Oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus vahvistaa demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa
Tiedekunnan keväinen alumnipäivä ja viime viikkojen monet sidosryhmätapaamiset sekä myös yliopiston ajankohtainen strategiatyö ovat haastaneet miettimään oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen vahvuuksia. Millaisissa tutkimusteemoissa olemme vahvoja? Mikä on Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen kontribuutio tieteelle ja yhteiskunnalle, meillä ja muualla? Mitä uutta nykyisistä vahvuuksistamme nousee?
Oikeus on yhteiskunnassamme vahvasti läsnä. On myös vaikea nähdä, että mikään aikamme merkittävistä haasteista olisi sellainen, ettei oikeudella olisi sen ratkaisemisessa jokin rooli osana laajempia kokonaisuuksia.
Omaa tekemistämme olemme jäsentäneet oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimuksen ja siihen nojaavan opetuksen vahvuusaloja neljään kokonaisuuteen.
Vahvuusalamme ovat Oikeus, tieto ja digitaaliset teknologiat; Muuttuva taloudellinen sääntely; Oikeudet, demokratia ja konstitutionalismi sekä Oikeus, valta ja yhteiskunta.
Näistä kokonaisuuksista nousee demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta tutkivia ja tukevia hankkeita, jotka ovat nykyisin lähes poikkeuksetta myös moni- ja poikkitieteellisiä. Monitieteisyys on vahvistunut asteittain määrätietoisen kehittämistoiminnan ansiosta. Täydentävän rahoituksen hankkeissa tutkimme esimerkiksi tekoälyn ohjausta ja sääntelyä, oikeudellisia intiimisyyksiä ja digitaalisia haavoittuvuuksia, hiljaisia toimijoita koskevaa lainvalmistelua ja lakien vaikutuksia sekä luottamuksen rakentumista maahanmuuttolainsääntelyssä sekä kriisiolojen sääntelyä erityisesti perusoikeuksien ja oikeusvaltiollisten instituutioiden näkökulmasta. On kiistatonta, että tutkimuksemme vahvistaa demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Vahvuusalueemme ja tutkimuksemme yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tunnistettu muun muassa itse- ja vertaisarvioinneissa. Koko yliopiston kattaneet tutkimuksen arviointiprosessit (RAE 2015 ja RAE 2021–2022) ovat tukeneet pyrkimyksiämme kirkastaa vahvuuksiamme.
Vahvuusalamme
Uusien digitaalisten teknologioiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut merkittävästi, kun digitaalisten teknologioiden vaikutusten mittakaava on käynyt ilmi. Digitaalisen vallankumouksen myötä kehittyvät teknologiat ja niiden vaikutukset sekä yhteiskuntaan että sen sääntelyyn vaativat poikkitieteellisiä ja innovatiivisia tutkimusaloitteita myös oikeustieteen puolelta. Nykyisistä vahvuusaloistamme ”Oikeus, tieto ja digitaaliset teknologiat” tutkii kehittyvien teknologioiden ja tietoyhteiskuntien hyötyjä ja haittoja sekä sääntelyä.
Taloudellisen toiminnan laajeneminen eurooppalaisille ja globaaleille markkinoille on herättänyt mielenkiinnon globaalien ja eurooppalaisten oikeudenhaltijoiden ja intressiryhmien vuorovaikutussuhteiden tutkimiseen. ”Muuttuva taloudellinen sääntely” tarkastelee organisaatioiden, valtioiden, yhtiöiden ja yksilöiden välisiä monitahoisten taloudellisten vuorovaikutussuhteiden ja taloudellisen toiminnan sääntelymekanismeja, joihin kuuluu myös itsesääntely. Tarkastelu ulottuu myös globaalin ja eurooppalaisen taloudellisen toiminnan ja sääntelyn jännitteisiin demokratian toteutumisen kannalta.
”Oikeudet, demokratia ja konstitutionalismi” puolestaan kattaa valtiosäännöissä, kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin oikeudessa taattujen yksilön oikeuksien tutkimuksen. Tutkimus koskee myös konstitutionalismin erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä muotoja. Tutkimuksessa analysoidaan valtiosääntöisen kielen merkitystä oikeudellisissa käytännöissä ja kansallisen oikeusjärjestelmän sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten oikeudellisten regiimien roolia demokraattisissa instituutioissa, tuomioistuimissa ja akateemisessa keskustelussa.
Oikeus on merkittävä yhteiskunnallinen järjestelmä, joka liittyy vallankäyttöön. Vahvuusalamme ”Oikeus, valta ja yhteiskunta” haastaa tavanomaiset oikeudelliset diskurssit. Oikeusjärjestelmän eri elementtejä ja oikeudellisia ilmiöitä tarkastellaan niiden yhteiskunnallisissa, historiallisissa, poliittisissa, kulttuurisissa sekä taloudellisissa konteksteissa monin eri menetelmin ja lähestymistavoin. Tutkimuksen lähestymistavat voivat olla esimerkiksi teoreettisia, empiirisiä, monitieteellisiä ja vertailevia tai niiden yhdistelmiä.
Vahvuusaloillamme tehdään tutkimusta niin kansallisiin kuin laajempiin eurooppalaisiin ja globaaleihinkin tarpeisiin. Tutkimus on luonteeltaan sekä perustutkimusta että soveltavampaa tutkimusta.
Tulevaisuuden teemat?
Vahvuudet luovat pohjaa myös nouseville aloille, koska ne väistämättä rakentuvat olemassa oleville vahvuuksille. Tutkimuksemme nousevat alat tulevat nykyisten vahvuusalojen sisältä ja niiden risteämistä.
Kun tarkastelimme, mihin suuntaan tutkimuksemme on esimerkiksi tämänhetkisten tutkimushankerahoitushakemusten perusteella menossa, havaitsimme, että suuressa osassa tiedekunnan ajankohtaisia tutkimusprojekteja pyritään hahmottamaan, minkälaiset oikeudelliset rakenteet tukevat ja vahvistavat demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa myös laajojen muutosten ja erilaisten kriisien keskellä. Oikeudella on merkittävä rooli yhteiskunnallisen resilienssin tekemisessä, ja se voi auttaa yhteiskuntaa kestämään, selviytymään ja vahvistumaan. Uusia hankkeita yhdistävänä tekijänä näyttäisi olevan resilientin oikeuden tutkimus.
Mielenkiintoista avausta oikeustutkimuksen alalla edustaa tiedekunnassamme kehitetty avoin tutkimusinfrastruktuuri Lakitutka. Se kokoaa yhteen kotimaisen lainvalmistelun eri vaiheisiin liittyvät julkiset asiakirjat. Lakitutka tekee lainvalmistelua läpinäkyväksi tutkijoille ja kansalaisille. Lakitutkaa kehitetään edelleen asiakirja-aineistoa laajentamalla. Ainutlaatuinen digitaalinen arkisto laajentaa julkisen tiedon löydettävyyttä, läpinäkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä.
Tutkimuksen ja opetuksen liitto
Tiedekunnan vahvuudet tutkimuksessa ulottuvat myös opetukseen. Ylin opetus elää vahvasta tutkimuksesta. Valtaosa opetuksestamme on yhteydessä tutkimuksemme vahvuusaloihin, mikä tehdään näkyväksi myös opetussuunnitelmissa. Tämä on tärkeää myös opiskelijoiden ymmärryksen kannalta. Tätä pohjalta osallistumme myös EC2U-maisteriohjelman Peace, Justice and Strong Institutions rakentamiseen. Maisteriohjelman teema sopii hyvin vahvuusaloihimme, ja kytkee ne entistä selvemmin laajasti ymmärrettyyn kestävyyteen ja resilientin oikeuden rakennuspuihin.
Kirjoittaja on oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja julkisoikeuden professori. Salminen johtaa JuRe-tutkimuskonsortiota, joka tutkii, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata, että palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla.