Kauppapolitiikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja dramaattisesti. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, minkä myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat.

Päinvastoin kuin länsimaissa odotettiin, liberaalin markkinatalouden ihannointi ei ole levinnyt kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi Kiinassa valtiojohtoisuus onkin tuonut talouskasvuun vakautta.  WTO taas ei ole onnistunut tavoitteissaan kilpailun vääristymien korjaamiseksi. Yksittäiset kansalaiset puolestaan kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan enenevässä määrin heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Nämä haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Protektionistiset toimet osaltaan romuttavat maailmankaupan totuttuja asetelmia, murentavat kansainväliseen kauppaan liittyviä yhteistyöorganisaatioita ja luovat kansainväliseen liiketoimintaan epävarmuutta. Näistä haasteita huolimatta globaali talous ja sen synnyttämä hyvinvoinnin kasvu perustuvat yhdessä luotuihin pelisääntöihin. Nämä pelisäännöt luodaan alueellisten ja globaalien rakenteiden, kuten EU:n ja maailmankauppajärjestö WTO:n toiminnan kautta.

Vallitsevassa kauppapoliittisessa todellisuudessa vakauttavat rakenteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. WTO:lla on tärkeä rooli sekä kaupan vapauttamisessa, että uusien sääntöjen luomisessa. Brexitin myötä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta ei ole määräyksiä, vaan lähtökohtana on neuvotella Britannian ja EU:n välille vapaakauppasopimus. Kunnianhimoinenkaan vapaakauppasopimus ei korvaa sisämarkkinoita. Yritysten näkökulmasta epävarmuus jatkuu siihen asti, kunnes kauppasopimus on saatu solmittua.

Se yhtenäisyys, joka on saavutettu EU:ssa alueellisesti ja WTO:n myötä kaupan vapauttamistoimien ansiosta globaalisti, ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Prosessit ovat olleet pitkiä ja kauppapoliittisia rakenteita, niin alueellisesti kuin globaalisti, joudutaan muokkaamaan muuttuvan yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen myötä.

Yhtenäiset pelisäännöt, yhteinen sopiminen sekä solidaarisuus ovat globalisoituneessa yhteiskunnassa tärkeitä myös muista kuin taloudellisesta näkökulmasta. Nyt valloillaan oleva koronapandemia ja vastaavat laajasti ihmisten terveyttä uhkaavat tartuntataudit sekä ilmaston muutoksen kaltaiset laajat ilmiöt vaativat myös maailmanlaajuista yhteistyötä ja kaikkien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Rajojen sulkeminen ja protektionistiset toimet eivät poista näiden aiheuttamia uhkia, vaikka saattavatkin hetkellisesti helpottaa tilannetta, ja olla jopa välttämättömiä akuutin tilanteen rauhoittamiseksi. Pitkällä tähtäimellä yhteistyö, avoimuus ja solidaarisuus ovat keskeisiä tekijöitä vastuullisen hyvinvoinnin kasvulle ja näitä tavoitteita tukevat useat globaalit ja alueelliset rakenteet.

Osaamisen tarve korostuu tulevaisuudessa

Kansainvälisen vaikuttamisen tarve kasvaa ja Suomen on tärkeää olla mukana näissä laajoissa keskusteluissa ja päätöksenteossa. Keskusteluihin ja päätöksentekoon osallistuminen luo mahdollisuuksia vaikuttaa teemoihin, jotka ovat meille tärkeitä kuten esimerkiksi Itämeren alueen hyvinvointi ja vastuullisen liiketoiminnan tukeminen. Kauppapoliittisen osaamisen lisääminen koulutuksen kautta luo meille tulevaisuuden asiantuntijoita, joilla on tärkeä rooli kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Tämän poliittisen vaikuttamisen lisäksi kauppapolitiikan muutoksilla on vaikutus liiketoimintaympäristöön ja etenkin kansainväliseen liiketoimintaan. Edellä mainittujen maailmankaupan muutosten myötä kauppapolitiikka on jälleen voimakkaasti vaikuttamassa talouden kehitykseen eikä valitettavasti vain hyvistä syistä. Muutaman vuosikymmenen ajan maailmankauppa on vapautunut entisestään ja monia kaupan esteitä on purettu. Nyt suunta tuntuu muuttuneen ja kaupankäynnistä on tulossa entistä vaikeampaa. Suomalaiselle hyvinvoinnille on iso merkitys sillä, millaiset kaupan ehdot maailmassa on.

Kauppapolitiikka on laaja-alainen teema ja siihen liittyvä opetus, kuten myös tutkimus, on jakautunut usealle tieteenalalle. Esimerkiksi erityisesti kauppapolitiikkaan liittyviä sopimusoikeudellisia teemoja käsitellään oikeustieteissä, kun taas valtiotieteissä kauppapolitiikka on osa laajempia maiden välisiä poliittisia suhteita. Muita tieteenaloja, joissa kauppapolitiikka on yhtenä osana opetusta, ovat esimerkiksi kansantalous, kansainvälinen liiketoiminta, sosiologia, talousmaantiede ja toimitusketjujen johtaminen. Turun yliopisto monitieteellisenä yliopistona tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää kauppapoliittista monitieteellistä osaamista.

Kauppapoliittisen osaamisen kehittäminen

Turun kauppakorkeakoulussa Pan-Eurooppa Instituutissa käynnistyi marraskuun alussa TT-säätiön rahoittama kolmivuotinen hanke Kauppapolitiikan asiantuntijoita ja osaamista Suomeen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laajentaa liiketalouden opiskelijoiden ja suomalaisen elinkeinoelämän osaamista muuttuvan kauppapolitiikan merkityksestä sekä tarjota keinoja ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla he pystyvät nopeasti reagoimaan kauppapoliittisiin muutoksiin. Kauppapoliittisten muutosten ymmärtäminen ja seuraaminen vaativat kykyä ymmärtää laaja-alaisia muutoksia.  Tulevaisuuden yritysjohtajien on kyettävä arvioimaan näiden muutosten luomia haasteita ja kehitysmahdollisuuksia liiketoiminnalle.

Käynnistyneen hankkeen puitteissa luodaan uusi kauppapolitiikkaan keskittyvä opintojakso kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen ja järjestetään kauppapolitiikkaan liittyviä yrityksille suunnattuja tilaisuuksia. Parhaillaan kartoitetaan myös mahdollisuutta monialaisen opintokokonaisuuden kokoamisesta Turun kauppakorkeakouluun. Näin kauppapoliittisen osaamisen kehittäminen opiskeluaikana tulisi myös selkeästi näkyväksi valmistuvien todistuksiin. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kuten ulkoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa ja luoda laaja-alainen opintokokonaisuus.

Lisäksi näiden kolmen vuoden aikana syvennetään teemaan liittyvää tutkimusta ja rakennetaan kehityshankkeita, joiden myötä tavoitteena on lisätä edelleen kauppapoliittista osaamista. Ensimmäinen yrityksille suunnattu tilaisuus on tämänhetkisten tietojen valossa tarkoitus pitää Helsingissä 17.6. teemalla Maailmankaupan murros ja USA:n arvaamattomuus: Kuinka ennakoida vaikutuksia tulevaan liiketoimintaan?

Anna Karhu
Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutissa.