Yhteisöviestinnän portfolio

Yhteisöviestinnän harjoituskurssi

Posteri

Alla olevassa posterissa esittelen viestinnän ammattilaiselle tärkeitä taitoja ja pohdin, millainen olen itse viestijänä.

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän, miten tehdä UTU:n graafisen ohjeiston mukainen posteri.
  • ymmärrän paremmin, millainen olen viestijänä, mitkä ovat vahvuusalueitani ja, missä minun tulisi kehittyä.
  • voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa esimerkiksi töissä, vapaaehtoistyössä ja harrastuksissa.
  • pohdin, miten paljon olen oppinut tämän kurssin aikana ja, miten pystyn kehittämään lisää osaamistani kurssin jälkeen.

Lähteet:

Kalpio, Anna. 2022. Yhteisöviestinnän harjoituskurssin materiaalit.

Viitasalo, Mira. ”8 taitoa mitä viestinnän ammattilainen tarvitsee tulevaisuudessa.” https://www.meltwater.com/fi/blog/10-taitoa-mita-viestinnan-ammattilainen-tarvitsee

Havaintoja Turun yliopiston viestinnästä

Tässä verkkotekstissä tarkastelen valitsemiani Turun yliopiston viestinnän kanavia, tarkemmin ottaen Turun yliopiston Instagramin päätilin (@uniturku) julkaisuja sekä Turun yliopiston verkkosivujen uutisia. Tarkastelun ajanjakso on 1.1.-28.2.2022 ja keskityn molempien kohdalla erityisesti kahteen näkökulmaan: maineeseen ja brändiin sekä megatrendeihin.

Instagramissa henkilökohtaiset tarinat herättävät kiinnostusta

Turun yliopiston Instagramin päätilin julkaisuissa painottuvat erityisesti henkilökohtaiset kokemukset ja opiskelijaelämä. Postauksissa opiskelijat kertovat elämästään ja lisäksi niissä annetaan vinkkejä opiskeluun ja pääsykokeisiin sekä tietoa muun muassa hakuajoista. Kohderyhmät käyvätkin jo pienen vilkaisun jälkeen selväksi: niitä ovat yliopiston opiskelijat ja mahdolliset tulevat opiskelijat.

Maine ja brändi

Turun yliopiston brändikirjassa korostetaan sitä, että jokainen yhteisön jäsenistä on viestijä ja vaikuttaa siihen, millainen kuva yliopistosta syntyy. Yhteisön jäsenten omat kokemukset kiinnostavat seuraajia ja ylläpitävät osaltaan organisaation mainetta. On siis ymmärrettävää, miksi Instagram-tiliä hallitsevat juuri opiskelijalähettiläät (https://www.instagram.com/p/CY5nsQ3tEd3/).

Pistin merkille myös sen, että päätilillä jaetaan TikTok-videoita ja kerrotaan uusista podcast-jaksoista ja blogikirjoituksista. Tällä tavalla seuraajat saavat tietää, että Turun yliopistoon voi tutustua myös toisissa sovelluksissa. Näin Turun yliopisto tekee itseään tunnettavammaksi ja pitää huolta tavoittavuudesta. Tämä on tärkeää, sillä myös monikanavainen viestintä ylläpitää organisaation mainetta.

Brändi koostuu muun muassa organisaation arvoista ja visioista, mutta myös siitä, miltä organisaatio näyttää. Organisaatio pystyy rakentamaan haluamaansa mielikuvaa itsestään ja tukemaan viestintäänsä esimerkiksi yhdenmukaisella logon käytöllä, harkitulla ja tunnistettavalla visuaalisella ilmeellä sekä brändin mukaisilla kuvavalinnoilla. Nämä kuvailevat hyvin Turun yliopiston otetta viestinnästään. Instagram-tilin värit, fontit, graafiset elementit ja kuvat noudattelevat yliopiston graafista ohjeistoa. Kuvissa ja videoissa korostuvat erityisesti kampuksen arki ja aidot ihmiset, sillä opiskelijalähettiläät postaavat myös itse ottamiaan kuvia. Myös yliopiston slogan toistuu postauksissa eri muodoissaan, esimerkiksi Get inspired by the future.

@uniturku-tilin julkaisuja
Megatrendit

Instagram-tilin postauksista on havaittavissa myös viitteitä viestinnän megatrendeihin. Jo aiemmin mainittu tarinallistuminen on näistä yksi ja kaikista näkyvin. Globalisaation ansiosta lisääntyvä monikulttuurisuus näkyy myös postauksissa. Esimerkiksi opiskelijalähettiläiden tarinat ovat luettavissa sekä suomeksi että englanniksi ja yliopiston vaihto-opiskelijat pääsevät myös ääneen Instagramissa (https://www.instagram.com/p/CZ_1G8PtGPA/). Kolmas viestinnän megatrendi, joka on havaittavissa postauksista, on monipaikkaisuus. Koronaviruspandemian aiheuttama etäopiskelu on tietysti läsnä useissa julkaisuissa, mutta monipaikkaisuus näkyy myös toisella tavalla.  Esimerkiksi Raumalla asuva ja opiskeleva opiskelijalähettiläs kertoi postauksessaan, että hänellä on toisinaan kursseja myös Turussa, mutta hänen ei kuitenkaan aina tarvitse lähteä Turkuun, vaan voi seurata luentoja etänä kotoa käsin.

Verkkosivuilla ajankohtaiset uutiset ovat keskiössä

Turun yliopiston verkkosivujen uutisten aiheet vaihtelevat hyvin paljon, mutta yleisesti ottaen uutiset ovat ajankohtaisia ja koskevat Turun yliopiston tutkimusta, koulutusta ja muuta toimintaa. Instagramiin verrattuna, verkkosivujen uutisten kohderyhmä on selvästi laajempi, eivätkä julkaisut ole suunnattu pelkästään opiskelijoille tai tuleville opiskelijoille.

Maine ja brändi

Turun yliopiston verkkosivuilla uutisia julkaistaan tiheään tahtiin. Tällä tavalla yliopisto ylläpitää mainettaan, sillä aktiivinen viestintä on organisaation maineen tärkeä rakennuskeino. Lisäksi uutisten aiheet pyörivät yliopiston toiminnan ympärillä, esimerkiksi tutkimustuloksien, kurssien ja tapahtumien osalta (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/paivita-tietosi-monikulttuurisuuteen-pakolaisuuteen-ja-kotouttamiseen). Yliopisto huolehtii maineestaan tällä tavalla, sillä maine syntyy myös organisaation teoista ja toiminnasta ja siitä, kuinka niistä kerrotaan organisaation ulkopuolella.

Turun yliopiston brändi on tunnistettavissa verkkosivuilla. Uutiset noudattelevat hyvin Turun yliopiston graafista ohjeistoa fonttien ja värien sekä kuvavalintojen osalta. Kuvissa näkyvät kampukset, paikalliset maisemat, opiskelijat, henkilökunta ja kuvituskuvat ovat lähi- ja tunnelmakuvia. Uutisten visuaalisuus ei ole kuitenkaan yhtä monipuolista ja keskeisessä osassa kuin Instagramissa, sillä joidenkin uutisten yhteydessä ei ole kuvia ollenkaan.

Turun yliopiston verkkosivujen uutisia
Megatrendit

Myös Turun yliopiston verkkosivujen uutisista on löydettävissä erilaisia viestinnän megatrendejä. Näistä yksi on digitalisaatio, sillä monet uutisista koskevat teknologian kehitystä eri aloilla. Uutisissa pohditaan myös esimerkiksi, millaisia taitoja opiskelijoilta vaaditaan teknologian kehittyessä (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/mita-kauppakorkeakouluissa-tulisi-opettaa-tulevaisuuden-tyontekijoille). Myös vaikutteita globalisaation aikaansaamasta monikulttuuristumisesta on nähtävillä, sillä verkkosivut ovat saatavilla englanniksi ja uutisia löytyy runsaasti myös englanniksi. Verkkosivujen uutisissa käsitellään lisäksi monipaikkaisuutta, esimerkiksi etätyölinjauksiin liittyen (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/koronatilanteeseen-liittyva-etatyolinjaus-on-paattymassa-helmikuun-lopussa). 

Lopuksi

Tiivistetysti voisin todeta, että Turun yliopiston mainetta ja brändiä pidetään erinomaisesti yllä. Viestintä on aktiivista ja monikanavaista ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että se on helposti tavoitettavaa. Erityisesti Instagramin julkaisuista välittyvät henkilökohtaiset kokemukset ja viestintä on tunnepitoista. Näillä keinoin Turun yliopisto herättää kiinnostusta seuraajissaan. Myös visuaalisuuteen kiinnitetään paljon huomiota, sillä se on tärkeä osa brändiä. Viestintä on molemmissa kanavissa myös ajanmukaista, sillä viitteitä viestinnän megatrendeihin on helposti nähtävissä. Globalisaatio, digitalisaatio, tarinallistuminen ja monipaikkaisuus ovat selvästikin trendejä, jotka ovat tulleet jäädäkseen.

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän, millaista sisältöä Turun yliopisto julkaisee eri viestinnän kanavissa.
  • ymmärrän paremmin, mitä kaikkea Turun yliopiston brändikirja pitää sisällään ja, miten graafista ohjeistoa sovelletaan yliopiston viestinnässä.
  • voin soveltaa oppimaani, jos teen vielä joskus uudelleen mediaseurantaa.
  • huomaan kuinka merkittävää aktiivinen ja monikanavainen viestintä on Turun yliopistolle.

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 118-121.

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Viestinnän muutos ja megatrendit

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Maine ja brändi, visuaalinen viestintä

Turun yliopiston brändikirja. 2021.

Turun yliopiston graafinen ohjeisto. 2021.

Vinkkejä kriisiviestintään

Tässä on minun ja Marin yhdessä tekemä video, jossa annamme vinkkejä kriisiviestintään.

Video kriisiviestinnästä

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon videonteossa ja, miten editoida video iMovie-sovelluksella.
  • ymmärrän, miten kriisi syntyy ja, miten kriisitilanteessa tulisi toimia.
  • voin soveltaa oppimaani sekä töissä että vapaa-ajalla.
  • pohdin, että videon tekeminen ja editoiminen ei ole kovin vaikeaa. Jos haluaa, että lopputulos on todella hyvä, vaatii kuvaaminen ja editointi kuitenkin enemmän aikaa.

Infograafi

Alla olevassa infograafissa kerron, mitä organisaation maineella tarkoitetaan ja, miten viestinnällä voidaan ylläpitää mainetta.

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän, miten tehdä infograafi canva.com sivustolla.
  • ymmärrän paremmin, miten organisaation maine rakentuu ja, miten yhteisöviestinnällä voi vaikuttaa maineen ylläpitämiseen.
  • voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa monin tavoin. Tajusin, että voin esimerkiksi tehdä CV:n canva.com sivustolla.
  • pohdin, kuinka hyödyllisiä infograafit ovat. Ne tekevät aiheen kuin aiheen oppimisesta miellyttävämpää ja helpompaa.

Lähteet:

Hanikka, Taina & Koljonen, Sanna. 2006. Wisuaalisuus Wiestii Werkossa – Mielikuvia Tapiola-ryhmän verkkosivujen visuaalisesta viestinnästä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/12981/URN_NBN_fi_jyu-2006465.pdf?sequence=1

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Maine ja brändi, visuaalinen viestintä

Kivikoski, Jouni. 2019. “Miten viestintä vaikuttaa maineeseen”. https://www.prior.fi/www/blogi/miten-viestinta-vaikuttaa-maineeseen/

Kuva-analyysi La Palman tulivuorenpurkauksesta

Espanjalaisen El País -lehden verkkosivuilla julkaistussa kuvassa vanha rouva katselee parvekkeelta kaukaisuudessa kohoavaa suurta savupilveä. Kyseessä on Kanariansaariin kuuluvalla La Palmalla sijaitsevan Cumbre Vieja -tulivuoren purkaus syyskuussa 2021.

Kuva: Samuel Sánchez / El País

Kokonaisuuden sommittelu

Kuva on otettu talon sisältä ja se on rajattu kekseliäästi. Kuvassa näkyy oviaukko, sivulle vedetty oviverho, parvekkeen kaide, parvekekukat, nainen, pengerrettyjen rinteiden viljelmät ja tulivuorenpurkauksen aiheuttama savupilvi. Savupilvi jää kuvassa oviaukon ja oviverhon väliin ja näin suurin osa taivaasta peittyy ja katsojan huomio keskittyy juuri savupilveen.

Kuvaaja on ymmärrettävästi halunnut asettaa pahaenteisesti kohoavan savupilven kuvan keskipisteeksi. Kuva on otettu sammakkoperspektiivistä, minkä takia savupilvi näkyy meille katsojille alaviistosta ja näyttää isommalta ja uhkaavammalta. Savupilven mahtavuutta vahvistaa myös se, että se on selvästi korkeammalla suhteessa kuvassa olevaan naiseen.

Selin kameraan päin oleva nainen katselee ylöspäin savupilveä, emmekä me katsojat saa tietää, millaisia tunteita naisen kasvoilta on kenties luettavissa. Naisen kehonkieli kuitenkin viestii ihmetystä, tyytymättömyyttä ja tietämystä siitä, ettei hän tai kukaan muukaan voi tilanteelle mitään.

Värimaailma

Kuvan värit ovat rikkaita. Pengerretyillä rinteillä kasvavat viljelmät ovat syvän vihreät, kun taas parvekkeen kaide ja parvekekukat ovat iloisen keltaiset. Kuvan alaosa on siis hyvin rauhallinen ja tasapainoinen. Kuvan yläosassa taas komeilee tumma savupilvi ja sen yläpuolella oleva pilvi peittää auringon, jonka kirkkaus kehystää pilven reunat. Kuvassa näkyvä taivas on sinisen sijaan suurelta osin harmaa ja ruskea. Se toimii hyvänä kontrastina naisen puhtaan valkoiselle paidalle.

Kuvateksti

Kuvatekstissä kerrotaan, että kuvan rouva muutti Saksasta La Palmalle yli 14 vuotta sitten. Kuva on otettu naisen saksalaisen ystävän talosta, joka oli ottanut hänet luokseen asumaan sen jälkeen, kun hän oli joutunut lähtemään Todoquen kunnasta. Todoque oli yksi niistä alueista, jotka kärsivät tulivuorenpurkauksesta kaikista eniten, joten on hyvin todennäköistä, että kuvassa oleva rouva menetti kotinsa pysyvästi. Lisäksi on hyvä muistaa, että kuvan nainen ei ole ainoa, vaan monet muutkin saaren asukkaista kokivat samanlaisen kohtalon.

Yhteenveto

Kuva on kokonaisuudessaan hätkähdyttävä ja mieleenpainuva ja juuri siksi onnistunut. Se näyttää miten pieniä ja voimattomia me ihmiset olemme luonnonkatastrofien edessä. Myös kuvan vanha rouva ja hänen tarinansa herättävät katsojassa myötätuntoa. Kuva onnistuu siis välittämään ja herättämään paljon tunteita, vaikkei kuvassa näy kenenkään kasvoja.

 

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän enemmän erilaisia kuvan analyysi- ja tulkintatapoja.
  • ymmärrän paremmin visuaalisuuden merkityksen viestinnässä.
  • voin soveltaa oppimaani, kun luon itse sisältöä.
  • pohdin, miten paljon erilaisia tunteita kuvat herättävät katsojassa.

Lähteet:

El País. 2021. ”2021 en 30 fotografías impactantes”. https://elpais.com/elpais/2021/12/10/album/1639143803_433213.html

Luomajoki, Niina. 2019. ”Väripsykologiaa brändinäkökulmasta”. https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta

Oksanen, Johanna. 2018. ”Matka kuvien ytimeen: Semiotiikka ja kuvallisen merkityksen rakentuminen”. https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys

Vastuullisen viestinnän tehtävä

Tässä on minun ja Tarun yhdessä tekemä alustus yhdestä vastuullisen viestinnän esimerkkitapauksesta.

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän, mitä Julkisen sanan neuvosto ja Viestinnän eettinen neuvottelukunta tekevät.
  • ymmärrän paremmin vastuullisen dialogin tärkeyden.
  • voin soveltaa oppimaani tarkastelemalla lukemiani artikkeleja aiempaa kriittisemmin ja olemalla myös itse tarkempi kirjoittaessani.
  • pohdin, miten olennaista kriittinen medialukutaito on nykypäivänä.

Viestinnän muutos ja tulevaisuus

Viestintä on jatkuvassa muutoksessa oleva käsite. Esimerkiksi työelämässä viestintä ei enää ole vain yksisuuntaista ylhäältä alas -tiedottamista vaan työyhteisöissä on siirrytty kohti keskustelevampaa ja monisuuntaista viestintää, johon kaikki voivat osallistua. Työyhteisöviestinnän uusi aika puhututtaa, sillä toimivan viestinnän merkitys on suuri. Toimiva viestintä takaa esimerkiksi sen, että työtehtävien kannalta tärkeä tieto on kaikkien saatavilla ja sillä vahvistetaan myös yhteishenkeä ja kehitetään työyhteisöä. Viestinnän muutos luo myös uusia mahdollisuuksia ja haasteita työyhteisöille ja näitä käsittelen seuraavissa kappaleissa.

Kuva: Pixabay

Viestinnän muutoksen luomat mahdollisuudet

Viestinnän muutoksesta puhuttaessa esiin nousevat siihen liittyvät megatrendit, joilla on olennainen rooli viestinnän muutoksessa. Yksi viestinnän megatrendeistä on digitalisaatio, joka on ollut osa jokapäiväistä elämäämme jo pitkään ja, jonka merkitys on korostunut varsinkin nyt koronaviruspandemian aikana. Digitalisaatio on luonut erityisesti työelämään uusia mahdollisuuksia. Se helpottaa ja sujuvoittaa työyhteisöjen sisäistä vuorovaikutusta ja luo työntekijöille enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuudentunnetta. Se myös monipuolistaa työskentelytapoja. Työntekijöiden ei esimerkiksi enää tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa työskennelläkseen tiimissä. Digitalisaatio mahdollistaa siis monipaikkaisuuden, joka on myös yksi viestinnän megatrendeistä. Kolmantena megatrendinä haluan mainita globalisaation, jonka ansiosta työyhteisöistä on tullut ja tulee yhä enenevässä määrin monikulttuurisempia ja monikielisempiä.

Viestinnän muutoksen luomat haasteet

Viestinnän muutokseen liittyy uusien mahdollisuuksien lisäksi myös monenlaisia haasteita. Teknologiasidonnaisuus voi esimerkiksi yksipuolistaa viestintää ja se voi myös jättää osan ihmisistä tiedon ulkopuolelle. Tämä saattaa johtua puutteellisesta osaamisesta, negatiivisista asenteista teknologiaa kohtaan tai siitä, ettei kaikilla ole mahdollisuutta päästä digilaitteiden äärelle. Olisikin tärkeää pitää huolta siitä, ettei ketään unohdeta viestinnän ulkopuolelle. Globalisaation aikaansaama työyhteisöjen monikulttuuristuminen tuottaa myös omat haasteensa organisaatioiden tasapainotellessa eri kielten ja viestintäkulttuurien keskellä. Monikulttuurisissa organisaatioissa tulisi pitää erityisesti huolta siitä, että kaikilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet päästä käsiksi tietoon ja viestintään.

 

Tämän harjoituksen jälkeen

  • tiedän, miten perustaa blogi WordPressillä.
  • ymmärrän viestinnän ja työyhteisöviestinnän keskeisiä käsitteitä ja lisäksi ymmärrän, mistä hyvä verkkoteksti koostuu.
  • voin soveltaa oppimaani opinnoissani ja työelämässä.
  • pohdin, miksi minusta tuntui tällä kertaa erityisen haastavalta kirjoittaa tällainen lyhyt verkkoteksti. Ehkä viestinnän muutos on aiheena niin laaja, että en oikein tiennyt, miten tiivistäisin kaiken olennaisen niin että tekstin punainen lanka ei kuitenkaan katoaisi.

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 118-121.

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Verkkoviestintä ja portfolio.