta 1930-luvulta. Turun museokeskus.
Turun linnan ympäristö pitää sisällään Turun satama- ja telakkateollisuuden värikästä historiaa. Satamaa on pidetty ”Suomen porttina länteen” jo keskiajalta asti. Turkulaisen laivanrakennuksen juuret taas ulottuvat nykyisessä muodossaan kolmensadan vuoden päähän. 1900-luvun alussa tunnelma oli vastaitsenäistyneessä Suomessa epävakaa. Turun telakalla ja satamassa tämä ilmeni muun muassa sotayhteistyönä, lakkoina ja kieltolain aikaisena levottomuutena.
Sukellusveneitä ja salaisuuksia
Jo keskiajalla Linnanniemellä harjoitettiin laivanveistoa, mutta toiminta muotoutui teolliseksi 1700-luvulla. 1900-luvun alussa kulta-aikaansa eli Chricton-Vulcanin telakka, joka muodostui kahden Aurajokisuun merkittävän yhtiön yhteistyössä. Suomen valtio oli nuori, ja sotavarustelu oli sille tärkeää. Telakalla valmistettiinkin esimerkiksi sukellusveneitä. Myöhemmin telakalla oli tärkeä rooli sotakorvausten maksamisessa.
Sukellusveneiden valmistukseen liittyi myös salaista poliittista toimintaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sukellusveneiden rakentaminen oli Saksalta kiellettyä. Saksalaiset kuitenkin käyttivät hollantilaista peiteorganisaatiota harjoittaakseen ja pitääkseen yllä veneisiin liittyvää osaamistaan. Peiteorganisaatio toimi myös Turun telakalla. Saksalaisen työvoiman hyödyntäminen sukellusveneprojektissa herätti epäluuloa muissa suurvalloissa.
Sataman kiistelevät ideologiat ja työyhteisöt
Suomessa oli 1900-luvulla enemmän työtaisteluita kuin muissa teollisuusmaissa. Lakkoilu ja ideologiset ristiriidat aiheuttivat kahnauksina sataman työyhteisöissä. Välejä oli selvittelemässä esimerkiksi tuleva tasavallan presidentti Mauno Koivisto, joka kirjoitti väitöskirjansa Sosiaaliset suhteet Turun satamassa omia kokemuksiaan hyödyntäen.
1900-luvun alussa elettiin kieltolain aikaa. Kansan raitistumiseen pyrkivän lain seuraukset olivat päinvastaiset, mikä ilmeni myös satamatyöntekijöiden keskuudessa. Työntekijät olivat heikossa asemassa yhteiskunnassa ja he päätyivät usein tekemisiin poliisin kanssa työmaajuopottelusta ja tappeluista. Satama tunnettiin tämän takia “paheiden pesänä”.
Työntekijöiden käytöksen valvomisen lisäksi alueella harjoitettiin tiedustelutoimintaa etsivän keskuspoliisin toimesta. Osoitteessa Linnankatu 87 toimi tuolloin Kanavaniemen poliisiasema, aina vuoteen 1960 asti. Valtiollisen poliisin käytössä olleessa rakennuksessa valvottiin satamasta tulevia matkustajia ja mahdollisesti salakuunneltiin sen edustalla käytyjä keskusteluja.
Teksti: Ella Vahteristo
Lähteet:
Kaijansalo, Heli 2023. Historian havinaa – Satamahinaaja Auran konepäiväkirjasta ja Suomen Turussa vuonna 1928. Aboard: Turun sataman verkkolehti, 14.2.2023.
Huhtanen, Jarmo 2016. Natsi-Saksa hyödynsi Suomen rakentamia sukellusveneitä – suurvallat seurasivat epäillen, mitä Aurajoella tapahtuu. Helsingin Sanomat, 5.2.2016.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002884223.html
Turun museokeskus 2021. Sataman tarinoita – Sataman käyttöä varten tehty. YouTube.