Juulia Räikkönen

Ilari E. Sääksjärvi

Toukokuun hyvien säiden helliessä, konferenssi- ja lomakautta odotellessa, on ajankohtaista pohtia hetki tiedematkailua. Tutkijat varhaisista löytöretkeilijöistä lähtien ovat matkustaneet tieteen vuoksi, ja omatkin tutkijamme tekevät edelleen aineistonkeruumatkoja esimerkiksi Amazoniaan ja Afrikkaan. Tiedematkailu ei kuitenkaan viittaa vain tutkijoiden, vaan myös laajemman ihmisjoukon matkailuun, jossa tiede tarjoaa elämyksellisiä oppimiskokemuksia.

Suomen akateeminen historia asuu Turussa. Turun Kuninkaallinen Akatemia oli yksi Ruotsin suurvaltakauden neljästä yliopistosta ja merkittävä osaamisen kehittäjä ja uusien ajatusten herättäjä. Turkulaiset tutkijat tekivät jo varhain esimerkiksi vaativia tutkimusmatkoja kauas kotiseuduilta. Akatemia toimi Turussa lähes 200 vuotta ennen kuin se Turun palon myötä siirrettiin Helsinkiin osaksi Venäjän keisarillista yliopistoverkostoa. Turku jäi ilman yliopistoa, mutta nyt vietämme Åbo Akademin 100-vuotisjuhlia ja kohta juhlii oma 100-vuotias yliopistomme – Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.

Juhlahumussa väitämme kuitenkin, että Turun akateemista historiaa – tai nykypäivää – ei ole riittävän vahvasti nostettu esiin alueen matkailun kehittämisessä. Turku on yhä ainutlaatuinen yliopistokaupunki, jonka poikkeuksellisen kaunis ja yhtenäinen kampusalue sitoo yhteen historiallisen vanhan kaupungin ja Kupittaan modernin tiedepuiston. Yliopistossa tehdään korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, joka kiinnostaa myös suurta yleisöä. Tieteen popularisointi on arkipäivää, ja Lasten yliopisto vetää luentosalit ja tiedeleirit täyteen tiedonjanoisia tutkijanalkuja.

Yliopistoilla on suuri vaikutus alueiden kilpailukykyyn, vetovoimaan ja innovaatiotoimintaan. Turun yrittäjyysyliopisto panostaa nyt vahvasti meri-, auto- ja lääketeollisuuteen. Matkailun kehittämisessä yliopiston rooli on sen sijaan ollut varsin marginaalinen. Kansainvälinen matkailu kasvoi viime vuonna 7 %, ja matkailuteollisuus on Suomessakin jo merkittävä vientiala. Niin sanottu vierailutalous (visitor economy) huomioi matkailijoiden lisäksi myös paikallisväestön vapaa-ajanvieton. Se on malliesimerkki elämys- ja merkitystaloudesta, jossa merkitykselliset kokemukset syntyvät usein nautinnon ja itsensä kehittämisen yhteisvaikutuksesta. Turun yliopisto voi toimia tiedematkailun suunnannäyttäjänä ja ottaa vierailijat mukaan jopa tieteen tekemiseen – kansalaistiedehän on vahvassa nousukiidossa eri puolilla maailmaa.

Vaikka matkailun kehittäminen ei kuulu yliopistojen keskeisiin tehtäviin, monet muutokset yliopistojen toimintaympäristössä vaativat avarakatseisuutta, luovuutta ja rohkeutta. Esimerkiksi yliopistojen muuttunut rahoitus, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä tieteen ja yliopistojen avautuminen puoltavat vierailutalouden valjastamista osaksi yliopiston brändinrakennusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tiedematkailu tarjoaa yliopistolle oivan mahdollisuuden kertoa tutkimuksesta suurelle yleisölle, tutkimustulokset kun jäävät harmillisen usein vain pienen akateemisen yhteisön tietoisuuteen.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen on nimittänyt keväällä 2018 toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää Turun yliopiston, Turun Yliopistosäätiön, Åbo Akademin ja Stiftelsen för Åbo Akademin mahdollisuuksista edistää erityisesti luontoon, kulttuuriin ja tutkimukseen liittyvää matkailua Turun seudulla.

Mukana olevilla organisaatioilla on pitkä lista jo nyt suosittuja vierailukohteita, esimerkiksi Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalossa, Saaristomeren tutkimusasema Seilin saarella, Tuorlan tiedekeskus, Liedon Vanhalinna, Bengtskärin majakkasaari sekä laajat luonnontieteelliset ja kulttuurihistorialliset kokoelmat. Näissä kohteissa käy jo vuosittain yli 100 000 vierailijaa, ja nyt tarkoituksena on yhdessä kehittää sisältöjä ja markkinointia siten, että ne muodostavat entistä vahvemman tiedematkailukokonaisuuden, tukevat toisiaan ja palvelevat paitsi yliopistojen ja säätiöiden omia sidosryhmiä, myös paikallisia asukkaita ja matkailijoita parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos olette kiinnostuneita tiedematkailun kehittämisestä, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneisiin. Kehitetään tiedematkailua yhdessä yhdeksi Turun alueen vetovoimatekijöistä!


Juulia Räikkönen
Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja toimii tutkijatohtorina Turun kauppakorkeakoulussa.

Ilari E. Sääksjärvi
Kirjoittaja on tutkimusjohtaja ja toimii Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajana.


Kuva: Hanna Oksanen



FacebooktwitterFacebooktwitter