Yliopisto ei ole hauras perhonen lasikuvun alla
Yliopistossamme yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus on otettu vakavasti – eikä se ole ylimääräinen kolmas tehtävä.
Turun yliopisto haluaa olla vaikuttava ja haluttu kumppani, joka vahvistaa kestävää kasvua ja hyvinvointia niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tämä on strategiaan kirjattu tahdonilmaus, mutta onneksi ei vain juhlapuheisiin kiedottu fraasi vaan jotakin, jolle yliopistolla on luotu toimintaedellytyksiä ja joka näkyy myös voimakkaasti yliopiston arjessa.
Vuonna 2021 yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (YVV) tukipalvelut organisoitiin uudelleen. Yliopistoon perustettiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto ja -tiimi sekä YVV-vararehtorin alaisuudessa toimiva kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikkö. Yliopisto valitsi myös nyt käynnissä olevan kansallisen auditointinsa erityiseksi aihealueeksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukipalvelut, joita yliopiston kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikön lisäksi tuottavat mm. yliopiston viestintä sekä koulutuksen ja tutkimuksen toimialat.
Yliopiston YVV-tehtävästä puhutaan usein yliopiston kolmantena tehtävänä, mutta kuten yliopistolaistakin on luettavissa, hoitaessaan perustehtäviään koulutusta ja tutkimusta, tulee sen ”edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus liittyvät ja ovat siten osa yliopiston perustehtäviä tutkimusta ja koulutusta. Näin ollen yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös verrannollinen tutkimuksen ja koulutuksen laatuun.
Yliopistolle kumppanuusmalli
Jatkumona YVV-kehittämistyölle rehtori vahvisti päätöksellään huhtikuun lopulla yliopistolle kumppanuusmallin, jossa ns. strategisille kumppanuuksille ja yliopistotason kumppanuuksille määritellään yleiset tavoitteet, valintakriteerit sekä päätöksenteon ja organisoitumisen muodot.
Luovuus, avoimuus, eettisyys ja kriittisyys ovat yliopiston toimintaa ohjaavia arvoja, ja niitä yliopisto edellyttää kaikilta kumppaneiltaan. Lähtökohtana on myös, että kumppanuudet tuottavat hyötyjä sekä kumppaniorganisaatiolle että yliopistolle itselleen, ja että yhteistyö on pitkäjänteistä ja kiinnittyy yliopiston perustehtäviin, koulutukseen ja tutkimukseen. Yliopistolla tulee olla tarjolla kumppanin kannalta tärkeää osaamista, mutta vastaavasti kumppanin tulee tarjota olennaisia yhteistyömahdollisuuksia yliopistolle.
Yliopisto on laatinut strategisen kumppanuussopimuksen tähän mennessä Bayer Nordicin, Meyerin, Turun kaupungin ja Wärtsilän kanssa. Lähtökohtana strategisissa kumppanuuksissa on, että kumppaniorganisaation toiminta on joko alueellisesti, mutta mielellään myös globaalisti vaikuttavaa, ja että yliopiston kaikki tieteen- ja koulutusalat sekä erillislaitokset voivat sekä hyötyä kumppanuudesta että tuottaa sille lisäarvoa. Vaatimukset yliopiston strategiseksi kumppaniksi pääsylle ovat korkeat ja tästä syystä yliopisto onkin valinnut tähän mennessä näiksi korkeimman tason kumppaneikseen vain neljä organisaatiota. Lähivuosina kumppaneita on mahdollista valita lisää. Tavoitteena on, että yliopistolla olisi lähivuosina 6-8 strategista kumppania. Strategisille kumppanuuksille on nimetty Key Account Managerit (KAM), joiden tehtävä on toimia yhteyshenkilöinä ja auttaa yliopistolaisia käynnistämään yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa.
Yliopistotason kumppanuus tarkoittaa sellaisia muita kuin strategisia kumppanuuksia, joita on perusteltua hoitaa yliopiston tasolla. Myös nämä kumppanuudet tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistyöhön, joka tukee molempien osapuolten tarpeita. Kriteerit kumppanuudelle ovat kevyemmät. Yhteistyö voi rajoittua vain tiettyihin osa-alueisiin. Yliopistotason kumppanuuksien määrää ei ole myöskään rajattu. Kumppanuus voidaan nimetä strategiseksi, mikäli yhteistyö laajenee ja syvenee, ja siitä syntyvät molemminpuoliset hyödyt nähdään strategisen kumppanuuden arvoisiksi.
Mitä yhteistyö sitten käytännössä on ja mitä hyötyjä yliopisto saa kumppanuuksista?
Yliopiston kumppanit osallistuvat koulutuksen suunnitteluun, niin että yliopisto pysyy kouluttamaan juuri sellaisia osaajia, joille on tulevaisuudessa tarvetta. Kumppanit tarjoavat yrityksissään harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöiden tekemisen mahdollisuuksia. Työelämässä toimivat alumnit voivat toimia mentoreina ja vierailevina luennoitsijoina yliopistossa. Yhteistyö avaa myös mahdollisuuksia kehittää yliopiston mainetta ja näkyvyyttä sekä auttaa opiskelijarekrytoinnissa Suomessa ja kansainvälisesti. Yhteistyö tukee kumppaniorganisaation hyvää työnantajamielikuvaa sekä edistää jatkuvan oppimisen työelämäyhteyksien ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Lisäksi esimerkiksi yliopiston biodiversiteettiyksikkö tutkii luonnon monimuotoisuutta luonnontieteellinen museon, kasvitieteellinen puutarhan, Saaristomeren tutkimuslaitoksen, Lapin tutkimuslaitos Kevon, aerobiologian laboratorion ja siitepölytiedotuksen, Turun yliopiston Tiedekeskuksen ja Lounais-Suomen Luma-keskuksen puitteissa ollen merkittävä kansalaistieteen toimija.
Yliopistonlaajuisen kumppanuusyhteistyön lisäksi paljon erilaista sidosryhmäyhteistyötä tehdään tiedekuntien ja erillislaitosten toimesta. Tiedekuntien ja laitosten tehdessä yhteistyötä kumppaniensa kanssa koulutus- ja tutkimusprofiilit määrittävät yhteistyön tavoitteet, sisällöt ja muodot.
Tarvitaanko sidosryhmäkarttaa?
Yliopiston tulee tuntea potentiaaliset sidosryhmät, joiden kanssa tehdä yhteistyötä. Kartalle sijoittuvat alumnit, yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä kansainväliset ja kansalliset verkostot, media sekä päätöksentekijät ja ministeriöt. Lista on pitkä ja sidosryhmien roolit usein päällekkäisiä ja muuttuvia. Yliopiston alumneja toimii yliopiston kumppaniorganisaatioissa ja erilaisissa verkostoissa, päätöksentekijöinä ja median edustajina. Uskollisimmat ja yliopiston toimintaan luottavat yritykset, alumnit ja kansalaiset toimivat lahjoittajina. Myös yhteistyön laajuus akselilla alueellisuus-kansainvälisyys vaihtelee ajassa sen mukaan, mitkä yhteistyön tavoitteet ja siihen käytetyt resurssit ovat.
Oleellista ei olekaan saada aikaan kattavaa staattista listaa yliopiston sidosryhmistä vaan keskittyä pohtimaan, mitä halutaan tehdä ja minkälaisia yhteistyökumppaneita tekemiseen tarvitaan. Kuten Eloranta & Sarvas ovat blogissaan todenneet “Tässä monimutkaisessa maailmassa, jossa on paljon epäselvyyttä ja epävarmuutta, on tärkeä kirkastaa, mikä me organisaationa olemme, miksi olemme olemassa, mihin olemme menossa ja minkä takia juuri sinne”.
Yliopisto ei ole hauras perhonen, jota tulee vaalia lasikuvun alla. Sen vahvuus näyttäytyy avoimena ja vuorovaikutteisena yhteiskunnallisena toimijuutena ja yhteiskehittämisenä erilaisissa verkostoissa sekä sitä kautta edelläkävijyytenä yhteiskunnan ja ihmiskunnan suurten haasteiden ratkomisessa.
Kirjoittaja on Turun yliopiston yhteiskuntasuhdejohtaja. Hän johtaa yliopiston kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikköä ja toimii Turun kaupungin strategisen kumppanuuden Key Account Managerina.