Laatua ja laadunhallintaa

Laadun käsitteellä on yliopistossa monia ulottuvuuksia: se voi olla huippulaatua, yliopiston toiminta-ajatuksen mukaista ja sen strategiaa toteuttavaa korkeatasoista toimintaa yleensä tai esimerkiksi rahoittajien odotuksiin vastaamista. Voidaan tavoitella poikkeuksellista laatua, yhtäläisen kohtelun ja palvelut takaavaa tasalaatuisuutta, tai osoittaa laadukkaalla toiminnalla, että meihin tehdyt sijoitukset ovat olleet kannattavia.

Kun 2000-luvun alussa Bolognan prosessin myötä alettiin rakentaa yhteistä eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, mukana olevat maat sitoutuivat myös jokainen rakentamaan oman kansallisen laadunarviointijärjestelmänsä, joka on yhteisesti sovittujen Euroopan tason kriteerien mukainen. Se toi laatujärjestelmien kehittämisen ja niiden auditoinnit suomalaisten korkeakoulujen elämään.

Parhaillaan on käynnistymässä kolmas kuuden vuoden välein toteutettavien korkeakoulutasoisten auditointien kierros. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on siis auditoitu jo kahteen kertaan.

Se, että Suomessa malliksi valittiin korkeakouluja kokonaisuutena tarkasteleva arviointijärjestelmä eikä jokaista yksittäistä tutkinto-ohjelmaa erikseen arvioivaa ohjelma-akkreditointia, kertoo korkeakoulujärjestelmämme kypsyydestä ja siitä, että akateemisissa asioissa meillä on edelleen vahva autonomia.

Turun yliopistossa laatujärjestelmällä tarkoitetaan yliopistollisen toimintakulttuurin, toiminnanohjauksen, asiantuntevien tukipalveluiden ja laadunhallinnan kokonaisuutta. Laatutyön tavoitteena on toteuttaa yliopiston toiminta-ajatusta ja sen strategiaa. Sen kohteina ovat kaikki yliopiston perustehtävät, ja koko yliopistoyhteisö osallistuu siihen.

Keskeistä laadunhallinnassa on sen kattava ja luotettava tietopohja. Yliopiston toiminnanohjaukseen sisältyy runsaasti erilaisia asiakirjoja, joista osa lienee tuttuja lähinnä johto- ja hallintotehtävissä toimiville. Viime vuosina on valmisteltu myös lukuisia erilaisia politiikkaohjelmia (esimerkiksi julkaisupolitiikka, henkilöstöpolitiikka, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, kieliohjelma), joiden toteuttaminen heijastuu jokaisen arkeen.

Laatutyön tärkein dokumentti on yliopistotason laatukäsikirja, jonka uudistaminen on leimannut kulunutta vuotta. Kun aiemmassa laatukäsikirjassa oli hyvinkin yksityiskohtaista ohjeistusta, uuden tavoitteena on kuvata yliopiston laatujärjestelmän kokonaisuus, sen perusperiaatteet ja laatutyön käytännöt. Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet löytyvät jatkossa yliopiston intranetistä ja muodostavat toimintakäsikirjan, jota tarvittaessa täydennetään yksikkö- tai toimintokohtaisilla ohjeilla.

Uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä laadunhallinnan dokumentaation selkeyttä ja hyödynnettävyyttä ja siten laatutyön vaikuttavuutta.

Tutkimusyhteistyön aloittamisessa näyttönä toimii yleensä julkaisujen ja tutkimusympäristöjen taso. Koulutusyhteistyössä on toisin. Vaikka Suomella onkin hyvä maine koulutusmaana, on korkeakoulujen yhteistutkintoja rakennettaessa tai koulutusta markkinoitaessa laadunhallinnasta oltava jokin laatuleima-tyyppinen näyttö. Se voi olla ohjelma-akkreditointi tai koko yliopiston kattava auditointi.

Arvioinnit ja laadun osoittaminen eivät tulevaisuudessa vähene, todennäköisesti päinvastoin. Olemme tottuneet elämään luottamusyhteiskunnassa – mikä ei toivottavasti katoa – mutta tarvitsemme myös uskottavia välineitä laadun osoittamiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että laatutyö auttaa meitä toteuttamaan perustoimintojamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Riitta Pyykkö
Kirjoittaja on koulutuksesta vastaava vararehtori.