Turun kasvit –hanke

 

Turussa on tehty jo 1600-luvulta lähtien alueellisia kasvikartoituksia erilaisia tarkoituksia varten. Parhaiten tunnetaan Ruissalon kasvilajisto. Koko kaupungin kattavaa kasvikartoitusta ei ole kuitenkaan vielä tehty, vaikka Turun yliopiston Kasvimuseolla sellaista suunniteltiin jo 1990-luvulla. Muista kaupungeista esimerkiksi Helsingin, Vantaan ja Oulun kasvilajistot on jo kartoitettu.

Turunkin kasvikartoitus aloitettiin viimein vuonna 2017 noin kymmenen vapaaehtoisen lajiasiantuntijan voimin. Hanketta koordinoi väitöskirjatutkija Jussi Lampinen, ja vuonna 2018 hankkeeseen palkattiin Turun Yliopistosäätiön apurahan turvin myös kaksi työntekijää. Työ jatkuu keväällä 2019 pääosin vapaaehtoisten vetämänä.

MIKSI?

Turun kartoitushankkeen yhtenä tavoitteena on julkaista yleistajuinen tietokirja kaupungin kasveista levinneisyyskarttoineen ja kuvineen. Kirjan avulla voidaan samalla popularisoida kasvitieteellistä tutkimusta. Vähintään yhtä tärkeä tavoite on tuottaa ajantasaista, ympäristöhallinnon ja kaupungin tarvitsemaa lajitietoa esimerkiksi uhanalaisten lajien ja vieraslajien esiintymistä sekä turkulaisittain arvokkaista elinympäristöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kedot ja kalliokedot, lehtolaikut, sekä jalopuiden ja pähkinäpensaiden esiintymät. Etenkin kaupungin ketojen ja kallioketojen lajiston dokumentoinnilla on kiire, sillä sekä hoitamattomuudesta ja rehevöitymisestä seuraava umpeenkasvu että kaupungin täydennysrakentaminen hävittävät niitä kovaa vauhtia.

Tämä pieni mäkikauraketo sijaitsee Turun kaupungin ratapihan tuntumassa. Erityisesti ketojen ja muiden perinnebiotooppien lajiston kartoittaminen on tärkeää näiden elinympäristöjen uhanalaisuuden vuoksi. Kuva Jussi Lampinen.

MITEN?

Turun kasviston kartoitus pohjautuu yhtenäiskoordinaatiston neliökilometriruutuihin. Näitä sijaitsee kaupungin rajojen sisällä tai niitä sivuten yhteensä 388. Kukin ruutu kartoitetaan yhden tai kahden työpäivän aikana listaamalla kaikki ruudulla havaittavat putkilokasvit kartoituksia varten laadittuun maastokorttiin. Kullakin ruudulla on todennäköisesti tarpeen käydä kahdesti kasvukauden aikana, jotta kartoitukseen saadaan mukaan niin kevätaspektin kuin loppukesänkin lajit. Lajilistojen lisäksi havaittujen lajien yleisyyttä ja runsautta arvioidaan ruudun kartoituksen päätyttyä tarkoitukseen laadittujen luokkien avulla. Lisäksi tiettyjen lajien esiintymät merkitään muistiin tarkkoina koordinaattipisteinä, ns. pistehavaintoina. Ruuduista kerätty aineisto tallennetaan luonnontieteellisten museoiden kokoelmatietokantaan (KOTKA).

Esimerkkejä vuosien 2017–2018 kartoitustuloksista ja tulosten esitystavoista. Vasemmalla harvinaisesta ahdekauriosta kerättyjä pistehavaintoja, oikealla piikkisalaatin arvioitu yleisyys ja runsaus kartoitetuilla ruuduilla. Runsautta kuvataan viidellä luokalla, joista tasolla 1 laji esiintyy ruudulla enintään 10 ja tasolla 5 yli 10 000 yksilön, verson, mättään tai kasvustolaikun voimin.

OSALLISTU!

Kevääseen 2019 mennessä 70 ruutua on kartoitettu ainakin kertaalleen. Työtä siis vielä riittää, joten kartoituksiin kaivataankin mukaan uusia vapaaehtoisia. Kartoitusten yhteydessä järjestetään kartoituskoulutusta, lajintuntemuksen opetusta ja retkeilyjä kasveista kiinnostuneille. Tavoitteena on saada suuri työ kokonaisuudessaan päätökseen vuoteen 2029 mennessä ja juhlistaa julkaisulla 800-vuotiasta Turkua.

Jos kiinnostuit hankkeesta ja haluat osallistua kartoituksiin, ota sähköpostitse yhteys Jussi Lampiseen (jilamp@utu.fi).

Voit valita haluamasi ruudun, ja saat työtä varten peruskarttatulosteen, maastolomakkeen ja sähköisen tallennuspohjan. Rahallista korvausta kartoituksista ei valitettavasti saa, mutta työ on palkitsevaa ja hauskaa, parhaimmillaan kuin botanistista geokätköilyä!