Kuukauden esine – kuningas Kustaa II Aadolfin patsas

Kuva: Turun hovioikeuden kuvakokoelma

Akatemiatalon edessä on ollut vuodesta 1992 lähtien Turun hovioikeuden perustajan kuningas Kustaa II Aadolfin (hall. 1611–1632) patsas.

Patsaan hankinta käynnistyi 1990-luvun alussa hieman sattumalta, kun hovioikeuden silloinen informaatikko Hilkka Karpela-Uusitalo näki Helsingin Sanomissa uutisen, jossa kerrottiin, että Uppsalan yliopisto lahjoittaisi Tarton yliopistolle Kustaa II Aadolfin patsaan. Uppsalan yliopistolla oli patsaan muotti kokoelmissaan. Hovioikeuden presidentti Touko Kosonen (1927–2014, pres. 1988–1993) oli juuri hiljattain todennut, että Akatemiatalon eteen pitäisi saada Kustaa II Aadolfin patsas. Olihan kuninkaalla myös ollut merkittävä rooli länsimaisen oikeusvaltion luomisessa Suomeen.

Turun hovioikeudessa oli aikoinaan ollut kuninkaan pronssikuva, mutta se oli tuhoutunut Turun palossa 1827. Kun patsaan hankinnalle sitten saatiin rahoitus, Virossa valettiinkin kaksi patsasta, joista toinen tuli Turkuun.

Uppsalan yliopiston hallussa olevan muotin tarina alkoi, kun Göteborgin kaupunki tilasi 1840-luvulla perustajansa kunniaksi patsaan kuvanveistäjä Bengt Erland Fogelbergiltä (1786–1854). Patsaan ensimmäinen valu Roomassa epäonnistui, joten toinen valu tehtiin Saksassa. Patsasta Göteborgiin kuljettanut alus kuitenkin haaksirikkoutui lähellä Helgolandin saarta, ja patsaan ylös nostaneet paikalliset vaativat niin suurta korvausta, ettei vakuutusyhtiö suostunut maksamaan summaa. Bremenin kaupunki lunasti lopulta patsaan huutokaupassa, ja göteborgilaisille tehtiin vielä kolmas valu.

Turun hovioikeus järjesti omalle patsaalleen paljastustilaisuuden 6.11.1992, ruotsalaisuuden päivänä, jota vietetään Kustaa II Aadolf kuoleman muistopäivänä. Hän kaatui Lützenin taistelussa kolmikymmenvuotisessa sodassa 6.11.1632. Juhlallisuuksien aluksi Laivaston soittokunta soitti Suomalaisen ratsuväen marssin 30-vuotisessa sodassa ja jatkoi sitten Kustaa II Aadolfin taisteluvirrellä. Tilaisuudessa kuultiin myös 1600-luvulta peräisin olevan fanfaari, ja patsaan kunniavartiona seisseillä Porin prikaatin varusmiehillä oli päällään aidot 1600-luvun sotilasasut ja aseet, jotka oli saatu lainaksi varuskunnan museosta. Kustaa II Aadolf perusti Porin prikaatin (Kuninkaallinen Porin Rykmentti) vuonna 1626.

Kustaa II Aadolfin patsas on näköispatsas, eli kuningas oli 161 cm pitkä.

Lähde: Karpela-Uusitalo, Hilkka: Tapahtuipa kerran: kertomuksia Turun hovioikeudesta. Turun hovioikeus, Turku 2017.

Teksti: Turun hovioikeus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *