Globaalin kaupan murros ja natisevat kansainvälisen yhteistyön raamit

Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei mikään ole niin pysyvää kuin muutos. Tuntuu siltä, että olemme kohdanneet uusia kriisejä kiihtyvällä tahdilla. Aina kun olemme saaneet hengähtää ja päässeet uuteen alkuun, jälleen yksi shokki on ravistellut uutta normaaliamme. Globaalin kaupan näkökulmasta lähimenneisyydessä tämän saagan aloitti maailmanlaajuinen finanssikriisi vuonna 2008, jota seurasi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia, ja keväällä 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Nämä kaikki kriisit ovat osaltaan ravistelleet globaaleja rakenteita, jotka luovat pelikentän kansainväliselle yhteistyölle niin maiden kuin yritysten välillä. Voimmekin todeta, että globaalin kaupan kasvu on sekä tuonut meille hyvinvointia että nostanut elintasoa, mutta myös luonut meille yhä tiiviimmin toisiinsa kietoutuneita kansainvälisen kaupan ongelmia. Kehityskulut maailmalla vaikuttavat meihin vahvasti, hyvässä ja pahassa.

Yhtenäisyyttä etsimässä

Näiden kehityskulkujen sekä niihin liittyvän yrityselämän dynamiikan ymmärtäminen on meidän tutkimuksemme keskiössä. Kootaksemme yhteen kaupan ja kauppapolitiikan haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja, julkaisimme äskettäin kansainvälisen kokoomateoksen Global Trade and Trade Governance during De-Globalization: Transforming Trade Policy for Not-So-United World. Kirjassa asiantuntijat tutkivat kaupan ja kauppapolitiikan kehityskulkuja, nykyhetkeä ja mahdollisia tulevaisuuksia. Kirja on toimitettu osana TT-säätiön rahoittamaa kolmivuotista KAPPAS-hanketta.

Kauppapolitiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan risteyksessä tapahtuva tutkimus on kehittynyt käsi kädessä kauppapolitiikkaa ohjaavien arvojen kanssa, aina vapaakaupan edistämisestä ihmisoikeuksien puolustamiseen ja kestävän kehityksen tukemiseen. Nyt protektionistinen politiikka ja geopoliittiset muutokset haastavat vallitsevat globaalit kauppapoliittiset rakenteet. Esimerkiksi WTO:n rooli maailmankaupan ja kansainvälisten suhteiden kehityksen ytimessä horjuu, alueelliset kauppasopimukset lisääntyvät, ja Yhdysvallat ja Kiina käyvät kiihtyvää valtakamppailua niin taloudessa kuin politiikan muillakin osa-alueilla.

Arvot ja kauppapoliittiset tavoitteet saattavat poiketa maailmalla yhä enemmän, mutta yksi globaaleja ratkaisuja vaativista aiheista on ympäristönsuojelu. Se on myös yksi avainkysymyksistä, joita EU haluaa viedä eteenpäin maailmanlaajuisesti. Ilmastokriisi onkin tarjonnut yhteistä pohjaa politiikanteolle ja luonut tilaa yhteisille tavoitteille. Kyky sitouttaa muita tähän muutokseen kauppapolitiikan työkalujen avulla sisältää kuitenkin riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka vaihtelevat maittain ja toimialoittain. Kansainvälisen liiketoiminnan ja yksittäisten yritysten näkökulmasta nämä tulevan politiikan ja regulaation epävarmuustekijät puolestaan lisäävät kansainvälisen toiminnan poliittisia riskejä. Poliittisten päättäjien haasteena onkin löytää tapoja edistää sekä vihreää siirtymää että talouskasvua yhdessä muiden arvojen kanssa. Tämä monimutkaisuus ja epävarmuus vaatii yrityksiltä entistä enemmän joustavuutta ja resilienssiä, sekä toisaalta ajaa niitä etsimään uusia keinoja vaikuttaa kauppapolitiikkaan tulevaisuudessa.

Kirjassamme esitelläänkin kauppapolitiikan globaalien hallintorakenteiden monimutkaisuutta ja niiden välistä yhteyttä kansainvälisen liiketoiminnan kehitykseen nyt ja tulevaisuudessa, niin suurten kuin pienempienkin yritysten näkökulmasta. Vaikka maailma ei nykyään olekaan niin yhtenäinen arvoissa, sopimuksissa ja hallintopuitteissa, se tulee väistämättä olemaan joillakin tavoin yhtenäinen jatkossakin joissakin konstellaatioissa. Nämä uudet yhteistyön muodot rakentuvat paraikaa, ja tässä rakennustyössä on tärkeää olla mukana. Uudenlaiset instituutiot ja syntyvät sopimukset toivottavasti tasoittavat tietä valoisammalle ja kestävämmälle tulevaisuudelle.

Haaste osaajille ja tutkimukselle

Käynnissä oleva globaalin kaupan ja politiikan myllerrys avaa kansainväliselle liiketoiminnan tutkimukselle kiinnostavan mahdollisuuden hyödyntää yhä enemmän kansainvälisen politiikan näkemyksiä sekä teorioiden kehittämisessä että johtamis- ja politiikkasuositusten luomisessa. Eri tieteenalojen näkökulmia yhdistämällä voidaan luoda tutkimustuloksia, jotka vastaavat entistä paremmin kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan yhä monimutkaisempaa todellisuutta. Tähän haasteeseen vastaamalla meillä kansainvälisen liiketoiminnan tutkijoilla on entistä vankemmat perusteet ja laajempi näkemys osallistua yhteiskuntiemme, niiden taloudellisten rakenteiden sekä globaalin liiketoimintadynamiikan rakentumiseen.

Vaikuttava tutkimus ei kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan yhteistyössä monenlaisten toimijoiden kanssa. Vihreän siirtymän yritysnäkökulmaa ymmärtääksemme teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi suoraan meriteollisuuden yrityskentän sekä järjestötason kanssa. Tätä tukee muun muassa paraikaa käynnissä oleva MUUTOS-hanke, jota rahoittaa Liikesivistysrahasto. Samalla tutkimme laajemmin suomalaisyritysten viennin kehitystä ja tähän liittyvää poliittista dynamiikkaa TULEVA-nimisessä hankkeessa, jota rahoittaa Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahasto (SUE) ja jonka puitteissa teemme yhteistyötä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Työn alla on jatkuvasti myös uusia hankevalmisteluja, joihin saamme syötteitä käynnissä olevasta tutkimuksesta ja sen myötä eri kohderyhmien tarpeista ja haasteista. Esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelmasta olemme juuri hakemassa rahoitusta kansainväliselle tutkimushankkeelle, jossa aiomme pureutua EU:n itäisen naapuruusalueen EU-integraation tulevaisuuteen. Hankkeen koordinoinnin lisäksi pyrimme siinä itse lisäämään ymmärrystä taloudellisten siteiden roolista integraation kehityksessä sekä edistämään esimerkiksi suomalaisyritysten mahdollisuuksia lisätä vientiään alueelle, muun muassa Ukrainan jälleenrakentamisen koittaessa.

Kaiken kaikkiaan monisyinen kauppapolitiikan tutkimus on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi Turun kauppakorkeakoulussa. Geopoliittisen ja -taloudellisen kehityksen vaikutukset suomalaisyritysten toimintaan sekä Suomeen yhteiskuntana ovat suuria. Ne eivät ole elämästämme ja työstämme irrallisia, kaukaisia asioita, vaan määrittävät omaa tulevaisuuttamme. Sen vuoksi Suomeen tarvitaan lisää kauppapoliittista tutkimusta ja osaamista. Osaamista laajennamme kauppapolitiikan opetuksen myötä Turun kauppakorkeakoulussa, ja kauppapolitiikan tarkastelutason integroimme mukaan yhä useampaan tutkimushankkeeseen. Samalla kehitämme erilaisia disseminaation ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia, sekä haemme lisää uusia monitieteisiä lähestymistapoja monimutkaisen dynamiikan ymmärtämiseen. Tekemistä riittää, ja se kantaa hedelmää. Tervetuloa mukaan tutkimaan kanssamme alati muuttuvaa liiketoimintaympäristöämme!

Eini Haaja on tutkijatohtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutissa ja Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS).

Anna Karhu on tutkimuspäällikkö Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutissa.

Pääkuva: Elena Mozhvilo on Unsplash