Merialuesuunnittelu voi tukea kestävää kehitystä itäisellä Suomenlahdella

Suomenlahden itäosiin kohdistuu kova ihmistoimintojen paine ja moninaisia ympäristöhaasteita. Maantieteellisesti pienelle rannikko- ja merialueelle sijoittuvat Pietarin metropolialue, suuria satamia ja vilkkaita merenkulun väyliä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, monimuotoisia vedenalaisia elinympäristöjä ja geologisia muodostumia sekä runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja. Jotta rannikko- ja merialue säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisena, on eri intressejä sovitettava yhteen ja samalla pyrittävä parantamaan ympäristön tilaa.

Perinteisellä kaavoituksella on jo vuosikymmeniä säädelty maa- ja rannikkoalueiden käyttöä. Samaan pyritään nyt meri- ja rannikkovesissä merialuesuunnittelun avulla. GET READY -hankkeessa edistetään itäisen Suomenlahden meri- ja rannikkoalueiden kestävän kehittämisen yhteistyön edellytyksiä Suomen ja Venäjän välillä.

Yksittäisistä toimista kokonaisvaltaiseen rannikko- ja merialueiden käytön hallintaan

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana rannikko- ja merialueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa on pyritty soveltamaan eri puolilla maailmaa. On tapahtunut paradigman muutos, jossa yksittäisistä suojelutoimista ja sektorikohtaisesta sääntelystä ollaan siirtymässä kokonaisvaltaiseen ekosysteemilähestymistapaan. Sen tavoitteena on säädellä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa painetta siten, että varmistetaan ympäristön hyvän tilan saavuttaminen ja ympäristön resurssien säilyminen sekä kestävä käyttö myös tuleville sukupolville. Ekosysteemilähestymistavan keskeiset periaatteet määritettiin YK:n biodiversiteettisopimukseen liittyvässä Malawin työpajassa jo vuonna 1998. Sen käytännön toteutus on kuitenkin haastavaa, ja siksi ekosysteemilähestymistapaa soveltavia toimintatapoja kehitetään yhä.

Euroopan unionissa meri- ja rannikkoalueiden ekosysteemilähtöisen suunnittelun ja hoidon toteutuksen tärkein väline on merialuesuunnittelu, josta säädettiin direktiivillä 2014/89/EU. EU:ssa merialuesuunnittelu huomioi myös maa-meri-vuorovaikutuksen rannikkoalueiden kanssa. Tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelun käytänteitä on kehitetty jo pitkään EU:ssa erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta. Paikallisia ja alueellisia suunnitelmia on myös tehty monissa maissa. Kymenlaakson vuonna 2013 valmistunut maakuntakaava oli Suomessa merialuesuunnittelun edelläkävijä.

Merialuesuunnittelun tilanne Suomessa ja Venäjällä

Suomessa ensimmäinen virallinen merialueen suunnittelukierros päättyi maaliskuussa 2021. Siihen mennessä kaikkien EU:n rannikkovaltioiden merialuesuunnitelmien tuli olla valmiina. Suunnittelu on kussakin EU:n jäsenmaassa sovitettu olemassa olevaan lainsäädäntöön ja hallintojärjestelmään. Suomen Merialuesuunnitelma 2030 on yleispiirteinen ja strateginen suunnitelma, joka tukee maakuntakaavoitusta ja tarjoaa tietoa aluesuunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Venäjällä merialuesuunnittelu-käsite perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Venäjä on myös osallistunut aktiivisesti HELCOM-VASAB-merialuesuunnittelutyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä on laatinut Itämeren alueen valtioille yleisen tason suuntaviivoja ekosysteemilähestymistavan ja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön toteutukseen. Venäjällä Itämeren merialuesuunnitelman laatiminen ei ole käynnistynyt, koska sitä koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteluvaiheessa. Nykytilanteessa lainsäädännöllistä pohjaa merialuesuunnittelulle tulee myös jonkin verran muista laeista. Venäjällä on kuitenkin monipuolista asiantuntijaosaamista ja muun muassa ympäristön tilan seurannoista kertyneet laajat tietoaineistot. Ne antavat hyvät valmiudet käynnistää ekosysteemilähestymistapaan perustuva aluesuunnittelu.

GET READY -hankkeessa on kartoitettu Itäiselle Suomenlahdelle soveltuvia rannikko- ja merialueen suunnittelun hyviä käytänteitä

Venäläisten ja suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyönä on GET READY -hankkeessa tarkasteltu merialuesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon hyviä käytänteitä. Tarkastelu on pohjautunut HELCOM-VASAB-merialuesuunnittelutyöryhmän suosittelemiin ekosysteemilähestymistavan keskeisiin teemoihin, joita ovat esimerkiksi sidosryhmätyöskentely, ihminen-ekosysteemi-vuorovaikutusten määrittäminen, vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen tarkastelu sekä varovaisuusperiaatteen soveltaminen.

Hankkeessa on kansallisella tasolla kuvattu Suomen merialuesuunnitteluprosessia edellä mainittujen teemojen puitteissa. Samoja teemoja on analysoitu paikallisella tasolla tarkastelemalla Suomesta Kymenlaakson maakuntasuunnitelmaa vuodelta 2013 ja Kotkan-Haminan seudun strategista yleiskaavaa vuodelta 2018. Venäjän puolelta on tarkasteltu Pietarin merialuetta sekä Ust-Lugan ja Bronkan satamia. Rannikko- ja merialueiden suunnitteluun liittyvä hallintojärjestelmä ja -kulttuuri eroavat Suomessa ja Venäjällä, mikä näkyy käytännön toteutuksessa. Tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ekosysteemilähestymistavan periaatteita voidaan soveltaa erilaisissa puitteissa ja suunnittelutapauksissa.

Ekosysteemipalvelujen määrittäminen ja arvottaminen havainnollistaa monimutkaisia suhteita ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin välillä

Hankkeen selvityksissä ekosysteemipalvelujen identifioinnin on todettu olevan yksi potentiaalisimmista hyvistä käytänteistä meri- ja rannikkoalueiden kestävän käytön ja hoidon suunnittelussa. Ekosysteemipalvelut ovat luonnosta saatavia aineellisia ja aineettomia hyötyjä sekä tuotteita. Niihin lukeutuvat niin hengittämämme ilma, kaunis merimaisema, kalansaaliit kuin teollisesti hyödynnettävät maa-ainekset.

Ekosysteemipalveluja on pidetty itsestäänselvyyksinä. Vasta ihmisen toimintaa haittaavat ja vaikeasti ratkaistavat ympäristöongelmat, kuten Itämeren rehevöityminen, ovat kiinnittäneet huomion niihin. Viime vuosina merialueiden ekosysteemipalvelujen identifiointia ja arvottamista on alettu tutkia yhä enemmän. Maailmanlaajuista huomiota saaneessa Dasguptan raportissa nostetaan esiin luonnon merkitys ihmisen koko nykyiselle olemassaololle, taloudelle ja hyvinvoinnille. Raportissa esitetään ekosysteemipalvelujen taloudellista arvottamista keinona muuttaa nykyistä ajatusmallia, jossa luonnon tuottamia palveluja ei sisällytetä markkinahintoihin.

Myös Suomen, Venäjän ja Viron tutkijoiden yhteistyönä laatimassa, Suomenlahti 2014 -teemavuoden tuloksia esittelevässä raportissa esitetään ekosysteemipalvelujen visualisoimista ja arvottamista keinona edistää Suomenlahden kestävää hoitoa.

Ekosysteemipalvelujen määrittäminen havainnollistaa konkreettisesti ympäristön eri elementtien ja ihmisen toiminnan ja hyvinvoinnin välisiä suhteita. Tämä on niiden käytön keskeinen hyöty meri- ja rannikkoalueiden käytön ja hoidon suunnittelussa. Ekosysteemipalvelujen identifiointi edellyttää tutkittua tietoa meren tilasta, jota sekä Suomessa että Venäjällä on itäiseltä Suomenlahdelta runsaasti. Näin on mahdollista tarkastella alueen ekosysteemipalveluja laajempina kokonaisuuksina merialuesuunnittelun pohjaksi.

Monet merellä tapahtuvat toiminnot ja ilmiöt heijastuvat maa-alueille ja päinvastoin. Meri- ja rannikkoalueen suunnittelu edellyttää maa-alueiden toimintojen ja ilmiöiden huomioimista. Ekosysteemipalvelujen identifiointi avaa maa-meri-vuorovaikutussuhteita ja siten tukee suunnitteluratkaisujen tekoa.

Kirjoittajat

Anne Erkkilä-Välimäki on erityisasiantuntija ja Sari Nyroos koulutuspäällikkö Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. He ovat mukana toteuttamassa GET READY -hanketta.

Kuva: Sari Nyroos

Lisätietoa

Selvitys julkaistaan raporttina syksyn 2021 aikana.

GET READY -hanke liittyy Turun yliopiston monitieteiseen Meri ja merenkulku -kokonaisuuteen. Se on yksi kuudesta Turun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen temaattisesta kokonaisuudesta: https://www.utu.fi/fi/tutkimus/tutkimuksen-temaattiset-kokonaisuudet/meri-ja-merenkulku

GET READY -hankkeen kotisivut: https://eco-getready.com/

Ekosysteemilähestymistavan periaatteet: https://www.cbd.int/ecosystem/principles.shtml

Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014L0089&from=EN

Suomen merialuesuunnitelma 2030: https://www.merialuesuunnitelma.fi

HELCOM-VASAB-merialuesuunnittelutyöryhmän laatimat suuntaviivat merialuesuunnittelun toteutukseen Itämerellä: https://helcom.fi/action-areas/maritime-spatial-planning/msp-guidelines/

Final Report – The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review: https://www.gov.uk/government/publications/final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review

Suomenlahti 2014 -teemavuoden raportti: Mika Raateoja ja Outi Setälä (toim.), “The Gulf of Finland assessment”, Reports of the Finnish Environment Institute 27/2016. http://hdl.handle.net/10138/166296