Ympäristöllä on vaikutuksia ihmisten kokemaan yhteisöllisyyteen ja sitä kautta hyvinvointiin. Asuinympäristö voi muodostaa asukkailleen tukiverkon, joka tarjoaa keskinäistä apua ja sosiaalisia kontakteja. Tämänkaltaiset kohtaamiset voivat olla erityisen tärkeitä alueen ikääntyville ihmisille. Kaupungistuminen ja yksilökeskeisyyden kasvu ovat paikoin vähentäneet naapurien välistä kanssakäymistä. Kaupunkisuunnittelussa onkin tärkeää kuunnella ja huomioida asukkaiden mietteitä ja toiveita, jotta asuinalueita voidaan kehittää toimivimmiksi ja hyvinvointia tukeviksi.
Hyvinvoiva Linnakaupunki -tutkimushankkeen myötä Linnakaupungin asukkaat ovat päässeet kertomaan alueen yhteisöllisyydestä. Kokonaisuudessaan Linnakaupunki nähdään eläväisenä ja mukavana asuinalueena. Osa asukkaista nostaa esiin yhteisöllisyyteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Moni asukas toteaa, että muihin asukkaisiin törmää alueella suhteellisen harvoin. Eräs asukas mainitsee, että yhteisöllisyys on hänelle ennemmin tuntemus kuin jokin konkreettinen asia. Hän kertoo, että muiden asukkaiden näkeminen ja tervehtiminen on mukavaa. Myös moni muu asukas kertoo, että ihmisten näkeminen asuinalueella on positiivista. Esimerkiksi Harppuunakorttelin ruokakaupalla törmää usein Linnakaupungin muihin asukkaisiin. Siellä tunnelma on asukkaiden mukaan kiva muun muassa baarissa istuskelevien ihmisten vuoksi.
Linnakaupungin alueelle rakennetut sisäpihat ovat herättäneet ristiriitaisia ajatuksia asukkaissa. Eräs asukas toteaa, että koska pihan rakentamisessa on otettu kaikenikäiset huomioon, se lisää yhteisöllisyyttä. Lisäksi haastateltava kokee, että koska useammalle pihalle ajo autolla on kielletty, suljetumpi piha on turvallisempi myös lapsille. Toisaalta asukkaat kertovat, että suljetuille sisäpihoille voi olla korkeampi kynnys mennä. Kohtaamisia naapureiden kesken ei synny, mikä voi heikentää asukkaiden hyvinvointia. Eräs asukas painottaakin, että ihmisten satunnainen kohtaaminen tulisi tehdä mahdolliseksi kaikille yhteisten sisä- tai ulkotilojen avulla.
Eräs Linnakaupungin asukas mainitsee haastatteluissa, että alueen yhteisöllisyys on muuttunut. Hänen kokemuksensa mukaan Linnakaupungin alueella ei ole enää samanlaista sosiaalista verkostoa kuin hänen lapsuusaikanansa. Hän on pohtinut muun muassa koronan vaikutuksia kohtaamisten vähentymiseen. Pandemian aikana ihmiset eristäytyivät koteihinsa, eikä naapureiden välistä kanssakäymistä juuri tapahtunut. Eräs haastateltava pitää kaupungin kehittymistä kuitenkin hyvänä asiana. Hänestä erityisen ihanaa on, että alueella asuu monen ikäisiä ihmisiä ja paljon nuoria. Haastateltu ei halua asua vain vanhojen ihmisten keskuudessa.
Linnakaupungin asukkaat saivat kertoa omia toiveitaan alueen kehittämiseksi. Palveluja enemmän alueelle toivottaisiin yhteisöllisiä tiloja, jotka voisivat mahdollistaa spontaaneja kohtaamisia ja yhteistä tekemistä. Erään asukkaan mukaan ympäristö ei tällä hetkellä mahdollista naapureihin tutustumista ja yhteisöllisyyden tunteen muodostumista. Yhtenä ratkaisuna nähdään yhteiset piha-alueet, joissa viettää aikaa matalalla kynnyksellä.
Teksti: Anna Chukhina & Veera Ruippo
Lähteet:
Outi Jolanki, et al. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79913/47_ASUVA-loppuraportti%202017_NETTIindd.pdf. Viitattu 22.4.2024.
Elisa Prepula 2010. Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20714/Prepula_Elisa.pdf?s. Viitattu 22.4.2024.
Sitra. Yhteisöllisyys ruokkii uusia toimintatapoja. Saatavilla: https://www.sitra.fi/aiheet/yhteisollisyys/#ajankohtaista . Viitattu 22.4.2024.