Yliopistokoulutuksessa kauaskantoisten uudistusten vuosi

Turun yliopiston kampus on taas täynnä uusia innostuneita ja opinhaluisia nuoria. Olemme jälleen saaneet päätökseen noin 2000 uuden opiskelijan valinnan koulutusohjelmiimme, ja joissakin tiedekunnissa opiskelu on aloitettu jo lähes kuukausi sitten.

Tulevan lukuvuoden tärkein kansallinen kehityskohde on yliopistojen valintajärjestelmän uudistaminen. Tarkoituksena on lisätä todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa. Myös pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Tämä on tärkeä ja välttämätön uudistus, mutta odotetusti herättää myös voimakasta vastustusta.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on laskennallisesti aloituspaikkoja kaikille, jotka haluavat aloittaa korkeakouluopinnot. Näin on siis teoriassa. Käytäntö puolestaan menee näin: kevään ylioppilaista 70 prosenttia ilmoittaa haluavansa aloittaa korkeakouluopinnot. Heistä noin joka kolmas saa opiskelupaikan ensimmäisenä lukion jälkeisenä syksynä.

Keskimääräinen opiskelemaan hyväksytyn opiskelijan aloitusikä siinä koulutusohjelmassa, josta nuori myöhemmin valmistuu, on Suomessa korkeampi kuin juuri missään muualla maailmassa. Yksi viiveen suurimpia syitä on yliopistojen sisäinen liikenne. Joistakin koulutusohjelmista on muodostunut valmistavia kursseja toisiin koulutusohjelmiin. Tämä on yksi suurimpia yksittäisiä syitä akateemisten työurien lyhyyteen Suomessa.

Yleisin argumentti valintajärjestelmän uudistusta vastaan on, että se on epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka eivät ole ensimmäisellä kerralla onnistuneet pääsemään haluamaansa koulutusohjelmaan. Ajatellaan, että jokaisella opiskelijalla on subjektiivinen oikeus, ei pelkästään opiskelupaikkaan, vaan aivan tiettyyn opiskelupaikkaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, että lukiosta valmistuneita odotutetaan vuosia korkeakoulujen porteilla samaan aikaan, kun korkeakouluissa on merkittävä koulutuskapasiteetti käyttämättömänä.

Kuluvan vuoden aikana kukin tiedekuntamme tulee käymään läpi huolellisen valmistelun opiskelijavalinnan sujuvoittamiseksi yhteistyössä ylioppilaskunnan, muiden yliopistojen ja soveltuvin osin myös koululaitoksen kanssa.

Toinen valtakunnallinen tärkeä koulutuspoliittinen uudistus liittyy varhaiskasvatuksen aseman vahvistamiseen. Yliopistojen osalta uudistus sisältää merkittävän lastentarhaopettajien koulutuksen laajennuksen. Olemme Turun yliopistossa päättäneet lähteä tähän mukaan täydellä sydämellä, ja parin seuraavan vuoden aikana käytännössä kaksinkertaistamme sisäänoton lastentarhanopettajan koulutukseen Raumalla.

Tämä tulee lisäämään toimintoja Rauman kampuksellamme ja aiheuttaa siellä muutoksia muun muassa kiinteistöpuolella. Olemme käynnistäneet työn Rauman kaupungin, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Museoviraston kanssa Rauman kampuksemme kehittämiseksi laajennetun koulutuksen ja myös koulutusviennin tarpeita vastaavaksi.

On koko maan etu, että Turun alueella vahvistetaan yritysten tarvitsemaa tutkimuksen ja tuotekehityksen tukea. Vahvistamisen edellytys on nykyistä selvästi laajempi tiettyjen tekniikan alojen koulutus. Maan hallitus on päättänyt paikata alueen osaajavajetta käynnistämällä tekniikan verkostoyliopiston. Turun yliopisto tekee parhaansa tämän tukemiseksi, mutta on selvää, että meidän on nyt löydettävä uusia tapoja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Tietoteknisen osaamisen ja tiedonkäsittelyn tutkimuksen vahvistaminen on tässä avainasemassa.

Tuleva lukuvuosi on yliopistoille kolmas perättäinen pienenevään perusbudjettiin sopeutumisen vuosi. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että ministeriön käyttämät mitattavat suoritteemme ovat pääosin parantuneet. Onneksi olemme pystyneet kompensoimaan leikkauksia lukemattomilla toimenpiteillä, esimerkiksi kilpailtua tutkimusrahoitusta hankkimalla, varainhankinnalla – ja lukemattomilla muilla toimintaa sujuvoittaneilla toimenpiteillä. Odotamme toiveikkaana, että alkava nousukausi näkyisi jo vuoden 2019 budjetissa.

Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen yhteinen Finland University, johon myös Åbo Akademi on nyt liittynyt, on tehnyt kolme vuotta koulutusvientiä. Tulos on ollut odotettuun verrattuna moninkertainen. Olen vakuuttunut, että koulutusvienti on suuri mahdollisuus, ja nyt on aiempaa rohkeampien askelten aika. Voisiko Turun yliopistolla olla tulevaisuudessa etäkampus Aasiassa, esimerkiksi Intiassa, tai Afrikassa?

Kalervo Väänänen

Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori

Kirjoitus perustuu Turun yliopiston 98. lukuvuoden avajaispuheeseen 5.9.