Tutkimme Turun yliopistossa Koneen säätiön rahoittamassa projektissa ihmisten välistä yhteistyötä ja luonnonvarojen hallintaa. Etsimme vastauksia muun muassa seuraavaan kysymykseen; milloin onnistumme hallitsemaan yhteisiä luonnonvarojamme kestävästi? Perehdymme useisiin eri tapaustutkimuksiin kuten kaupunkiviljelylaatikoiden hoitamiseen, yhteismetsiin sekä hirven ja valkohäntäpeuran metsästykseen. Tutkimme eri luonnonvaroja ja niiden käyttäjiä sosiaalis-ekologisina järjestelminä hyödyntäen Nobel-voittaja E. Ostromin SES-viitekehystä (Ostrom 2009). Lähestymme asiaa monitieteisesti eli yhdistämme sekä luonnontieteellistä evoluutiobiologista -että yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa. Aiemmin on uskottu, että ihminen on aina rationaalinen ja itsekkäisiin voittoihin tähtäävä päätöksentekijä, mikä johtaa jaettujen luonnonvarojen ylikulutukseen ja jopa romahtamiseen. Kuitenkin lukuisat empiiriset tutkimukset ovat havainneet, että ihmiset tekevät yhteisöä hyödyntäviä ja jopa epäitsekkäitä päätöksiä monissa tilanteissa. Kasvokkainen kommunikointi, jaetut kulttuuriset normit tai ryhmien yhdessä laatimat säännöt ja sanktiot luovat luottamusta ja vastavuoroisuutta, mikä johtaa parempaan yhteistyöhön ja yhteisen luonnonvaran kestävään hallintaan. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät kunkin luonnonvaran hallinnassa johtavat yhteistyöhön ja ryhmää hyödyntäviin päätöksiin sekä kestävämpiin valintoihin.

Our project funded by the Kone Foundation tests the applicability of evolutionary models to the study of human decision-making processes in the context of natural resource management. Our approach is interdisciplinary, and combines research questions and methodologies from both social and natural sciences. An important methodology shared by the two disciplines is the game theoretical approach. In the global scale there has been a shift from the Tragedy of Commons approach to the Drama of Commons approach with a more optimistic view on the capacity of local stakeholders to solve problems related to common pool resource management. We are mainly interested to find out in what circumstances a stable local common pool resource management might succeed. Our empirical focus will be on the management of Finnish fish and game resources, reindeer pastures and common forests. A more theoretical focus is finding the key differences and commonalities between the theories used in different fields.