TEKS:n kevätretki järjestetään lauantaina 20.5. yhdessä Turun Maantieteellisen Seuran (TMS) kanssa ja kohteena on Virttaankankaan alue. Retkelle oppaaksi lähtee Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen yliopistonlehtori Joni Mäkinen.

Retken ohjelma:
Lähtö klo 8.30, Turun yliopiston eläinmuseon parkkipaikka
klo 9.25–10.00 Alastaron Myllylähde. Myllylähde on yksi Virttaankankaalta purkautuvista lähteistä. Lähteellä on Suomen suurin harvinaisen lähdesaran kasvusto.
klo 10.15–14.00 Virttaankangas ja Turun tekopohjavesilaitos. Evästauko Porsaanharjun laavulla.
klo 14.45–15.45 Suureen noin 10 m korkeaan salmiakkimuodostumaan tutustuminen Kokemäellä meteoriittikraaterin täyttävän Sääksjärven pohjoisrannalla.
klo 17.30-18:00 paluu Turkuun yliopiston eläinmuseon parkkipaikalle

Jos haluat mukaan retkelle, ilmoittaudu TMS:n puheenjohtajalle Eveliina Viitaniemelle, sähköposti: emviit@utu.fi, puhelin: 040 7085414. Retken hinnaksi muodostunee n. 20 € TEKS:n ja TMS:n jäsenille ja viisi euroa enemmän ei-jäsenille. Retkieväistä jokainen huolehtii itse. Tervetuloa mukaan!

TEKS:n kevään toinen kokous pidetään maanantaina 24.4. klo 18:15 alkaen.
Kokousesitelmänä kuullaan FT Mari Pohja-Mykrän (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti) esitys aiheesta: ”Ihmisten ja eläinten väliset konfliktit ja niiden kestävä hallinta”.
Mari on väitellyt 2014 suden ja ihmisen välisestä konfliktista, mutta on sittemmin laajentanut tutkimuksensa koskemaan yleisemmin tilanteita, joissa ihmiset kokevat eläimet uhkana tai merkittävänä haittana itselleen.
Esimerkiksi runsastunut naakkakanta aiheuttaa vahinkoja maanviljelijöille ja merimetsot kuumentavat tunteita pitkin rannikkoa.

“Krokotiilit tappavat Mosambikissa kolmisen sataa ihmistä vuosittain. Suomessa lapsia kuljetetaan susikyydeillä kouluun, naakat nokkivat rikki jopa viidesosan säilörehupaaleista, merimetsokolonian läheisyys alentaa kesämökin arvoa ja hirvikärpänen pitää monet marjastajat ja sienestäjät poissa metsistä. Eläimet muuttavat ympäristöä, jonka pyrimme muovaamaan tutuksi ja turvalliseksi. Siksi käymme eläimiä vastaan jatkuvaa kamppailua siitä, miten reviiri jaetaan – kenellä on oikeus alueen ja sen luonnonvarojen käyttöön. Mutta milloin ja miksi ihmisten ja eläinten väliset konfliktit laajenivat ihmisten keskinäisiksi kahnauksiksi? Onko luonnontieteellisellä tiedolla roolia luontosuhdekonfliktien hallinnassa?”

Lue Marin kirjoituksia Ruralia-instituutin blogissa ja tutustu myös hänen muihin julkaisuihinsa täällä.

Kokouspaikkana Turun yliopiston Natura-rakennuksen (ent. Luonnontieteiden talo 1) 2. kerroksessa sijaitseva Ekologian seminaarihuone.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!