Johannes Svenonis Wassenius – vuodesta 1688 aateloituna Lagermarck – toimi vuodesta 1662 Turun hovioikeuden asessorina.[1] Hän rakennutti tilalleen Hirvensalon Kulkkilaan ja Aninkaisten korttelissa sillan läheisyydessä sijainneelle kaupunkitontilleen uusia rakennuksia 1660-luvun lopulla ja 1670-luvun alussa.

Hänen Turun kämnerinoikeudessa vahvistuttamansa sopimukset kirvesmiesten ja muurarimestareiden kanssa ovat ainutlaatuisia asiakirjoja, sillä muut turkulaiset rakennuttajat eivät tehneet näin. Lain ja oikeudenkäytön asiantuntijana asessori halusi kaupungin tuomiovallan alaisten käsityöläisten kanssa solmimansa sopimukset merkittäväksi myös kaupungin oikeuspöytäkirjaan mahdollisten sopimusrikkomusten varalta. Vaikka asiakirjoista ei saakaan kokonaiskuvaa rakennuksista, antavat ne silti viitteitä edustavasta turkulaisesta kodista 1600-luvun jälkipuoliskolla.

Asessori Wassenius sopi helmikuussa 1667 seitsemän kirvesmiehen kanssa, että nämä pystyttäisivät hänelle Kulkkilaan 106 kuparitaalarilla 14-nurkkaisen hirsirakennuksen. Summaan kuului pystytyksen lisäksi seinähirsien veistäminen molemmilta puolilta, välikaton parrujen veistäminen ja ulkokaton täysin valmiiksi tekeminen. Kirvesmiehet ilmoittivat 22. kesäkuuta, että työ valmistuisi tulevana maanantaina ilman enempiä viivytyksiä.[2]

Vuonna 1670 asessori Wassenius solmi seuraavan sopimuksen kaupunkitalonsa ajanmukaistamisesta:

Me allekirjoittaneet muurarimestarit Erik Johansson ja Jöran Thomasson teemme tiettäväksi, että olemme sopineet seuraavaa kuninkaallisen hovioikeuden herra asessori Johannes Wasseniuksen talonrakennuksesta, joka aloitetaan tulevana keväänä ja koko vanha rakennus ruokakamarista kadulle pormestari Johan Schefferin kivimuuriin saakka tulee purettavaksi ja rakennettavaksi uudelleen:

1. Herra asessori purkaa vanhat lastenkamarin, tuvan ja pakarituvan muurit omalla kustannuksellaan ja puhdistaa uudisrakennuksen pohjan.

2. Hänen tulee osallistua salin vasemmanpuoleisen seinän perustuksen kaivamiseen kahden päivän ajan kahdella miehellä ja lopusta perustuksen kaivamisesta vastaamme me.

3. Asessorin tulee hankkia meille kaikki rakennusaineet, harmaakivet, tiilet ja kalkki. Kivet tulee kasata kadulle rakennuspaikan eteen ja tiilet sekä kalkki lähistölle.

4. Kun ensimmäisen perustan kaivanto on valmis, tulee asessorin paaluttaa se omalla työväellään. Meidän tulee kuitenkin olla paikalla katsomassa, että se tulee tehtyä oikein.

5. Kun ensimmäistä muuria aletaan rakentaa, tulee meidän muurarimestareiden tehdä siitä yhtä korkea, kuin se on nykyisen salin kohdalla. Meidän tulee muurata myös molemmat päädyt ja kannattaa rakennusaineet omalla työvoimallamme. Salin tulee yltää asessorin makuukamarista toisessa päässä olevaan ruokakamariin ja koko tontin mitalta kadulle päin. Lisäksi meidän tulee muurata uuni keskelle takapäätyä ja portaat alas kellariin.

6. Kun asessorin työkamari muutetaan eteiseksi, tulee meidän puhkaista ovi nykyisen ikkunan paikalle ja puhkaista ja muurata ovia umpeen asessorin tahdon mukaan. Meidän tulee lisäksi muurata eteisen portaat.

7. Meidän muurarimestarien tulee muurata nykyisen salin keskelle seinä ja kaksi uunia, joiden piippu tulee keskelle katonharjaa, sekä puhkaista näiden kahden yhtä suuren kamarin välille ovi. Lisäksi meidän tulee tehdä ikkuna pihan puolimmaiseen kamariin.

8. Lisäksi meidän tulee tehdä asessorin poikien kamarista suuri keittiö, jonka savupiippu on muurattava kooltaan ja malliltaan samanlaiseksi, kuin asessorin tilalla Kulkkilassa on muurattu. Tämä työ meidän tulee alkaa heti ensimmäisellä avovedellä asessorin määräyksen mukaan ja meidän on tehtävä töitä rakennuksella keskeytyksettä kaikkina arkipäivinä, kunnes rakennus on valmis.

9. Minä asessori Johannes Wassenius maksan muurarimestareille yhteensä 250 kuparitaalaria. Ensimmäiset 50 nyt heti, toiset 50, kun työ alkaa, kolmannen 50, kun työ on puolivälissä ja loput sata, kun työ on valmis. Jos meidän rakennusmestareiden tähden aiheutuu keskeytystä, korvaamme me aiheuttamamme kulut asessorille. Niin kauan kuin muurarimestarit ovat työssään, annan minä asessori Wassenius heille aamulla viinaryypyn ja päivällä kannullisen olutta [=2,617 litraa]. Että me olemme sopineet näin, pyydämme me kaupunginnotaari Jacobus Jacobia vahvistamaan tämän sopimuksen ja allekirjoitamme sen omakätisesti. Turussa 15. marraskuuta 1670.[3]

Asessori Johannes Lagermarck syntyi 10.6.1622 Ruotsin Vänersborgissa, jossa hänen isänsä oli kirkkoherrana. Hänet kirjattiin syksyllä 1641 Turun akatemiaan ylioppilaana. Turun hovioikeudessa hän toimi kanneviskaalina vuosina 1650–1662 ja asessorina vuosina 1662–1685. Lagermarck kuoli vuonna 1691 Ulvilassa. Asessori Lagermarck – rakennushankkeidensa aikaan vielä aatelittoman luokan asessori Wassenius – edusti Turussa kaupunkilaisten yläkerrosta ja onnistui 1600-luvun virkamiehen korkeimmassa tavoitteessa, eli saamaan itselleen aatelisarvon.

Asema hovioikeuden asessorina edellytti säädynmukaisia asuintiloja perheelle, sillä kodin avaaminen seurapiireille oli hänen aikanaan keskeisessä asemassa. Edustava koti nosti omistajansa statusta. Asessorin ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1652 Turun hovioikeuden aatelisen asessorin Pehr Ekenbergin – ennen aatelointia vuonna 1649 Wigelius – tytär Maria ja toinen puoliso vuodesta 1667 Sigrid Henriksdotter. Asessori Lagermarck kiinnittyi myös Turun porvariston yläkerrokseen kolmannessa vuonna 1675 solmitussa avioliitossaan pormestari Sven Rydeniuksen tyttären Elisabetin kanssa.[4]

Teksti: Veli Pekka Toropainen

Lähteet:

Kansallisarkisto KA z:185 ja KA z:187, Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjat 1667 ja 1670.

Kotivuori, Yrjö 2005: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Lagermarck. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=212>. Luettu 17.3.2021.

Kotivuori, Yrjö 2005: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Lorentz Ekenberg. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=737>. Luettu 17.3.2021.

---

[1] Kotivuori 2005, 212 Johan Lagermarck.

[2] KA z:185, TKO 9.2.1667, 39−40; 22.6.1667, 178.

[3] KA z:187, TKO 15.11.1670, 361−364.

[4] Kotivuori 2005, 212 Johan Lagermarck; 737 Lorentz Ekenberg.