Miten teemme Turun yliopistossa opettamiskokemuksesta Suomen parhaan?

Turun yliopiston strategisena tavoitteena on tarjota opiskelijoille Suomen parhaat oppimiskokemukset. Meissä opettajissa tämä herättää kysymyksiä – miten minä ja kollegani tämän toteutamme? Mistä tiedämme, milloin oppimiskokemus on hyvä, saati paras? Mistä saamme apua tähän tehtävään?

Rehtori on perustanut 1.1.2021 alkaen Turun yliopistoon UTUPEDA yliopistopedagogiikan keskuksen, jonka tehtävänä on monitieteinen yliopistopedagogiikan tutkimus sekä siihen perustuvan yliopistopedagogisen koulutuksen tarjoaminen. Keskus tulee tarjoamaan asiantuntijapalveluita yliopiston opetuksen ja oppimisen tutkimuksessa, kehittämisessä ja laadunvarmistuksessa. Se on sateenvarjomainen toimija, joka kokoaa yhteen yliopistopedagogiikan toimintoja, ja jonka toteutukseen osallistuu koko yliopisto.

Keskuksen perustamisen myötä on siis tarkoitus tarjota opetus- ja ohjaushenkilökunnallemme yhä parempaa tukea opetustehtävänsä hoitamiseen ja kehittämiseen. Keskus ja sen toiminta ovat vasta muotoutumassa, joten nyt on oikea aika esittää keskukselle toiveita ja ideoita sekä osallistua toimintaan. Lähtökohtana on tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittäminen yhteistyössä tiedekuntien ja muiden yliopiston toimijoiden kanssa.

Esimerkkinä tieteenalakohtaisen tutkimuksen kehittämisestä voisi olla eri alojen tutkimushankkeisiin liitettävä pedagoginen osio, johon keskuksesta pyydetään mukaan tutkija tai lisäohjaaja jatkokoulutettavalle. Koulutusta voidaan kehittää suunnittelemalla tieteenalakohtaisia sisältöjä tarjottavaksi yleisten pedagogiikan sisältöjen lisäksi, esimerkiksi unips.fi -moduulina.

Nyt on myös hyvä hetki lähteä miettimään puhtaalta pöydältä tulevaisuuden pedagogisia ratkaisuja. Koronapandemian jälkeen jotkin yhteiskunnan toiminnot ehkä palaavat vanhaan totuttuun, mutta korkeakoulupedagogiikka ei voi, eikä saa palata entiseen. Suomalaisessa korkeakoulussa tekemämme tutkimuksen mukaan opetushenkilökunta on melko tyytyväistä uusien digitaalisten opetusvälineiden käyttöön pandemian aikana, mutta pedagogisia ratkaisuja ja opiskelijan kohtaamisen tapoja on kehitettävä vahvasti jatkossa.

Korkeakoulutuksen kentällä on yritetty jo vuosikymmenten ajan edistää digitaalisia opetusmenetelmiä, mutta käyttöönotto on ollut hidasta. Korona sai muutoksen aikaan hetkessä. Voisikin ajatella, että korkeakoulujen henkilöstöllä on ollut valmiudet tähän muutokseen jo olemassa, mutta työn kiireiden vuoksi ei ole ollut aikaa kokeilla uutta. Kun digitaaliset välineet jouduttiin nopealla aikataululla ottamaan käyttöön, moni huomasi niiden edut. Nyt on aika pedagogiikan astua esiin ja lähteä kehittämään toimivia ratkaisuja digivälineistön täysimittaiseen hyödyntämiseen.

Keskiössä digitaalisuuden hyödyntämisessä ja opetuksen laadun parantamisessa on opettajien pedagogisten taitojen tukeminen. Turun yliopisto on linjannut, että jatkossa kaikilta uusilta työntekijöiltä edellytetään 10 opintopisteen pedagogiset opinnot. Tämän lisäksi opettajaa tukevat erilaiset lyhyemmät ajankohtaiset koulutukset sekä jatkuvan oppimisen mallin mukainen pedagoginen kehittäminen koulutusten jälkeenkin. Suomalaisessa yliopistopedagogiikassa onkin siirrytty reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan, eli enää ei vain yritetä löytää havaittuihin ongelmiin ratkaisuja, vaan kehitetään pedagogisia ratkaisuja, jotka varmistavat oppimisen sujumisen.

Yliopisto ja tiedekunnat tukevat opetuksen kehittämistä monin tavoin, kuten järjestämällä koulutuksia, tarjoamalla tukea digitaalisten välineiden käyttöön ja tarjoamalla yliopistopedagogiikan opintoja. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tänä päivänä monia erilaisia korkeakoulutuksen kehittämisprojekteja. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutuksen laatua ja luoda verkostoja toimijoiden välille. Samoin Turun yliopiston sisällä on tärkeää luoda pedagogisia verkostoja. Näiden kautta opettajat saavat kollegiaalista tukea kysymyksiinsä. Näitä verkostoja voidaan luoda ensisijaisesti yliopistopedagogisten koulutusten kautta.

Yliopistopedagogiikan palautteiden perusteella opintoihin osallistuneet kokevat yleensä kolme keskeistä oivallusta. Ensinnäkin, opettajille on huojentavaa tiedostaa, että muilla opettajilla on hyvin samanlaisia kysymyksiä ja ongelmia kuin heillä itsellään, yli tiedekuntarajojen! Toiseksi, monelle on yllätys ja avartava tieto, että oppimista ja opetusta tutkitaan tieteellisesti ja tietoa on saatavilla, usein myös oman alueen oppimis-opetusprosessista. Kolmantena on koulutuksessa painotettu seikka, että opettajaksi ei synnytä, vaan opitaan – ja oppiminen jatkuu läpi uran.

Näillä eväillä monet innostuvat perehtymään oman alueensa opetuksen kysymyksiin jopa oman pedagogisen tutkimuksen tasolle asti. Tämä onkin yliopistopedagogiikkaa ihannetapauksessa, eli ei niin, että pedagogiikan opinnoissa kerrottaisiin miten asiat ovat, vaan että yhdessä kehitetään pedagogista osaamista.

Turun yliopiston UTUPEDA-keskus on kolmas laatuaan suomessa. Helsingin yliopistossa on toiminut pitkään yliopistopedagoginen keskus HYPE (aik. YTY) ja Tampereen korkeakouluyhteisöön perustettiin vuonna 2020 Teaching Learning Centre, TLC. Suomi on kansainvälisesti ottaen suunnannäyttäjä korkeakoulupedagogiikassa sekä tutkimuksen että henkilökunnan koulutusratkaisujen osalta.

Meillä on Turun yliopistossa erinomaiset mahdollisuudet luoda opetus- ja ohjaushenkilökuntamme tueksi korkeatasoista, tutkimusperustaista ja myös muiden korkeakoulujen kanssa yhdessä toteutettavaa koulutusta. Kysymys kuuluukin: mihin suuntaan haluamme yliopistossamme yhdessä edetä? Olemmeko valmiita satsaamaan opetukseen siten, että parhaan oppimiskokemuksen lisäksi myös opettamiskokemus on Suomen paras?

Mari Murtonen
Kirjoittaja on korkeakoulupedagogiikan professori ja UTUPEDA-keskuksen johtaja.