Mielenterveyden edistäminen vaatii tiedekuntakohtaisia ratkaisuja
Mitä Turun yliopiston opiskelijoille kuuluu? Millaisia tuloksia opiskelijoiden mielenterveyskyselystä saatiin? Millaista yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilökunnan välille voitaisiin kehittää? Muun muassa nämä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen kysymykset olivat esillä marraskuun puolivälissä Mielen päällä tiedekuntaseminaarissa, joka toi yhteen järjestötoimijoita, tiedekuntien henkilökuntaa sekä sidosryhmien edustajia.
Tapahtuma järjestettiin hybriditoteutuksella Turun kauppakorkeakoulun tiloissa, mikä sopi hyvin, sillä Mielen päällä -hankkeen juuret ovat juuri Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n (TuKy) aloittamassa vertaistukitoiminnassa.
”Yhdessä tulee hyvä!”
Hyvinvointi on tärkeässä roolissa Turun yliopiston strategiassa. Tästä näkökulmasta seminaarin avaussanat lausui vararehtori Piia Björn, joka johdatteli kuulijat kertaamaan muutamia yliopiston strategian toimenpideohjelmaan kirjattuja tavoitteita.
Ensinnäkin yliopistoyhteisössä pyritään syventämään varhaisen tuen mallia, jossa erityisesti puheeksi ottamisen kulttuurin vahvistaminen on keskeistä. Toiseksi halutaan seurata ja edistää henkilökunnan, tutkijoiden sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin tilaa yhteisössä hyvinvointikyselyin ja terveyspalveluista kerätyn tiedon avulla. Kolmanneksi kannustetaan yliopistoyhteisöä terveyden edistämiseen muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia liikkumiseen ja kulttuurin harrastamiseen. Lisäksi yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin teema tulee vakiinnuttaa osaksi ohjauskeskustelua, mikä tarkoittaa käytännössä opiskelijoiden opiskelukyvyn edistämistä ottamalla huomioon yksilölliset ohjaustarpeet.
Tavoitteena on aidosti kaikkien hyvinvointia tukeva, moninainen Turun yliopisto, jossa on jokaisen hyvä olla. Mielen päällä –hanke myötävaikuttaa kaikkien edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista tarjoamalla tietoa ja konkreettisia työkaluja varhaisen tukeen.
Björn lausui lämpimät kiitoksensa kaikille tänä syksynä aloittaneille Mielen päällä tukiopiskelijoille, jotka toimivat pioneereina vertaistukimallin juurruttamisessa. On tärkeää, että oppisimme tarjoamaan tukea, mutta myös ottamaan tukea vastaan erilaisissa arkitilanteissa, hän linjasi.
Turun yliopiston vuoden teemana on yhteisöllisyys. Björn rohkaisikin puheenvuoronsa lopuksi kaikkia osallistumaan yhteisen hyvinvoinnin tukemiseen todeten: ”Yhdessä tulee hyvä!”
”Kimpassa vedetään”
Mielen päällä -hanketta toteutetaan Turun yliopiston ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) yhteistyöllä. Opiskelun tuki -osaston päällikkö ja hankkeen johtaja Tiia Enges piti tilaisuudessa hanke-esittelyn, jossa hän kertoi yhteishankkeen painopisteistä sekä toimintamuodoista. Hän painotti, että tukiopiskelijatoiminta on maininnanarvoinen asia opetus- ja ohjaustilanteissa, jotta mahdollisimman moni opiskelija oppisi tuntemaan tukimuodon ja saisi apua varhaisessa vaiheessa.
Hankkeessa on koulutettu tähän mennessä yli 140 opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä mielenterveyden teemakoulutuksilla. Jatkoa on luvassa, sillä ensi keväänä henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus kouluttautua Mielenterveyden ensiapu 2 -kouluttajaksi. Myös jatkorahoitushakemus on jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriölle yliopiston hyvinvointipalveluiden koordinoimana.
”Tiedekuntiin keskustelua”
Hankkeessa toteutettiin touko-kesäkuussa 2021 opiskelijoiden mielenterveyskysely, johon vastasi kaikkiaan 814 opiskelijaa. TYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola kertoi tuloksista ja nosti esille tiedekuntakohtaisia eroja vastauksista. Tulosten pohjalta Ritola haastoi kaikki tiedekunnat kehittelemään omaan kontekstiinsa sopivia tapoja, joilla henkilökunta ja opiskelijajärjestöt voisivat yhdessä edistää tietoisuutta tarjolla olevista tukipalveluista ja tehdä niitä lähestyttävämmiksi opiskelijoille.
Mielenterveyskysely nostatti yleisökommentteja ja kysymyksiä. Niissä toivottiin muun muassa lisätietoa kansainvälisten opiskelijoiden tilanteesta, tarkempia laitoskohtaisia tuloksia sekä informaatiota siitä, mistä opetushenkilökunta saa tietoa eri tukipalveluista. Myös kyselylomake vastausvaihtoehtoineen herätti keskustelua.
Jatkossa eri kyselyiden tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän rinnakkain, toisiaan täydentävinä ja toistensa kanssa keskustelevina kokonaisuuksina. Toisaalta eri hyvinvointikyselyt ruokkivat myös parastamisen kulttuuria. Koska eri tiedekunnilla on erilaisia tiedontarpeita, Mielen päällä –hankkeen mielenterveyskyselyä voidaan pitää lähtökohtana omien räätälöityjen kyselyiden laatimiselle.
“Kysykää opiskelijoilta”
Terve mieli –toiminnan esittelypuheenvuoro toimi tilaisuudessa inspiroivana case-esimerkkinä siitä, miten tiedekunnan henkilöstö ja opiskelijajärjestö voivat tehdä yhteistyötä. Turun kauppakorkeakoulun varadekaani Niina Nummela toi esille tiedekunnan ylpeyden siitä, että Terve mieli -toiminta käynnistyi alkujaan opiskelijoiden aktiivisesta aloitteesta. Nykyään erilaisten pärjäämisen stereotypioiden murtaminen käynnistyy jo orientaatioviikoilla uusien kylteriopiskelijoiden keskuudessa.
Tuky on tuottanut kolmena vuonna oman mielenterveyskyselynsä ja selvittänyt, mihin asioihin Terve mieli –toimintaa on syytä kohdistaa. TuKyn puheenjohtaja Sofia Isolauri korosti kontekstisidonnaisuuden huomioimista: On tärkeää, että tunnistamme eri tiedekuntien erilaiset kipupisteet. ”Kysykää opiskelijoilta, mihin juuri he tarvitsevat tukea”, hän totesi.
Matilda Hyytinen, TuKyn sosiaalipoliittinen vastaava, puolestaan kertoi tänä vuonna alkaneesta Aikuiskaveri-toiminnasta, joka on lähtenyt alumniopiskelijoiden halusta tarjota tukea. Toimintaa tehdään näkyväksi opiskelijoille erityisesti mielenterveysviikolla.
“Toimijat koolle jatkossakin”
Tilaisuuden viimeinen ohjelmaosio viritti keskusteluja sekä etäosallistujille että paikanpäällä olijoille. Kahvittelun lomassa luotiin parhaimmillaan ituja tiedekuntien omien jatkotoimien kehittelylle. Mielenterveyskyselyn raportti oli jaossa keskustelijoille printtiversiona, mutta myös hankkeen verkkosivuilta ladattavana tiedostona.
Tiedekuntaseminaarin jälkeen sähköisesti annetuista osallistujapalautteista voidaan vetää johtopäätös, että tilaisuus koettiin informatiivisena ja motivoivana. Mielen päällä -sivuston kattavaa tukimuotojen listausta kiiteltiin ja eri toimijoiden kokoontumista yhteen pidettiin tärkeänä. Palautteenantajat ehdottavat, että hyvinvointiteemojen äärelle tulisi kokoontua jatkossa säännöllisesti (esimerkiksi vuosittain). Vastaavanlaisia keskustelutilaisuuksia toivottiin järjestettävän myös pienemmissä yksiköissä (esim. laitostasolla).
Mielenterveyden edistäminen on jatkuva prosessi, jonka edesauttaminen kuuluu kaikille. Mielen päällä tiedekuntaseminaarin tarkoituksena olikin käynnistää ajatteluprosesseja moninaisten mahdollisuuksien hahmottamiseksi – ei niinkään tarjota valmiita vastauksia. Mielenterveyskyselyn tulosten pohjalta arvioituna on hyvä muistaa, että konkreettinen mielenterveyden edistämistyö merkitsee eri tiedekunnissa eri asioita. Saaduista kokemuksista yhdessä oppien voimme kehittää kuhunkin tiedekuntakontekstiin sopivia, kestäviä ratkaisuja mielenterveellisen oppimiskulttuurin lujittamiseksi.
Kaisa-Riitta Aho
Kirjoittaja työskentelee Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja Turun yliopiston yhteisessä Mielen päällä -hankkessa.