“Tietosanakirja ei kelpaa enää minnekään – korkeintaan keräysastiaan”. Nettisivujen otsikko kertoo siitä, miten suhtaudumme tietosanakirjoihin. Niitä pidetään painetun kirjan aikakauden jäänteinä, jotka vievät tilaa ja sisältävät vanhentunutta tietoa. Hävittämisestä huolimatta tietosanakirjoja on vielä paljon tallella, sillä ne olivat yksi suomalaisen ja kansainvälisen kirjakaupan menestystuotteista 1900-luvulla.
Vuonna 1909 alettiin julkaista Tietosanakirja-nimistä 11-osaista teosta. Tästä alkoi kotimaisten tietosanakirjojen kultakausi. Ne määrittivät olennaisena pidetyn tiedon ja uudistivat suomen kieltä. Samalla niiden valmistaminen, myyminen ja käyttö synnyttivät erilaisia yhteisöjä: Kustantamoilla oli omat tietosanakirja-ammattilaisensa. Artikkelien kirjoittajat urakoivat tekstejä moniin eri sarjoihin. Ovelta ovelle kiertävät tietosanakirjojen kauppiaat kilpailivat menestyksekkäästi kirjakauppojen kanssa. Ovensa avanneet kansalaiset täyttivät hyllyjään kirjasarjoilla, joiden vaikutusta on tutkittu vain vähän.
Suunnittelemme artikkelikokoelmaa tietosanakirjojen historiasta 1900-luvun Suomessa Tietosanakirjan ja sen edeltäjien vaiheista cd-rom-julkaisuihin ja Wikipediaan asti. Keskitymme kotimaisiin tietosanakirjoihin, mutta näemme kansainvälisten vaikutteiden merkityksen suurena.
Ehdotetut artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
- Eri kustantamoiden kirjasarjat: kustantajien strategiat, julkaisupolitiikka sekä niiden vaikutus tietosanakirjojen sisältöön ja ulkoasuun
- Tietosanakirjojen toimittajat ja toimituskunnat
- Kansainvälinen yhteistyö ja esikuvat
- Tietosanakirjat teknisinä innovaatioina väriarkeista digitaaliseen teknologiaan
- Tietosanakirjojen paratekstit: kuvat, kartat, kaaviot, tilastot, viitteet
- Tietosanakirjojen markkinointi- ja myyntistrategiat sekä niiden taloudellinen merkitys kustantajille
- Tiedon ja tieteen esittely kirjoissa: miten tietosanakirjat ovat vaikuttaneet tiedon leviämiseen ja saavutettavuuteen. Millä tavalla ne heijastelevat julkaisuaikansa käsityksiä tieteestä?
- Tietosanakirjat ja luotettavan tiedon määrittely
- Tietosanakirjat oman aikansa yhteiskunnan kommentointina: niiden kantaaottavuus ja vaikeneminen
- Tietosanakirjojen käyttö esimerkiksi koulutuksessa, tutkimuksessa ja arkielämässä
- Tietosanakirjamuistot
Liitä artikkeliehdotukseen (max. 300 sanaa) seuraavat tiedot:
Alustava otsikko ja lyhyt kuvaus artikkelin sisällöstä sekä käytettävästä materiaalista.
Lähetä artikkeliehdotus Janne Tunturille (jantun@utu.fi) 31.5.2024 mennessä.
Lisätietoja: Janne Tunturi (jantun@utu.fi)
Kirjallisuutta:
Aramini, Aurélien et al. Les encyclopédismes en France à l’ère des révolutions (1789-1850). Besançon: Presses universitaires de Franche-Comté, 2020.
Blair, Ann, ed. Information : A Historical Companion. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 2021.
Holmberg, Linn, and Maria Simonsen. Stranded Encyclopedias, 1700-2000 : Exploring Unfinished, Unpublished, Unsuccessful Encyclopedic Projects. Cham, Switzerland: Palgrave Macmillan, 2021.
Häkli, Esko. Tiedon taika : ensyklopedioista ennen ja nyt. Helsinki: Otava, 1981
Karonen, Petri ja Antti Räihä. Kansallisten instituutioiden muotoutuminen : suomalainen historiakuva Oma maa -kirjasarjassa 1900-1960. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014.
Loveland, Jeff. The European Encyclopedia: From 1650 to the Twenty-First Century. 1st ed. Cambridge: Cambridge University Press, 2019
Lüsebrink, Hans-Jürgen, and Clorinda Donato, eds. Translation and Transfer of Knowledge in Encyclopedic Compilations, 1680-1830. Toronto: University of Toronto Press, 2021.
Poijärvi, L. Arvi P.:Suomalaisen tietosanakirjan vaiheita. 1958,
Spree, Ulrike. Das Streben nach Wissen : eine vergleichende Gattungsgeschichte der populären Enzyklopädie in Deutschland und Grossbritannien im 19. Jahrhundert. Tübingen: Niemeyer, 2000.
“Tietosanakirja ei kelpaa enää minnekään – korkeintaan keräysastiaan”. YLE 25.10.2016.
Tunturi, Janne. E niin kuin Otavan suuri ensyklopedia – Painetun tietosanakirjan viimeinen kukoistuskausi. Euroopan ja maailman historian oppiaineen blogi. 24.10.2023. Linkki.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Markku Hyvönen.