Kuukausi: tammikuu 2022

Espanjalaisen El País -lehden verkkosivuilla julkaistussa kuvassa vanha rouva katselee parvekkeelta kaukaisuudessa kohoavaa suurta savupilveä. Kyseessä on Kanariansaariin kuuluvalla La Palmalla sijaitsevan Cumbre Vieja -tulivuoren purkaus syyskuussa 2021.

Kokonaisuuden sommittelu

Kuva on otettu talon sisältä ja se on rajattu kekseliäästi. Kuvassa näkyy oviaukko, sivulle vedetty oviverho, parvekkeen kaide, parvekekukat, nainen, pengerrettyjen rinteiden viljelmät ja tulivuorenpurkauksen aiheuttama savupilvi. Savupilvi jää kuvassa oviaukon ja oviverhon väliin ja näin suurin osa taivaasta peittyy ja katsojan huomio keskittyy juuri savupilveen.

Kuvaaja on ymmärrettävästi halunnut asettaa pahaenteisesti kohoavan savupilven kuvan keskipisteeksi. Kuva on otettu sammakkoperspektiivistä, minkä takia savupilvi näkyy meille katsojille alaviistosta ja näyttää isommalta ja uhkaavammalta. Savupilven mahtavuutta vahvistaa myös se, että se on selvästi korkeammalla suhteessa kuvassa olevaan naiseen.

Selin kameraan päin oleva nainen katselee ylöspäin savupilveä, emmekä me katsojat saa tietää, millaisia tunteita naisen kasvoilta on kenties luettavissa. Naisen kehonkieli kuitenkin viestii ihmetystä, tyytymättömyyttä ja tietämystä siitä, ettei hän tai kukaan muukaan voi tilanteelle mitään.

Värimaailma

Kuvan värit ovat rikkaita. Pengerretyillä rinteillä kasvavat viljelmät ovat syvän vihreät, kun taas parvekkeen kaide ja parvekekukat ovat iloisen keltaiset. Kuvan alaosa on siis hyvin rauhallinen ja tasapainoinen. Kuvan yläosassa taas komeilee tumma savupilvi ja sen yläpuolella oleva pilvi peittää auringon, jonka kirkkaus kehystää pilven reunat. Kuvassa näkyvä taivas on sinisen sijaan suurelta osin harmaa ja ruskea. Se toimii hyvänä kontrastina naisen puhtaan valkoiselle paidalle.

Kuvateksti

Kuvatekstissä kerrotaan, että kuvan rouva muutti Saksasta La Palmalle yli 14 vuotta sitten. Kuva on otettu naisen saksalaisen ystävän talosta, joka oli ottanut hänet luokseen asumaan sen jälkeen, kun hän oli joutunut lähtemään Todoquen kunnasta. Todoque oli yksi niistä alueista, jotka kärsivät tulivuorenpurkauksesta kaikista eniten, joten on hyvin todennäköistä, että kuvassa oleva rouva menetti kotinsa pysyvästi. Lisäksi on hyvä muistaa, että kuvan nainen ei ole ainoa, vaan monet muutkin saaren asukkaista kokivat samanlaisen kohtalon.

Yhteenveto

Kuva on kokonaisuudessaan hätkähdyttävä ja mieleenpainuva ja juuri siksi onnistunut. Se näyttää miten pieniä ja voimattomia me ihmiset olemme luonnonkatastrofien edessä. Myös kuvan vanha rouva ja hänen tarinansa herättävät katsojassa myötätuntoa. Kuva onnistuu siis välittämään ja herättämään paljon tunteita, vaikkei kuvassa näy kenenkään kasvoja.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän enemmän erilaisia kuvan analyysi- ja tulkintatapoja.
• ymmärrän paremmin visuaalisuuden merkityksen viestinnässä.
• voin soveltaa oppimaani, kun luon itse sisältöä.
• pohdin, miten paljon erilaisia tunteita kuvat herättävät katsojassa.

Lähteet:

El País. 2021. ”2021 en 30 fotografías impactantes”. https://elpais.com/elpais/2021/12/10/album/1639143803_433213.html

Luomajoki, Niina. 2019. ”Väripsykologiaa brändinäkökulmasta”. https://www.wtfdesign.fi/blogi/varipsykologiaa-brandinakokulmasta

Oksanen, Johanna. 2018. ”Matka kuvien ytimeen: Semiotiikka ja kuvallisen merkityksen rakentuminen”. https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys

Tässä on minun ja Tarun yhdessä tekemä alustus yhdestä vastuullisen viestinnän esimerkkitapauksesta.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, mitä Julkisen sanan neuvosto ja Viestinnän eettinen neuvottelukunta tekevät.
• ymmärrän paremmin vastuullisen dialogin tärkeyden.
• voin soveltaa oppimaani tarkastelemalla lukemiani artikkeleja aiempaa kriittisemmin ja olemalla myös itse tarkempi kirjoittaessani.
• pohdin, miten olennaista kriittinen medialukutaito on nykypäivänä.

Viestintä on jatkuvassa muutoksessa oleva käsite. Esimerkiksi työelämässä viestintä ei enää ole vain yksisuuntaista ylhäältä alas -tiedottamista vaan työyhteisöissä on siirrytty kohti keskustelevampaa ja monisuuntaista viestintää, johon kaikki voivat osallistua. Työyhteisöviestinnän uusi aika puhututtaa, sillä toimivan viestinnän merkitys on suuri. Toimiva viestintä takaa esimerkiksi sen, että työtehtävien kannalta tärkeä tieto on kaikkien saatavilla ja sillä vahvistetaan myös yhteishenkeä ja kehitetään työyhteisöä. Viestinnän muutos luo myös uusia mahdollisuuksia ja haasteita työyhteisöille ja näitä käsittelen seuraavissa kappaleissa.

Viestinnän muutoksen luomat mahdollisuudet

Viestinnän muutoksesta puhuttaessa esiin nousevat siihen liittyvät megatrendit, joilla on olennainen rooli viestinnän muutoksessa. Yksi viestinnän megatrendeistä on digitalisaatio, joka on ollut osa jokapäiväistä elämäämme jo pitkään ja, jonka merkitys on korostunut varsinkin nyt koronaviruspandemian aikana. Digitalisaatio on luonut erityisesti työelämään uusia mahdollisuuksia. Se helpottaa ja sujuvoittaa työyhteisöjen sisäistä vuorovaikutusta ja luo työntekijöille enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuudentunnetta. Se myös monipuolistaa työskentelytapoja. Työntekijöiden ei esimerkiksi enää tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa työskennelläkseen tiimissä. Digitalisaatio mahdollistaa siis monipaikkaisuuden, joka on myös yksi viestinnän megatrendeistä. Kolmantena megatrendinä haluan mainita globalisaation, jonka ansiosta työyhteisöistä on tullut ja tulee yhä enenevässä määrin monikulttuurisempia ja monikielisempiä.

Viestinnän muutoksen luomat haasteet

Viestinnän muutokseen liittyy uusien mahdollisuuksien lisäksi myös monenlaisia haasteita. Teknologiasidonnaisuus voi esimerkiksi yksipuolistaa viestintää ja se voi myös jättää osan ihmisistä tiedon ulkopuolelle. Tämä saattaa johtua puutteellisesta osaamisesta, negatiivisista asenteista teknologiaa kohtaan tai siitä, ettei kaikilla ole mahdollisuutta päästä digilaitteiden äärelle. Olisikin tärkeää pitää huolta siitä, ettei ketään unohdeta viestinnän ulkopuolelle. Globalisaation aikaansaama työyhteisöjen monikulttuuristuminen tuottaa myös omat haasteensa organisaatioiden tasapainotellessa eri kielten ja viestintäkulttuurien keskellä. Monikulttuurisissa organisaatioissa tulisi pitää erityisesti huolta siitä, että kaikilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet päästä käsiksi tietoon ja viestintään.

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, miten perustaa blogi WordPressillä.
• ymmärrän viestinnän ja työyhteisöviestinnän keskeisiä käsitteitä ja lisäksi ymmärrän, mistä hyvä verkkoteksti koostuu.
• voin soveltaa oppimaani opinnoissani ja työelämässä.
• pohdin, miksi minusta tuntui tällä kertaa erityisen haastavalta kirjoittaa tällainen lyhyt verkkoteksti. Ehkä viestinnän muutos on aiheena niin laaja, että en oikein tiennyt, miten tiivistäisin kaiken olennaisen niin että tekstin punainen lanka ei kuitenkaan katoaisi.

Lähteet:

Juholin, Elisa. 2017. Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 118-121.

Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Verkkoviestintä ja portfolio.

Welcome to UTU Blogs. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!