Kimmo Elo

Elo-syyskuun vaihteessa Turussa järjestetty ensimmäinen Turun Eurooppa-foorumi keräsi Turkuun parisen sataa asiantuntijaa keskustelemaan Euroopan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Avoimena kansalaistapahtumana järjestetty foorumi levittäytyi eri puolille kaupungin keskustaa Marina Palacesta Hansa-korttelin kautta aina pääkirjastoon saakka, houkutellen paikalle parisen tuhatta kiinnostunutta kuulijaa ja keskustelijaa.

Turun yliopiston ja Åbo Akademi kuuluivat tapahtuman järjestäneen konsortion ytimeen. Kuten rehtori Kalervo Väänänen avajaispuheessaan totesi, yliopistoa tarvitaan tapahtumassa taistelemaan tietämättömyyttä vastaan. Tietämättömyys – ja siihen yhdistyvät kiinnostumattomuus ja välinpitämättömyys – lieneekin yksi Eurooppa-keskustelun suurimmista haasteista. Valitettavan usein Eurooppa-teemaan liittyvät, korkeatasoisetkin tilaisuudet supistuvat Eurooppa-uskollisten kokoontumisiksi, joissa poissaolollaan loistavat he, jotka kokevat Euroopan etäiseksi ja itselleen vieraaksi.

Turun Eurooppa-foorumi tarjosi korkeatasoisen kattauksen Eurooppa-keskustelun ajankohtaisista aiheista kuten maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta, nuorten Eurooppa-asenteista, EU:n kansainvälisestä asemasta, Suomen tulevan puheenjohtajakauden teemoista sekä talous- ja rahaliiton haasteista. Tärkeä merkitys oli myös sillä, että poliittisen Eurooppa-keskustelun avaintoimijat – komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, pääministeri Juha Sipilä, eduskunnan suuri valiokunta sekä poliittiset puolueet – olivat mukana tapahtumassa.

Tärkeä rooli tapahtumassa oli matalan kynnyksen osallistumista tukeneilla Eurooppa-torilla Hansa-korttelissa ja pääkirjaston Studiossa järjestetyllä ohjelmalla. Ne tarjosivat myönteisiä kohtauspintoja kansalaisten, asiantuntijoiden ja poliitikkojen välille ja kavensivat etäisyyttä kansalaisten ja Euroopan välillä.

Vaikka muutaman päivän mittainen Eurooppa-foorumi ei pystykään ratkomaan EU:ta vaivaavia ongelmia, sen merkitys on sitoutumisessa tietämättömyyden vastaiseen taisteluun ja keskustelukulttuurin sysimiseen kohti faktoihin perustuvaa, eri näkemyksiä kunnioittavaa Eurooppa-keskustelua. Me emme tarvitse vain enemmän keskustelua Euroopasta, vaan ja ensisijaisesti laadullisesti parempaa Eurooppa-keskustelua.

Turkulaisia seuraamassa kokoomusministeri Petteri Orpon ja SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen keskustelua. Kuva: Arttu Ala-Jokimäki.

Helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin tarjoavat populistit ovat nykyisen keskustelukulttuurin suurin hyötyjä. Heitä ei kuitenkaan missään nimessä tule eristää. Heidät pitää ottaa mukaan keskusteluun, haastaa heidän argumenttinsa, vaatia perusteluja ja selvennystä sille, mitä heidän vaihtoehtonsa tarkoittaisi Suomelle ja Euroopalle. Sama pätee kaikkiin Eurooppa-keskustelua harjoittaviin tahoihin tutkijoista politiikkoihin. Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä vaihtoehtoja on tarjolla, miten ne voidaan toteuttaa ja mitä ne tarkoittavat meidän jokaisen arkipäivässä.

Vahva tietopohja on parasta vastalääkettä disinformaatiolle, tosiasioiden valikoivaan käyttöön perustuvalle argumentaatiolle ja suoranaisille valheille. Tutkijoilla on tässä erityinen vastuu yhteiskunnallisen keskustelun moottoreina. Turun molempien yliopistojen päätös olla mukana toteuttamassa Turun Eurooppa-foorumia kertoo siitä, että ne haluavat ottaa vahvan roolin yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä. Päätös on tärkeä ja samalla iso haaste Eurooppa-tutkimusta tekeville tutkijoille. Foorumin kohderyhmä on profiililtaan hyvin toisenlainen kuin tavanomainen akateeminen yhteisö, jolle useimmiten suuntaamme omat kontribuutiomme. Kyse ei ole pelkästään tutkimustiedon jakamisesta ja popularisoinnista. Yhtä tärkeitä ovat kyky ja halu auttaa tavallisia kansalaisia ymmärtämään Euroopan nykyisyyttä tutkimustiedon kautta.

Kuten monilla muillakin alueilla, myös Eurooppa-tutkimuksen kohdalla tutkijat joutuvat yhä useammin kohtaamaan epäluuloa, joka kohdistuu itse aiheen ohella koko tieteellistä maailmankuvaa vastaan. Mitä suurempi ristiriita tutkitun tiedon ja henkilön oman kokemusmaailman välillä vallitsee, sitä haasteellisempaa tutkimustiedolla vakuuttaminen on. Tämä pätee myös EU:iin, joka valitettavan usein näyttäytyy kansalaisille etäisenä ja – jopa asiantuntijoille – vaikeasti hahmottuvana.

Yksi mahdollinen tapa voisi olla lähteä liikkeelle ihmisten arjesta, osoittaa heille niitä arjen asioita, joissa EU on elämäämme vaikuttanut. Näiden kautta voisi avautua ymmärrystä sille, että EU:n tavoite ei ole hankaloittaa ihmisten elämää, vaan luoda yhteiset pelisäännöt koko unionin alueelle. Kun asioista päätetään yhdessä, ratkaisut ovat aina kompromisseja – etenkin EU:n tyyppisissä, konsensushakuisissa järjestelmissä. Tämän ymmärtäminen voisi olla ensimmäinen askel kohti laajempaa ymmärrystä ja sen tiedostamista, miksi on tärkeää vaikuttaa myös Euroopan tasolla.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä vetämässä keskustelutilaisuutta ääriajatteluun pohjaavasta väkivallasta Hansan Thaliassa. Kuva: Arto Takala.

Kovaa vauhtia lähestyvä vuosi 2019 tuo mukanaan Euroopan parlamentin vaalit ja toisella vuosipuoliskolla myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden. Kun tähän yhdistyvät eduskunta- ja (todennäköisesti) maakuntavaalit, Suomessa on alettu puhua ”supervuodesta”. Kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa Eurooppa-suhteeseemme niin maakunta-, valtakunnan- kuin EU-politiikan tasolla. EU vaikuttaa jokaisella näistä tasoista, vaikka emme tätä aina tiedostakaan. Turun Eurooppa-foorumissa tullaan tätä tietoisuutta tästä eteenpäin edistämään vuosittain.

Parhaillaan meneillään oleva Brexit-prosessi on hyvä osoitus siitä, mihin Eurooppa-keskustelun laiminlyönti saattaa johtaa. Eurooppa-foorumi osoitti tarpeellisuutensa jo debyytissään, ja tulevina vuosina sen painoarvo suomalaisen Eurooppa-keskustelun yhteen vetäjänä ja suuntaajana tulee vain kasvamaan. Euroopasta on kuitenkin tärkeää keskustella myös foorumien välillä – tänään, huomenna ja ylipäätään aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.

Yliopistomme tunnuksessa oleva soihtu velvoittaa myös Eurooppa-tutkijoita: tietämättömyyden pimeyttä vastaan tulee taistella tiedon valolla.

Kimmo Elo
Kirjoittaja on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija.

 

Yliopiston uutisointia Turun Eurooppa-foorumista:
Tutkijat ja poliitikot kohtasivat Turun Eurooppa-foorumissa
Eurooppa-foorumissa visioitiin yliopistojen tulevaisuutta



FacebooktwitterFacebooktwitter