Pyhäinpäivän ympärillä julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin.
Tutustuimme sarjan ensimmäisessä osassa Turun hovioikeuden presidentti Gustaf Waldemar von Hellensiin eli Valde Hirvikantaan, joka oli virassa ennen murhaansa vain osan vuotta 1911. Jo hänen isänsä Lars Theodor von Hellens oli toiminut samassa tehtävässä vuosina 1884-1896. Perheestä tuli kaikkiaan kolme tätä virkaa hoitanutta miestä.[1]
Hovioikeuden presidentti Lars Theodor von Hellensin ja Johanna Maria Augusta af Heurlinin nuorempi 22. marraskuuta 1879 Helsingissä syntynyt poika Albert Alexander von Hellens oli seuraava perheenjäsen, jolle tämä tehtävä lankesi. Hän aloitti työuransa vuonna 1903 valmistuttuaan varatuomariksi Turun tuomiokapitulin sihteerinä. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1917, jolloin hänet nimitettiin Turun ja Porin läänin väliaikaiseksi maaherraksi. Jo samana vuonna hän siirtyi Kuopion läänin maaherraksi, josta virasta hän siirtyi vuonna 1919 Hämeen läänin maaherraksi viipyen tehtävässä vuoteen 1930.[2]
Albert von Hellens osallistui myös politiikkaan. Säätyvaltiopäivillä 1904-1905 hän edusti sukuaan aatelissäädyssä ja myöhemmin Edistyspuolueen jäsenenä hän oli sisäministerinä Erichin hallituksessa vuosina 1920-1921, vuonna 1922 oikeusministerinä Vennolan toisessa hallituksessa sekä samassa tehtävässä vuosina 1924-1925 Ingmanin toisessa hallituksessa. Vuonna 1930 hänestä tuli oikeuskansleri ja hoidettuaan tehtävää lyhyen aikaa hänet nimitettiin 3. toukokuuta samana vuonna Turun hovioikeuden presidentiksi ja samalla valtakunnanoikeuden jäseneksi. Hän erosi presidentin virasta 22. marraskuuta 1949 vain joitakin kuukausia ennen kuolemaansa.[3]
Albert von Hellens kuoli 2. huhtikuuta 1950 ja hänet haudattiin Turun vanhalle hautausmaalle. Hänen kuolemansa sattui aikakaudelle, jolloin suurista ja näyttävistä hautakivistä oltiin jo suureksi osaksi luovuttu. Von Hellensin kivi on yksinkertainen, mutta korkea. Ajan tavan mukaan edesmenneille on kuitenkin annettu titteli ja lisäksi suvun vapaaherrallisuus on mainittu. Kiven teksteissä on käytetty kirjainten muotona fraktuuraa, joka oli jo sen pystyttämisen aikaan harvinaista. Sen muodossa lienee ajateltu hänen lapsiaan, jotka oli tarkoitus laskea vanhempiensa jälkeen samaan hautaan.
Von Hellensin puoliso Maja Oihonna von Hellens, omaa sukua af Ursin, laskettiin samaan hautaan vuonna 1972. Pariskunnan neljästä lapsesta yliopettaja Maj Seidi von Hellensin nimi kaiverrettiin kiveen kaksi vuotta myöhemmin. Pojista Turun kirurgisen sairaalan ylilääkärinä toiminut ja vuonna 1984 kuollut kirurgian professori Arno Albert von Hellens ja hänen vuonna 1992 edesmennyt puolisonsa Inkeri Astrid von Hellens saivat samasta haudasta leposijansa.[4]
Teksti: Veli Pekka Toropainen
Lähteet:
Bergroth, Arne 1973: Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1923-1973. Turun hovioikeus 1623-1973. Toimittanut Yrjö Blomstedt. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.
Wikipedia. Albert von Hellens. https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_von_Hellens. Luettu 27.6.2021.
Wikipedia. Arno Albert von Hellens. https://fi.wikipedia.org/wiki/Arno_Albert_von_Hellens. Luettu 27.6.2021.
[1] Wikipedia, Albert von Hellens.
[2] Ibid.
[3] Bergroth 1973, 273; Wikipedia, Albert von Hellens.
[4] Wikipedia, Albert Alexander von Hellens; Arno Albert von Hellens.