Johdatko mutulla vai tiedolla?
Yliopistojen toimintaympäristö on ennennäkemättömässä muutoksessa. Muutokset ovat paitsi nopeita, myös monimutkaisia. Ikäluokkien pienentyessä kilpailu hyvistä opiskelijoita kiristyy, opiskelutavat uudistuvat, digitalisaatio muuttaa yliopistojen kellotaajuutta ja työn tekemisen tapoja. Kestävä kehitys ja vastuullisuus raamittavat uudella tavalla yliopistojen toimintaa.
Samaan aikaan yliopistojen rahoitus on sidottu tiukasti toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen. Ei riitä, että sopeudumme toimintaympäristön muutoksiin, vaan meidän on osattava kääntää muutokset yliopiston hyväksi. Tämä vaatii yliopistoilta joustavuutta, ketteryyttä ja muutoksien nopeaa hyväksymistä. Toiminnan laadun on pysyttävä korkealla, mitattavia tuloksia on saavutettava ja vaikuttavuutta on lisättävä.
Tietoon perustuva päätöksenteko
Turun yliopistossa on käynnistynyt tiedolla johtamisen hanke, jolla pyritään tuomaan ratkaisuja muutosten ja niihin sopeutumisen ristiaallokkoon. Strategiamme mukaan johtaminen Turun yliopistossa perustuu tietoon. Tiedolla johtaminen on yksi strategian toimenpideohjelman toimista, joilla tätä edistetään käytännössä.
Tiedolla johtaminen tarkoittaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa mutun sijaan. Tiedolla johtaminen on tiedon etsimistä, jalostamista ja käyttöä siten, että teemme mahdollisimman hyviä päätöksiä ja valintoja.
Tietoa on toki aina hyödynnetty päätöksenteossa ja uudistuksia tehtäessä, mutta sen rooli korostuu koko ajan. Samalla korostuu tarve löytää olennainen tieto valtavasta tietotulvasta ja vieläpä johtamisen kannalta käyttökelpoisessa muodossa. Tieto on saatava muotoon, jossa se parhaiten tukee yliopiston omaa toimintaa ja jatkuvaa pyrkimystä olla mahdollisimman hyvä yliopisto.
Yliopisto tuottaa muiden organisaatioiden tavoin valtavan määrän tietoa omasta toiminnastaan. Myös yliopiston toimintaympäristöstä on saatavissa suunnaton määrä tietoa.
Osa tiedosta on dataa ja informaatiota, osa taas inhimillistä näkemystä ja ymmärrystä. On muistettava, että intuitiolla ja inhimillisillä käsityksillä on paikkansa myös päätöksenteossa ja johtamisessa, mutta ilman faktoja ne saattavat johtaa meitä harhaan.
Johtamisen kulttuurilla suuri merkitys
Tiedolla johtamisessa on tietojärjestelmien ja prosessien lisäksi kysymys myös toiminnan kulttuurista ja meistä ihmisistä. Haluammeko analyyttisesti käyttää tietoa, hyväksymmekö tarpeen muuttaa tuttuja toimintatapoja? Vai onko helpompi pitäytyä omissa mielipiteissämme ja vain valikoidusti käyttää tietoa niiden tukemiseen?
Yliopistoyhteisön vastaus tähän pitäisi olla selvä. Olemmehan ylpeitä tieteeseen kuuluvasta kriittisyydestä ja tieteen kyvystä korjata itse itseään. Meillä on mahdollisuus valita, onko suutarin lapsilla kengät vai ei.
Ehkä on myös lohduttavaa muistaa, että tieto sinänsä ei ole hyvää tai pahaa. Tieto ei johda tai tee päätöksiä. Päätöksiä tekevät ihmiset.
Avoimuus on yksi yliopistomme arvoista
Yliopistomme arvojen mukaisesti avoimuus edellyttää sitä, että käytämme rohkeasti tietoa hyväksi päätöksenteossa ja johtamisessa, vaikka se ei aina niin miellyttävää olisikaan. Avoimuus nojaa luottamukseen ja yhteisöllisyyteen sekä ymmärrykseen siitä, että olemme kaikki samassa veneessä ja olemme yhtä yliopistoa.
Uusi tieto tuottaa parhaimmillaan uusia näkökulmia ja oivalluksia, jotka toimivat ponnahduslautana rakentavalle vanhojen rajojen rikkomiselle, uudelle tavalla ajatella ja entistä paremmalle yliopistolle. Hyvä johtaminen ei pelkää ongelmien kohtaamista, vaan näkee haasteet mahdollisuuksina kohti parempaa.
Kirjoittaja on Turun yliopiston kumppanuuksista ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori.
Kirjoittaja on Turun yliopiston strategiajohtaa.