Korona-ajan kokemuksia ruokasektorilta

Mitä tänään söisin? Ajankohtainen kysymys aina, mutta on tullut itselleni entistä merkittävämmäksi koronapandemian aikana. Normaali lounasruokailuun meneminen muuttui keittiön pöydän ääressä syömiseen eli ruokana on sitä, mitä olen valmistanut tai ostanut, ja yleensä useampana päivänä samaa. Kototyön ja kotiruokailun lomassa mieleeni nousee tuttujen lounasravintoloiden ahdinko sekä paikalliset elintarvikeyritykset ja -tuottajat, joilta katosi tärkeitä asiakkaita.

Näiden ajatusten ja yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen myötä päädyimmekin valtakunnallisessa Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa selvittämään, millaisia vaikutuksia koronapandemia on aiheuttanut pienille ja keskisuurille jalostaville elintarvikeyrityksille. Tavoitteena oli kerätä tietoa kokemuksista korona-aikana, muutoksen mukanaan tuomista uusista toimintatavoista sekä tulevaisuuden näkymistä. Selvityksen toteutti Gaia Consulting Oy ja se on ladattavissa aitojamakuja.fi-sivulta.

Tiedonkeruu toteutettiin loka-marraskuussa 2020 verkkokyselyllä, johon vastasi 106 elintarvikealan pk-yritystä, sekä haastattelemalla 20 yritystä. Yritykset edustivat eri toimialoja ja toimivat eri maakunnissa. Tuloksista saatiin tietoa yritysten kokemuksista selvitykseen osallistuneiden yritysten näkökulmasta, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko elintarvikealaa tai kaikkia alan pk-yrityksiä rajatusta otoksesta johtuen.

Koronapandemian vaikutukset ovat olleet monenlaisia

Elintarvikealan jalostavat pk-yritykset ovat hyvin heterogeeninen joukko toimialan, tuotteiden, koon ja myyntikanavienkin osalta, joten myös vaikutukset ovat olleet erilaisia. Selvityksen perusteella vaikutukset ovat vaihdelleet positiivisista negatiivisiin ja suurista vähäisiin. Osalla vastaajista oli negatiivisia vaikutuksia myyntiin, kannattavuuteen, tuotanto- ja asiakasmääriin liittyvissä asioissa, mutta osalle vaikutukset olivat positiivisia osin samoihin asioihin liittyen eli oli ilmennyt myös myynnin ja asiakasmäärien kasvua. Vähiten vaikutuksia oli tuotantokustannuksiin, raaka-aineiden saantiin ja henkilöstömääriin.

Osalla vastaajista osa liiketoiminnasta katosi kokonaan. Ravintoloiden sulkeminen sekä erilaisten tapahtumien ja messujen peruuntuminen veivät mukanaan merkittävät asiakaskunnat, joita ei pystytty korvaamaan muilla myyntikanavilla. Lomauttaminen mainittiinkin yleisimpänä sopeutumistoimenpiteenä tiukassa tilanteessa.

Oppeja tulevaan ja katse eteenpäin

Koronapandemiassa pärjäämisen tärkeimpiä kulmakiviä aineiston perusteella olivat yrityksen entuudestaan vahva taloudellinen tilanne ja monipuoliset myyntikanavat. Nähtiinkin tulevaisuuden kannalta tärkeäksi kohdemarkkinoiden hajauttaminen ja asiakaskunnan heterogeenisuus. Koronapandemian aikana myyntikanavien monimuotoisuutta on lisätty avaamalla uusia kanavia, esimerkiksi suoramyynti tai oma verkkokauppa, ja suuntaamalla tarjontaa uusille asiakassegmenteille, kuten kuluttajamarkkinoille ruokapalvelusektorin rinnalla.

Vaikka koronapandemia on heikentänyt yritysten tulevaisuudennäkymiä, halua kehittämiseen on siitä huolimatta. Toisaalta taas aika on myös mahdollistanut kehittämistoimien käynnistämisen. Osa kertoi, että ajatuksia yrityksen kehittämisestä ja investoinneista oli jo ollut aiemmin, mutta nyt oli mahdollisuus käynnistää toimenpiteet. Osa vastaajista totesi syksyllä, että sopeuttamistoimet ovat vielä edessäpäin.

Poikkeusaika muistuttaa meitä myös lähituotteiden arvosta

Kun reilu vuosi sitten oli vielä epäselvää, millaisen kulkutaudin kanssa ollaan tekemisissä ja miten virus leviää, moni alkoi suosia kotimaisia ja lähialueen tuotteita. Tämä lähituotteiden suosiminen näkyi suoramyynnin kasvuna. REKO-renkaiden (lähiruoan myynti- ja jakelumalli) toimintaan liittyikin viime keväänä uusia tuottajia ja kuluttajia, ja ostosten teko vilkastui. Myös haastatteluissa tuli esiin, että kotimaisen tuotannon arvostus nousi pandemian aikana.

Arvostusta kotimaisiin raaka-aineisiin onkin hyvä vaalia korona-ajan kotikeittiössä. Jälleen huomenna on tarjolla alkusalaatiksi kurkkua, tomaattia, salaattia ja ehkäpä juustopaloja, ja sitten pääruokana on keittoa tai kalapihvi kera perunoiden. Sen sijaan sitä täytyy vielä malttaa odotella, että pääsee yhdessä työkavereiden kanssa valmiiseen pöytään, johon joku muu on tehnyt monipuoliset ja hyvänmakuiset ruoat, ja että samalla voi rupatella mukavia ruokailun lomassa. Yhdessä jaettu ruokahetki onkin se paras paikka arvostaa lähituotantoa.

Kirjoittaja

Päivi Töyli toimii projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ruokaketju ja kestävä kehitys -teemaryhmässä ja toteuttaa valtakunnallista Ruokasektorin koordinaatiohanketta, www.aitojamakuja.fi.

Kuva: Perunaostoksilla Seinäjoen REKO-jaossa 28.8.2020. Kuvaaja Ada Trogen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.