Toiminta

Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran tavoitteena on herättää ja ylläpitää eläin- ja kasvitieteellistä harrastusta, edistää biologisten tieteiden tutkimusta ja luonnontuntemusta sekä luonnon- ja ympäristönsuojelua. Tavoitteen saavuttamiseksi TEKS järjestää kaikille avoimia kokouksia esitelmineen vähintään viisi kertaa vuodessa. Vuosittain järjestetään myös tieteellinen symposio, jonne kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Lisäksi TEKS tekee retkiä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin kohteisiin.

Seuran toiminnasta ilmoitetaan jäsenille jäsentiedotteissa, lisäksi tapahtumista tiedotetaan näillä sivuilla ja Seuran Facebook-sivuilla sekä eri viestimissä (esim. Turun yliopiston www-sivut ja Turun Sanomien Menovinkit). Menneisiin tapahtumiin ja aiempaan toimintaan voit tutustua tästä.

Seuran tapahtumat ovat kaikille avoimia, tervetuloa mukaan!

SYKSYN 2019 OHJELMA

KOKOUKSET

KOKOUSPAIKKANA Turun yliopiston Natura-rakennuksen (ent. Luonnontieteiden talo 1) 2. kerroksessa sijaitseva Biologian seminaarihuone (sali 215).

Maanantai 30.9. klo 18.15, kuukausikokous. Kokousesitelmän pitää Turun yliopiston biologian laitoksen uusi genetiikan apulaisprofessori Teppo Hiltunen otsikolla “Mikrobit kokeellisen ekologian ja evoluution tutkimusvälineinä“.

Mikrobit ovat ihmissilmälle näkymätön, mutta meille kaikille äärimmäisen tärkeä eliöryhmä. Viime vuosina on havahduttu mm. siihen, miten tärkeitä kehossamme elävät mikrobit ovat terveydelle ja miten mikrobit pyörittävät tärkeitä toimintoja lähes jokaisessa tunnetussa ekosysteemissä. Toisaalta mikrobit aiheuttavat useita tauteja, ja antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat suuria ongelmia varsinkin kehitysmaissa. Tätä taustaa vasten mikrobiyhteisöjen ekologian ja evoluution ymmärtäminen on olennaista ihmisen terveyden ja ekosysteemien toiminnan ymmärtämisen kannalta.

Hiltunen on selvittänyt esimerkiksi sitä, miten ekologiset vuorovaikutukset vaikuttavat antibioottirestenttiyden antavan plasmidin leviämiseen bakteeriyhteisössä (linkki julkaisuun).  Ryhmä tutkii myös syanobakteerien eli sinilevien virusten mahdollisia vaikutuksia syanobakteerien populaatiodynamiikkaan ja sinileväkukintoihin. Hiltusen tutkimusryhmän sivut löydät täältä.

Maanantai 28.10. klo 18.15, kuukausikokous. Kokousesitelmän pitää Turun yliopiston elintarvikekemian laitoksen tutkijatohtori Moona Rahikainen aiheesta “Leväperäistä ruokaa Itämerestä”. Voidaanko Itämeren leviä käyttää ihmisten ja kotieläinten ravintona? Turun yliopisto on mukana uudessa monikansallisessa EU-hankkeessa, jossa kehitetään Itämeren levätaloutta (yliopiston tiedote).

Maanantai 11.11. klo 18.15, vaalikokous. Kokousesitelmän pitää Turun yliopiston biologian laitoksen uusi fysiologian apulaisprofessori Katja Anttila aiheenaan “Ympäristön lämpötilamuutosten fysiologiset vaikutukset kaloihin”. Anttilan tutkimusryhmän sivut löydät täältä.

Seuran kokoukset ovat kaikille avoimia, kahvitarjoilu!

 

MINISYMPOSIO tiistaina 26.11.

Syksyn perinteisen minisymposion aiheena on epigenetiikka. Epigenetiikka tutkii eliöiden perinnöllisiä ja ympäristön vaikutuksesta muuttuvia geenien toiminnan säätelijöitä, jotka eivät kuitenkaan muuta itse DNA-sekvenssiä. Yleensä fenotyypin muutoksen takana näissä tilanteissa on geenien aktiivisuuden tai ekspression muutos. Epigenetiikka on noussut erityisesti tällä vuosikymmenellä kasvavan mielenkiinnon kohteeksi. Pienoissymposiossa kolme suomalaista epigenetiikkaan perehtynyttä tutkijaa kertoo tutkimuksistaan ja näkemyksistään tästä mielenkiintoisesta ilmiöstä.

Symposio järjestetään tiistaina 26.11. Turun yliopiston Natura-rakennuksen luentosalissa XIV klo 16.15–19.00. Esitysten otsikot tarkentuvat myöhemmin.

  • 16.15–17.00 Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen dosentti Anni Wärri on perehtynyt nisäkkäiden maitorauhasen syöpään. Esimerkiksi koe-eläimillä on todettu, että raskaudenaikainen kohonnut estrogeenitaso aiheuttaa muutoksia naaraspoikasten maitorauhasen epigeneettisessä säätelyssä ja lisää niiden riskiä sairastua rintasyöpään. Ihmisillä hormonaalisten syöpälääkkeiden tehoa voidaan täten kenties parantaa antamalla niiden tueksi epigeneettisiä lääkkeitä.
  • 17.00–17.45 Jyväskylän yliopiston gerontologian dosentti Elina Sillanpää tutkii ikääntymisen ja elämäntapojen yhteyttä. Niin sanottu epigeneettinen ikääntymisnopeus kuvaa eroa kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli kertoo, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori verrattuna kalenteri-ikään.
  • 17.45–18.15 kahvitauko
  • 18.15–19.00 Helsingin yliopiston akatemiatutkija, epigenetiikan dosentti Miina Ollikainen tutkii ylipainon ja muiden monimutkaisten oireyhtymien geneettistä ja epigeneettistä taustaa.

Sillanpää ja Ollikainen esiintyvät myös Ylen Tiedeykkösen ohjelmassa “Pehmeää perinnöllisyyttä – monenteenko sukupolveen vanhempien pahat ja hyvät teot jatkuvat?

Minisymposio on kaikille avoin, kahvitarjoilu!