Pyhäinpäivän ympärillä julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin.
Turkuun vuonna 1623 perustetun hovioikeuden presidentit, varapresidentit ja asessorit kuuluivat kaupungin parhaisiin piireihin yhdessä raadin jäsenten ja tuomiokapitulin, lääninhallinnon sekä akatemian korkeampien virkamiesten kanssa.
Useat hovioikeuden korkeista virkamiehistä haudattiin 1700-luvun loppupuolelle asti Turun tuomiokirkkoon. Kun Turun tuomiokirkkoa ympäröineelle kaupungin hautausmaalle valittiin 1800-luvun alkuvuosina uusi paikka Kaarinan Skanssilta, siirtyivät heidänkin tulevat hautapaikkansa tälle nykyiselle Turun vanhalle hautausmaalle, joka tunnettiin aluksi Skanssin hautausmaana.
Vanhimpia hautoja 1800-luvun alusta on säilynyt hautausmaalla vain vähän, mutta myöhemmin 1800-luvun ja 1900-luvun mittaan pystytettyjä hovioikeuden virkamiesten hautapaasia on edelleen mahdollista käydä katsomassa. Niissä tulevat esille näiden virkamiesten sosiaalinen asema sekä hautamuistomerkkien muuttuminen aikojen saatossa.
Tutustumme tässä blogin sarjassa joihinkin näistä hautamuistomerkeistä. Kävin muistelemassa tässä mainittuja virkamiehiä teidänkin puolestanne, mutta voitte tehdä niin itse käydessänne hautausmaalla. Osa vanhan hautausmaan viehätystä on kivien monimuotoisuus ja niihin kaiverretut tekstit, jotka kertovat jotakin niiden alla lepäävien ihmisten elämästä.
Käydäänpä ensimmäisenä muistelemassa hovioikeuden presidentti Valde Hirvikantaa. Gustaf Waldemar von Hellens syntyi 17.3.1863 Turussa ja kuoli 2.10.1911 Turussa. Hänen isänsä Lars Theodor von Hellens (1826-1896) teki pitkän virkauran ja päätti sen toimimalla vuodesta 1884 kuolemaansa vuoteen 1896 Turun hovioikeuden presidenttinä. Myös Hirvikannan äiti Johanna Maria Augusta af Heurlin (1840-1918) kuului merkittävään turkulaiseen sukuun. Kun isä korotettiin vuonna 1895 vapaaherraksi, peri poika tämän aatelisarvon. Suomenmielinen vapaaherra Gustaf Waldemar von Hellens suomalaisti sukunimensä vuonna 1906 Hirvikannaksi, ja käytti sen mukaan etunimeään muodossa Valde.[1]
Hirvikanta oli valmistunut varatuomariksi vuonna 1890 ja hänet nimitettiin Turun tuomiokapitulin sihteeriksi, jossa toimessa hän oli vuoteen 1903. Kun Turun hovioikeuden jäsenet erotettiin viroistaan venäläistämiskaudella, nimitettiin Hirvikanta tilalle hovioikeudenneuvokseksi. Vuonna 1905 hänet nimitettiin lisäksi prokuraattoriksi.[2]
Myöntyväisyyssuuntaa, jonka jäsenet suhtautuivat maltillisesti Suomen venäläistämiseen, edustanut Hirvikanta nimitettiin 1910 Turun hovioikeuden varapresidentiksi ja seuraavana vuonna presidentiksi. Hän oli ollut vuoteen 1906 säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn edustajana, ja toimi niiden lakkauttamisen jälkeen vuonna 1909 suomalaisen puolueen kansanedustajana. Hän oli muutenkin aktiivisesti mukana politiikassa, sillä hän toimi Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä ja Kuusiston kuntakokouksen esimiehenä saarella sijaitsevan kartanonsa Räfsnäsin omistajana. Hän oli myös perustamassa sanomalehti Uusi Auraa.[3]
Hirvikanta oli vasta äskettäin valittu hovioikeuden presidentiksi, kun kauppa-apulainen Bruno Forsström ampui hänet presidentin lähtiessä saunaan nykyisen Yliopistonkadun varrella sijainneesta kodistaan illalla 2. lokakuuta 1911. Ruotsinkielisen murhaajan motiiveissa nähtiin hänen vihansa suomalaismielisyyteen ja sitä edustaneeseen Hirvikantaan, suurempi salaliitto venäläisvallan edustajia vastaan sekä runsaan alkoholinkäytön aiheuttama äkillinen päähänpisto. Joka tapauksessa Hirvikannan hautajaiset muodostuivat suureksi surujuhlaksi, kun vainaja saatettiin Turun hautausmaalle.[4]
Hänen hautakivensä kertoo omaa tarinaansa presidentin yllättävän poismenon aiheuttamasta surusta. Hirvikannan jugendin ja kansallisromantiikan muotokielen mukaisessa hautamuistomerkissä, joka kertoo Hirvikannan suomenmielisyydestä, on kuvattuna kaksi surevaa ihmisfiguuria. Hirvikannan pyöreää reliefiä ympäröivät puolestaan kiveen hakatut piikkiohdakkeet. Samaan hautaan laskettiin vuonna 1965 Hirvikannan puoliso Antoinette, kuten myös eri aikoina kolme heidän viidestä lapsestaan.
Teksti: Veli Pekka Toropainen
Lähteet:
Geni. Johanna Maria Augusta af Heurlin. https://www.geni.com/people/Johanna-Maria-Augusta-von-Hellens/6000000000520453339. Luettu 26.2.2021.
Turun Kansallisseura. Valde Hirvikannan CV. https://turunkansallisseura.fi/wp-content/uploads/Hirvikannaksen-CV.pdf. Luettu 26.6.2021.
Wikipedia. Lars Teodor von Hellens. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Teodor_von_Hellens. Luettu 26.6.2021.
Wikipedia. Valde Hirvikanta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Valde_Hirvikanta. Luettu 26.6.2021.
[1] KA, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kastetut 1863; Geni, Johanna Maria Augusta af Heurlin; Turun Kansallisseura, Valde Hirvikanta; Wikipedia, Lars Teodor von Hellens.
[2] Turun Kansallisseura, Valde Hirvikannan CV; Wikipedia, Valde Hirvikanta.
[3] Turun Kansallisseura, Valde Hirvikannan CV; Wikipedia, Valde Hirvikanta.
[4] Wikipedia, Valde Hirvikanta.