Pyhäinpäivän ympärillä julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin.
Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos Gustaf Mauritz Tenlén syntyi 6. joulukuuta 1841 Marttilassa tilanomistaja Gustaf Adolf Tenlénin ja Charlotta Zirckin poikana. Hän valmistui varatuomariksi vuonna 1869. Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena hän toimi vuosina 1899-1910. Hän oli tosin poliittisista syistä erotettuna tästä tehtävästä vuosina 1903-1907. Tenlén kuoli Turussa 29. syyskuuta 1919.[1]
Tenlén toimi appensa Gustaf Adolf Lindblomin tavoin aktiivisesti myös suomalaisen teollisuuden parissa, sillä hän oli vuodesta 1891 kuolemaansa osakkaana ja myöhemmin pääomistajana Antskogin Verkatehdas Osakeyhtiössä. Hänen ensimmäisen avioliiton poikansa ja ainoa lapsensa Gustaf Adolf Tenlén jatkoi pääomistajana kuolemaansa vuoteen 1954.[2]
Tenlénin ensimmäistä puolisoa Anna Maria Lindblomia, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1881 ja joka kuoli jo seuraavana vuonna, ei mainita ruotsinkielisessä hautakivessä. Anna Marian vanhemmat olivat turkulainen kauppaneuvos ja teollisuusmies Gustaf Adolf Lindblom ja Maria Lovisa Indrén. Tenlén avioitui uudelleen vuonna 1887 ensimmäisen vaimonsa sisaren Bertha Lovisa Lindblomin kanssa. Tämä toinen, vuonna 1930 kuollut puoliso, mainitaan hautakivessä.[3]
Hovioikeudenneuvos Tenlénin ja hänen toisen puolisonsa hautakivi on muotoiltu 1800-luvulla ja seuraavan vuosisadan alussa suosittujen kertaustyylien muotokielen mukaisesti. Kun Egyptistä tuotiin Eurooppaan 1700-luvulta lähtien runsaasti muinaisten valtakuntien haudoista löydettyjä esineitä, päätyivät niiden muodot myös Euroopassa valmistettuihin esineisiin.
Vain kolme vuotta hovioikeudenneuvoksen kuoleman jälkeen egyptomania sai lisää tuulta purjeisiinsa, kun Kuninkaiden laaksosta löydettiin faarao Tutankhamonin hauta vuonna 1922. Tenlénin hautakivi esittää muinaisen Egyptin temppelin ovea, jollaisia on esimerkiksi Luxorin Karnakin temppelissä. Ovea koristavat Horus-haukan tai jopa tämän jumaluuden äidin jumalatar Isiksen siivet. Niiden välissä on Horuksen symboli aurinko. Kuviolla viitataan ilmeisesti muinaisen Egyptin tavoin jumalyhteyteen ja jumalan suojelukseen, mutta tässä tapauksessa kristityn Jumalan.[4]
Teksti: Veli Pekka Toropainen
Lähteet:
Akatemiasampo. Suomalaiset akateemiset henkilöt 1623-1899. Tenlén, Gustaf Mauritz (1841-1919). https://akatemiasampo.fi/fi/people/page/p18109/table. Luettu 27.6.2021. Luettu 27.6.2021.
Autio, Veli-Matti: Ylioppilasmatrikkeli 1853-1988. Gustaf Mauritz Tenlén. Verkkojulkaisu https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=18109. Luettu 28.6.2021.
Yritys- ja pörssihistoriaa. Antskogin Verkatehdas Osakeyhtiö. https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/antskog.shtml. Luettu 27.6.2021. Luettu 27.6.2021.
Wikipedia. Gustaf Adolf Lindblom. https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Adolf_Lindblom. Luettu 27.6.2021.
Wikipedia. Horus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Horus. Luettu 27.6.2021.
Wikipedia. Isis. https://fi.wikipedia.org/wiki/Isis. Luettu 27.6.2021.
[1] Autio, Gustaf Mauritz Tenlén.
[2] Yritys ja pörssihistoriaa, Antskogin Verkatehdas Osakeyhtiö.
[3] Akatemiasampo. Tenlén, Gustaf Mauritz (1841-1919); Wikipedia, Gustaf Adolf Lindblom.
[4] Wikipedia, Horus; Isis.