Monitieteisyys, Strategia, Tiede, Yliopistoyhteisö

Profiloidutaan sivistysyliopistoksi

Hanna Meretoja

Ilmasto lämpenee, merenpinta nousee, emmekä tiedä, monelleko sukupolvelle maapallo säilyy elinkelpoisena. Tieteellä ja teknologialla on ollut tärkeä rooli siinä, että meille on kehittynyt moderni, länsimainen, kulutuskeskeinen elämäntyyli, joka puolestaan on olennaisesti vauhdittanut ympäristökriisiä.

Nykyisessä maailmantilanteessa tieteiden keskeinen tehtävä on kantaa vastuunsa ja vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja globaaliin eriarvoisuuteen. Haasteet ovat niin monimutkaisia, että niihin on mahdotonta vastata kenenkään tutkijan yksinään. Vain yliopistoinstituutio ja -yhteisö voivat luoda edellytykset siihen tarvittavalle monitieteiselle tutkimukselle.

Kapea-alaisten oman alansa huippuasiantuntijoiden lisäksi nykyisessä maailmantilanteessa tarvitaan laajasti sivistyneitä tutkijoita, joilla on rohkeutta, luovuutta ja kykyä tarkastella maailmaa eri näkökulmista. Nykymaailma tarvitsee sivistysyliopistoa kipeämmin kuin koskaan.

Visiosta strategiaan

helmikuu 5, 2019 / Turun yliopisto / 1 Comment

Kalle-Antti Suominen

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaa korkeakouluille vuosittain perusrahoitusta mallilla, joka korostaa opetuksen ja tutkimuksen tuloksia sekä menestystä täydentävän tutkimusrahoituksen hankinnassa. Tätä rahoitusmallia on vuosien varrella muutettu eri tavoin mutta sen perusperiaatteet ovat säilyneet aika hyvin.

Menneeseen katsovan osuuden lisäksi rahoitusmalliin kuuluu strateginen osuus, joka jaetaan korkeakoulujen tulevaisuuden suunnitelmien eli strategioiden perusteella neljän vuoden jaksoille, kuten 2013–2016 ja 2017–2020. Tätä osuutta on kritisoitu etenkin läpinäkyvyyden ja vuorovaikutteisuuden puutteen vuoksi.

Perinteisesti korkeakoulut ovat laatineet strategiansa itsenäisesti ja ilman ministeriön ohjausta. Toisaalta korkeakoulujen toiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa neljä vuotta on varsin lyhyt jakso. Tämä on kuitenkin muuttumassa.

Kiitos koko yliopistoyhteisölle kuluneesta vuodesta!

joulukuu 17, 2018 / Turun yliopisto / 1 Comment

Kalervo Väänänen

Kaamos alkaa olla syvimmillään ja se alkaa näkyä ihmisten mielialoissa. Onneksi talvipäivän tasaus on kuitenkin jo aivan nurkan takana ja on aika tarkastella päättyvää kalenterivuotta yliopiston suoritelukujen valossa.

On todella ilahduttavaa todeta, että suurin osa tiedekunnista näyttää saavan tutkintotavoitteensa täyteen niin alemmissa kuin ylemmissä tutkinnoissa. Tohtorintutkintoja näyttää tulevan jopa yli sen mitä asetettiin tavoitteeksi. Tämä kaikki kertoo siitä, että koko yliopistossa on hyvä tekemisen meininki.

Laatua ja laadunhallintaa

joulukuu 11, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Laadun käsitteellä on yliopistossa monia ulottuvuuksia: se voi olla huippulaatua, yliopiston toiminta-ajatuksen mukaista ja sen strategiaa toteuttavaa korkeatasoista toimintaa yleensä tai esimerkiksi rahoittajien odotuksiin vastaamista. Voidaan tavoitella poikkeuksellista laatua, yhtäläisen kohtelun ja palvelut takaavaa tasalaatuisuutta, tai osoittaa laadukkaalla toiminnalla, että meihin tehdyt sijoitukset ovat olleet kannattavia.

Kun 2000-luvun alussa Bolognan prosessin myötä alettiin rakentaa yhteistä eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, mukana olevat maat sitoutuivat myös jokainen rakentamaan oman kansallisen laadunarviointijärjestelmänsä, joka on yhteisesti sovittujen Euroopan tason kriteerien mukainen. Se toi laatujärjestelmien kehittämisen ja niiden auditoinnit suomalaisten korkeakoulujen elämään.

Parhaillaan on käynnistymässä kolmas kuuden vuoden välein toteutettavien korkeakoulutasoisten auditointien kierros. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on siis auditoitu jo kahteen kertaan.

Visio merestä

marraskuu 27, 2018 / Turun yliopisto / 2 Comments

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopiston strategiassa ”Meri ja merenkulku” on yksi tutkimuksen kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joilla pyritään edistämään monitieteistä tutkimusta. Vastaavasti Åbo Akademilla ”Havet” on yksi neljästä yliopiston vahvuusalueesta. Molemmat yliopistot ovat saaneet merkittävää profiloitumisrahoitusta tälle teemalle Suomen Akatemialta viime vuosina. Tätä rahoitusta haettaessa yliopistot ovatkin jo tehneet hyvää yhteistyötä.

Yliopistojen tekemä meren ja merenkulun nosto keskeiseksi teemaksi strategioihinsa on Suomessa ainutlaatuinen. Se perustuu yliopistojen monipuoliseen toimintaan mereen liittyvän tutkimuksen eri osa-alueilla sekä Länsirannikon vahvaan meriteollisuuden ja merenkulun toimintaan. Saaristomme ja rannikkoalueemme ovat aarreaitta niin luonnon kuin kulttuurin tutkimukselle. Yliopistojen tutkimusasemat, kuten Husö, Korpoström ja Seili, antavat lujan pohjan Itämeren tutkimukseen. Vahvan laivanrakennuksen ja satamatoiminnan ohella autonomisten laivojen kehittäminen ja siihen liittyvät moninaiset juridiset, liiketoiminnalliset ja tekniset haasteet ovat olleet hyvin esillä tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassa alueellamme.

Onko täydentävä rahoitus hajutonta ja väritöntä?

elokuu 28, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Kalle-Antti Suominen

”Raha ei haise” oli antiikin Roomassa perustelu käymälämaksun perimiselle, mutta laajemmin tätä lausahdusta käytetään kuvaamaan rahan käyttökelpoisuutta sen lähteestä riippumatta. Yliopistoille täydentävä rahoitus on perusrahoituksen ohella merkittävä tulonlähde. Viime vuosina perusrahoituksen pieneneminen on sellaisenaan kasvattanut täydentävän rahoituksen osuutta yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Turun yliopistossa täydentävä rahoitus on kasvanut myös määrällisesti ja sen osuus on lähes 40 % kokonaisrahoituksesta. Mutta onko tämä kehitys pelkästään toivottavaa?

Merkittävä osa täydentävästä rahoituksesta on siinä mielessä perusrahoituksen kaltaista, että sitä jakavat tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle julkiset toimijat kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja Euroopan unioni. Myös ministeriöt tukevat koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun toimintaan liittyviä hankkeita. Säätiöt ja muut yleishyödylliset tahot ovat tärkeitä ja arvostettuja rahoittajia, vaikka osa tästä toiminnasta jää virallisten tilinpäätöslukujen ulkopuolelle, koska jatko-opintojen tuki maksetaan usein suoraan apurahan saajalle.

Tieteidenvälisen yhteistyön sietämätön keveys

toukokuu 22, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Tapio Salakoski

Turun yliopisto on strategiselta profiililtaan monialainen. Monitieteinen, tieteidenvälinen, ellei suorastaan transdisiplinäärinen tai peräti non-disiplinäärinen. Perinteisten tieteenalojen parasta osaamista edustavat ja niiden luovimpia käytänteitä vaalivat, toinen toistaan arvostavat tutkijat paneutuvat yhdessä ihmiskuntaa riivaavien ilkeiden ongelmien monitahoiseen problematiikkaan tieteen miekat tanassa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kiilto silmissä.

Suomalainen perusopetus on ilmiöpohjaista. Asiat liittyvät toisiinsa arkipäivän ilmiöiden luontevassa kontekstissa ja eetoksestaan haltioituneet korkeasti koulutetut opettajat ohjaavat neitseellisen innovatiiviset oppilaansa tarkastelemaan ilmiöitä luovan kokonaisvaltaisesti, kollaboratiivista co-creationia manifestoiden.

Ei siis ihme, että meillä menee hyvin, talous kasvaa ja työttymyys vähenee, ja suomalaiset ovat paitsi maailman innovatiivisin, myös maailman onnellisin kansa! Unohtaa hygge, meillä on nyt figge! Heimomme auvoa varjostaa vain se, että jääkiekossa ei turnauksen loistavasta alusta huolimatta taaskaan päästy loppupeleihin.

Miksi Turun yliopisto kehittää matkailua?

toukokuu 18, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Juulia Räikkönen

Ilari E. Sääksjärvi

Toukokuun hyvien säiden helliessä, konferenssi- ja lomakautta odotellessa, on ajankohtaista pohtia hetki tiedematkailua. Tutkijat varhaisista löytöretkeilijöistä lähtien ovat matkustaneet tieteen vuoksi, ja omatkin tutkijamme tekevät edelleen aineistonkeruumatkoja esimerkiksi Amazoniaan ja Afrikkaan. Tiedematkailu ei kuitenkaan viittaa vain tutkijoiden, vaan myös laajemman ihmisjoukon matkailuun, jossa tiede tarjoaa elämyksellisiä oppimiskokemuksia.

Suomen akateeminen historia asuu Turussa. Turun Kuninkaallinen Akatemia oli yksi Ruotsin suurvaltakauden neljästä yliopistosta ja merkittävä osaamisen kehittäjä ja uusien ajatusten herättäjä. Turkulaiset tutkijat tekivät jo varhain esimerkiksi vaativia tutkimusmatkoja kauas kotiseuduilta. Akatemia toimi Turussa lähes 200 vuotta ennen kuin se Turun palon myötä siirrettiin Helsinkiin osaksi Venäjän keisarillista yliopistoverkostoa. Turku jäi ilman yliopistoa, mutta nyt vietämme Åbo Akademin 100-vuotisjuhlia ja kohta juhlii oma 100-vuotias yliopistomme – Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.

Monitieteisen tutkimuksen haasteet

tammikuu 12, 2018 / Turun yliopisto / 2 Comments

Kalle-Antti Suominen

Alkanut vuosi tuo tullessaan muutoksia Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin ja siihen perustuvaan asetukseen. Valmisteluun liittyvä lausuntokierros on käyty läpi ja muutoksista tuntuu vallitsevan suhteellisen hyvä yksimielisyys toimijoiden kesken. Itse muutokset eivät ole kovin dramaattisia. Niistä kiinnostavin on asetuksen muutos, joka pienentäisi Akatemian tieteellisten toimikuntien määrää nykyisestä neljästä kolmeen.

Toimikunnat vastaavat Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen jaosta asiantuntijoiden ja asiantuntijapaneelien arviointien perusteella. Jokainen toimikunta edustaa varsin laajaa tieteenalojen kokonaisuutta ja tarkoitus on, että yhdessä ne kattavat koko tieteen kirjon.

Digitalisaatio opetuksen ja oppimisen apuna

marraskuu 17, 2017 / Turun yliopisto / 2 Comments

Erkki Härkönen

Digitalisaatio on muokannut työelämää monilla sektoreilla. Teknologiateollisuuden ohella erityisesti palvelutoimialat ovat digitalisaation, automaation ja robotiikan myötä kokeneet suuria mullistuksia, kun asiointi vähittäiskaupasta pankki- ja vakuutuspalveluihin hoidetaan verkon kautta. Digitalisaation kumppanina vaikuttaa globalisaatio; merkittävä osa esimerkiksi kotitalouksien vaatehankinnoista tehdään ulkomaisten verkkokauppojen sivuilta kivijalkakauppojen sijaan. Terveydenhuollossa digitalisaation nähdään olevan jopa sote-uudistusta suurempi muutosvoima (ks. esim. Sanna Salanterän haastattelu https://youtu.be/_JF9p9VE5VM).

Koulutussektorilla keskustelu digitalisaatiosta on kohdistunut usein kysymykseen, mitä laitteita, oppimisalustoja ja sovelluksia oppilaitoksissa käytetään perinteisten opetusmenetelmien tukena. Sitten kun tuo keskustelu on käyty ja päätöksiä hankinnoista tehty, alkaa tuskailu siitä, miten nopeasti laitteet, alustat ja sovellukset vanhenevat opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden käsiin.

Kiinnostavia keskusteluteemoja löytyy opetuksen ja oppimisen ytimestä; miten erilaiset pedagogiset valinnat ja ratkaisut tukevat opetussuunnitelmissa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta edistävät tutkinnoilta edellytettyjen laatuvaatimusten toteutumista. Miten korkeakoulut voivat tukea opettajia ja opiskelijoita hankkimaan ja kehittämään digitalisoituvan opetuksen ja opiskelun valmiuksia? Mitä digitalisoituva työelämä edellyttää korkeakouluista valmistuneilta ja miten vastavalmistuneet omalla digiosaamisellaan vaikuttavat työelämän kehitykseen?

Turun yliopiston blogi

Kategoria: Strategia (page 1 of 2)

Profiloidutaan sivistysyliopistoksi

Visiosta strategiaan

Kiitos koko yliopistoyhteisölle kuluneesta vuodesta!

Laatua ja laadunhallintaa

Visio merestä

Onko täydentävä rahoitus hajutonta ja väritöntä?

Tieteidenvälisen yhteistyön sietämätön keveys

Miksi Turun yliopisto kehittää matkailua?

Monitieteisen tutkimuksen haasteet

Digitalisaatio opetuksen ja oppimisen apuna

Aiheet

haku

Viimeisimmät artikkelit

vanhemmat artikkelit

TURUN YLIOPISTON BLOGI