Suurikokoinen muotokuva (4,30 m x 2,50 m kehyksineen) on saatu keisari Aleksanteri II:lta (hall. 1855-1881) muistoksi hänen vierailtuaan hovioikeudessa keväällä 1856. Aleksanteri II:n hallituskaudella Turun hovioikeuden presidentteinä toimivat Carl Fredrik Richter (1840–1858), joka isännöi keisarillista visiittiä, ja Karl Robert Procopé (1858–1868) sekä Gustaf Fredrik Rotkirch (1868–1884) hänen jälkeensä.
Lahjataulun ripustaminen täysistuntosalin seinälle edellytti tilan remontointia, koska se ei muuten mahtunut seinälle. Niinpä hovioikeus anoi keisarilta määrärahaa salin katon nostamiseksi 70 senttimetriä.
Taulun on maalannut lyypekkiläinen taiteilija Georg von Bothmann (1810–1891), joka maalasi keisarista useita vastaavia muotokuvia eri taustoilla. Tämän maalauksen taustalla on idealisoitu Turun kaupunki tuomiokirkkoineen ja Vartiovuoren vuonna 1819 rakennettuine tähtitorneineen. Keisarilla on myös yllään Suomen kaartin everstin univormu, mikä lienee toinen erityinen huomavaisuuden osoitus suomalaisille. Näin muotokuva olisi varta vasten personoitu muistoksi keisarin vierailusta Turkuun vuonna 1856.
Maalauksen historia hovioikeudessa on ollut vaiherikas. Esimerkiksi loppuvuonna 1917 taulua puhkottiin pistimillä Akatemiatalon valtauksen yhteydessä, kun Turussa mellakoitiin. Talvisodan aikana siihen puolestaan tuli vesivaurioita, kun Akatemiataloon osuneen pommin aiheuttamaa tulipaloa sammutettiin (Turun pommituksista mm. https://yle.fi/uutiset/3-11115037).
Aleksanteri II:n muotokuva joutui myös evakkotaipaleelle muutamia vuosia sitten, kun Akatemiatalo peruskorjattiin 200-vuotisjuhlien kynnyksellä. Kotiinpaluu hovioikeuden
omiin tiloihin Akatemiatalon juhlasalista koitti 2017, kun maalaus nostettiin paikalleen hovioikeuden pääportaikkoon.
Teksti: Pauliina Ruusu ja Mia Korpiola
Lähde: Hilkka Karpela-Uusitalo, Tapahtuipa kerran: kertomuksia Turun hovioikeudesta. Turun hovioikeus, Turku 2017.