Tulevaisuusalgoritmi

Kun jokin organisaatio onnistuu toiminnassaan erityisen hyvin, ei sitä ympäröivä yhteisö välttämättä tule kiinnittäneeksi huomiota työhön, jolla joukko osaajia on menestyksen pohjustanut. Kiteytetysti menestyminen perustuu kolmeen tekijään: ennakointia hyödyntävään sopivaan ajoitukseen, oikeaan verkostoon – ja hillittömään määrään työtä ja sisua.

Aloimme kolme vuotta sitten yhteistyössä seudun aktiivisten yritysten kanssa hakea työtapaa, jolla voitaisiin pohjustaa ja tukea tulevaisuuden menestyvää yritystoimintaa. Innoittajana työllemme oli aikanaan seudulla toiminut professori Pentti Malaskan ja Turun silloisen elinkeinojohtaja Ilpo Siron yritysakatemia, jonka piiristä kasvoi turkulaisen elinkeinoelämän menestystarinoita. Me haastoimme seudun elinkeinoelämää aktivoitumaan sellaisilla liiketoiminnan aloilla, jotka vastaisivat aikamme suuriin haasteisiin tuottamalla resurssitehokkaita ja älykkäitä ratkaisuja.

Oli kyseessä sitten meriklusteri, ruokaketju, rakentaminen, softatuotanto tai jokin muu, tarvitsemme liiketoimintaa, jossa materiaaleja kierrätetään ketterästi, palveluja jaetaan tehokkaasti ja inhimillistä pääomaa käytetään entistä älykkäämmin. Uskomme, että menestystä syntyy kun kehitetään liiketoimintamalleja, jotka ottavat niin asiakkaiden kuin yhteiskunnan tarpeet entistä paremmin huomioon. Tämä vaatii usein isoa panostusta tiedonjalostukseen, johon taas oma alma materimme Turun yliopisto on erikoistunut. Tietopohjainen, digitaalisesti vahvistettu talous on tästä eteenpäin muodostumassa taloutemme tukijalaksi.

Ahkeran työnteon merkitys onnistumisen edellytyksenä on helppo ymmärtää, mutta kysyä silti sopii, mikä on tehnyt ennakoinnista juuri nyt niin tärkeää? Ensinnäkin toimintaympäristön muutosten nopeus ja asioiden kompleksisuus näyttää kasvaneen. Toiseksi, saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut ja kasvaa jatkuvasti. Ennakoinnilla ja riittävän laajan toimijajoukon yhteistyöllä voidaan tällaisessa tilanteessa hahmottaa tulevaisuuden ratkaisuja.

Kun ajattelu on valmiiksi altistettu mahdollisille tulevaisuuksille, alkavat aivot otollisessa tilanteessa toistaa ”algoritmia”, joka hakee fiksuja ratkaisuja vastaan tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tätä työtä on tehtävä systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Toisiaan haastava toimijoiden yhteisö on aina yksittäistä toimijaa valmiimpi hakemaan ratkaisua sille, mitä uusia ydinosaamisia ja muita resursseja pitää hankkia voidaksemme osallistua kaikkein kiinnostavimmille markkinoille tulevaisuudessa.

Kohta kolme vuotta toiminut innovaatioalusta Bastu on yksi Turun yliopiston elinkeinoelämäpalveluista. Sen keskeinen tehtävä on auttaa eri alojen toimijoita rakentamaan yhdessä tulevaisuuden yritysekosysteemiä.  Uudistumiskykyinen yritysekosysteemi paitsi turvaa hyvinvointiimme perustaa, voi myös olla apuna ratkaistaessa visaisia elinympäristöä uhkaavia ongelmia.  Maailman pelastaminen voi olla hyvää bisnestä.

Bastun ydinosaamista ovat tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, trenditieto sekä tavoitteellinen, valittuihin teemoihin keskittyvä eri alojen osaajien törmäyttäminen. Sen toiminnassa on mukana alueen korkeakoulujen lisäksi noin sadan eri toimialoja edustavan osaajan joukko yrityksistä, kaupungeista ja julkisesta hallinnosta, seudun elinkeinoyhtiöistä sekä kansalaisyhteiskunnasta.

Toiminta ei keskity vain startuppeihin vaan haastaa myös pitkään eri aloilla toimineiden yritysten ajattelua.

Aloittaessamme Bastun toimintaa yksi oletuksista oli, että kasvun keskeinen este ja innovaatioiden markkinoille saamisen pullonkaula on rahoitus. Monissa tapauksissa näin varmasti on. Käytäntö on toisaalta osoittanut, että rahaakin tärkeämpää on pystyä kokoamaan osaajien joukko, joka ratkaisee eteen tulevat kaupallistamisen, markkinoille pääsemisen ja skaalaamisen haasteet. Tilanne on lähes sama on kyse yliopistolähtöisestä innovaatiosta, vakiintuneen yritystoiminnan uudelleen suuntaamisesta, management buy outista tai jostain muusta uudesta liiketoimintamallista.

Minkä tahansa taidon oppiminen vaatii toistoa. Siksi myös Bastun työpajoille keskeinen tapa on kokoontua riittävän monta kertaa valittujen teemojen äärelle ja huolehtia siitä, että tulevaisuusalgoritmi koodataan osallistujien mieleen heti tai tuonnempana käytettäväksi. Moni verkoston toimijoista on jo hyötynyt suoraan tai välillisesti toiminnassa mukana olosta.

Lounainen Suomi elää nyt vahvaa korkeasuhdannetta. Seudun elinkeinoelämää palvelevien toimijoiden yhteinen velvollisuus on huolehtia siitä, että tämän hetken vahvat alat uudistuvat ja luovat kestävällä tavalla vaurautta myös vastaisuudessa. Samaan aikaan on pidettävä yllä verkostoja ja niitä tukevia prosesseja, jotka mahdollistavat kokonaan uusien liiketoimintamallien synnyn ja kasvun.

Näillä edellytyksillä meillä on mahdollisuus koodata todellinen tulevaisuusalgoritmi!

Keijo Koskinen
Kirjoittaja on Bastun saunamestari, joka työskentelee Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa

Markku Wilenius
Kirjoittaja on Bastun kummisetä ja Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori