Kohti kokonaisvaltaisempaa somelukutaitoa

Sosiaalinen media on vahvasti osa arkeamme ja sen myötä myös kynnys sosiaalisen median aineistojen käyttöön on madaltunut laajasti monilla eri tieteenaloilla. Koska teemme sekä tutkijoina että käyttäjinä yhä useammin tulkintoja ympäröivästä maailmastamme juuri sosiaalisen median sisältöjen perusteella, korostuu niihin sekä sosiaalisen median toimintaympäristöihin liittyvän medialukutaidon tärkeys päivä päivältä enemmän.

Medialukutaito mielletään sosiaalisen median ja internetin yhteydessä usein kyvyksi hahmottaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tuotettujen sisältöjen mahdollista todenmukaisuutta, mutta olisi tärkeää ymmärtää myös toimintaympäristöjä eli alustoja, joiden luomat kontekstit erilaisia sisältöjä ainakin joissain määrin raamittavat. Vuorovaikutus ja keskustelukulttuuri ovat väistämättä erilaisia esimerkiksi suljetuissa Facebook-ryhmissä kuin kaikille avoimella Suomi24-foorumilla.

Omanlaisensa keskustelukulttuurit

Käsittelen väitöstutkimuksessani verkkokeskustelukulttuurien keskinäisen erilaisuuden hahmottamista sekä erilaisissa keskustelukulttuureissa eri tavalla rakentuvaa vastakkainasettelua. Minua kiinnostaa verkkokeskusteluille tyypillinen ”me vastaan muut” -kädenvääntö, jota monesti tulkitaan myös verkkokeskustelujen poteroitumiseksi.

Verkkokeskustelua kuvaillaan julkisessa keskustelussa usein verkkovihan tai vihapuheen käsitteiden avulla, mikä kuvaa varmasti varsinaisten keskustelusisältöjen lisäksi erityisesti voimistuneen vastakkainasettelun ympärille muodostunutta tunneilmapiiriä.  Verkkovihan kaltaisia voimakkaitakin tunteita herättäviä ilmiöitä käsiteltäessä on tärkeää muistaa, että sosiaalisen median ilmiöt, sisällöt sekä myös vihamieliset vuoropuhelut ovat ihmisten tuottamia ja ne käyvät toteen ihmisten ylläpitämissä toimintaympäristöissä. Kaikenlaiset sosiaalisen median ilmiöt eivät siis missään nimessä ole väistämättömiä, vaan ne vaativat itselleen suotuisat sekä sallivat olosuhteet. Tällaisten olosuhteiden erityispiirteiden ymmärtäminen on tärkeä osa sosiaaliseen mediaan liittyvää medialukutaitoa.

Some ei ole koskaan tyhjä taulu

Väitöstutkimukseni yhtenä keskeisimpänä ajatuksena onkin se, että sosiaalisen median ilmiöitä ymmärtääksemme meidän on hyvä osata tarkastella, miksi vuorovaikutus ja keskustelukulttuurit ovat omanlaisiaan kullakin alustalla. Pidämme monesti esimerkiksi Suomi24-foorumin ”tulehtunutta” keskustelukulttuuria itsestäänselvyytenä – ymmärtämättä kuitenkaan varsinaisia syitä siihen. Twitteriä puolestaan pidetään erityisesti poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun alustana, mutta emme silti välttämättä pysähdy miettimään kriittisesti sitä, suosiiko alusta taikka sillä syntynyt keskustelukulttuuri jotain tietynlaisia keskusteluja, keskustelijoita tai mielipiteitä. Somelukutaitoon sisältyykin käsitys myös siitä, millaiset äänet milläkin alustoilla voimistuvat.

Sosiaalista mediaa koskevan lukutaidon peruskivenä tulisi olla ymmärrys siitä, etteivät sosiaalisen median alustat ole erilaisista vaikuttimista vapaita tyhjiä tauluja. Jotain keskustelukulttuuria voi määrittää vahvasti käyttäjien esiintyminen anonyymeinä – toista taas alustan linkittyminen esimerkiksi paikkakuntaan tai ennalta määrättyyn puheenaiheeseen. Jos jollakin sosiaalisen median alustalla tuotettu sisältö irrotetaan tällaisista konteksteista kokonaan, jää sisällöstä ja siitä tehtävästä tulkinnasta helposti uupumaan tärkeitä sisältöjä selittäviä ulottuvuuksia. Toisin sanoen sosiaalisen median tutkimus jää siis herkästi yksiulotteiseksi, jos sen sisältöjä analysoidaan vain sellaisenaan ja valmiiksi annettuna.

Monesti erilaisten sosiaalisen median toimintaympäristöjen piirteiden tunnistus on varsinkin tieteellisen tutkimuksen kontekstissa sidoksissa tutkimusta tekevän tahon tieteenalaan ja siihen linkittyvään erikoisosaamiseen. Tieteenalasta riippuen tutkijalla voi olla erityisen tarkkanäköinen käsitys sosiaalisen median taustalla olevasta teknologiasta (esim. sisältöjä järjestävät ja haravoivat algoritmit) ja toisaalta taas ymmärrystä esimerkiksi verkkokeskusteluissa toteen käyvistä sosiaalisista käytänteistä. Sosiaalisen median tekninen tai sosiaalinen ulottuvuus eivät kuitenkaan ole toisistaan irrallisia.

Some ei ole monoliitti

Nykypäivän sosiaalisen median maisema on monenkirjava palapeli, jossa jokainen palanen muodostaa oman ainutlaatuisen – muttei tietenkään täysin muista irrallisen keskustelukulttuurinsa. Sosiaalisen median alustoja hyödynnetään tutkimuksessa laajasti, mutta tutkimusta siitä, miten kukin alusta suhteutuu osaksi suurempaa sosiaalisen median palapeliä, on toistaiseksi vielä melko vähän. Siksi väitöstutkimukseni tavoitteena onkin tuottaa työkaluja, joiden avulla erilaiset sosiaalisen median alustat olisi helpompi asettaa osaksi tätä palapeliä sekä suhteuttaa niiden erilaisia ominaisuuksia alustojen sisällä toimiviin kulttuureihin.

Tähän ymmärrykseen olisi hyvä sisältyä myös käsitys siitä, ettei sosiaalinen media ole sellaisenaan muuttumaton monoliitti. Kiinnostavaa onkin seurata, millaisia jälkiä keskenään erilaiset sosiaalisen median alustat ja niillä muotoutuneet keskustelukulttuurit jättävät internetin historiaan siinä vaiheessa, kun niiden toiminta loppuu. Miten me tulevaisuudessa hahmotamme tässä päivässä suosittuja alustoja, jotka eivät välttämättä tuolloin ole enää käytettävissämme? Kuuluuko tulevaisuuden somelukutaitoihin entistä enemmän myös kyky hahmottaa meidän sosiaalisen median menneisyyttämme?

Sosiaalisen median ymmärtämisen sekä siihen linkittyvän medialukutaidon tärkeys ei rajoitu pelkästään sosiaalisen median käyttäjiin tai sen sisältöjä tarkasteleviin tutkijoihin. Tällaisten taitojen omaksuminen on tärkeää kaikille riippumatta siitä, käyttääkö sosiaalisen median alustoja paljon vai ollenkaan. Sosiaalinen media heijastuu yhteiskunnassamme laajalti niin arkipuheessa, julkisessa keskustelussa sekä erilaisissa yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoissa ja on tärkeää osata myös ymmärtää esimerkiksi sosiaalisesta mediasta kertovia uutistekstejä tai uutisoinnissa esille tuotua tutkimusta.

Vaikka medialukutaito on tärkeää kaikille, sen tärkeys korostuu kuitenkin erityisesti sosiaalisen median parissa työskentelevien ammattilaisten kohdalla. Erityisen tärkeää sosiaalisen median eri ulottuvuuksien ymmärtäminen on silloin, kun sosiaalista mediaa tutkitaan ja erilaisten sisältöjen pohjalta tehdään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavia tulkintoja.


Elina Vaahensalo
Kirjoittaja on digitaalisen kulttuurin tohtorikoulutettava, jonka väitöskirja käsittelee toiseuden tuottamisesta suomenkielisissä verkkokeskustelukulttuureissa.