Avainsana: teknologia

Ei mitään salattavaa, paljon pelättävää

Liisa A. Mäkinen

“If you have nothing to hide, you have nothing to fear” on usein käytetty argumentti, kun puolustetaan ihmisiin kohdistuvan valvonnan ja tiedonkeruun lisäämistä. Argumentti on kuitenkin paitsi virheellinen myös suorastaan haitallinen, koska se asettuu yksittäisen ihmisen eikä yhteiskunnan tasolle ja siten ohjaa keskustelua väärään suuntaan. Se, onko meillä mitään pelättävää, ei riipu siitä mitä mahdollisesti salaamme, vaan siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa ja oikeusjärjestelmässä elämme.

Tämän tietävät hyvin Kiinan suurimpaan muslimivähemmistöön kuuluvat uiguurit, joiden arkielämää valvotaan tavoilla, joita on vaikea käsittää. Uiguurien liikkumista, käyttäytymistä, ostoksia ja kulutustapoja sekä sosiaalista elämää tarkkaillaan jatkuvasti kameroiden, mobiilisovellusten ja erilaisten fyysisten tarkastusten avulla. Pienetkin poikkeamat, kuten se ettei pidä riittävästi yhteyttä naapureihin, tai se, että ostaa kaupasta liikaa sokeria, voivat aiheuttaa pidätyksen. Sokerista kun voi rakentaa pommin, ja eristäytyminen muista on muuten vain epäilyttävää. Kiina perustelee eksessiivistä valvontaa terrorismin torjunnalla, eikä aio lopettaa ihmisoikeusrikkomuksiaan muiden maiden vaatimuksista huolimatta.

Continue reading

Digitaalisuutta kaikkialle – asiointi helpommaksi?

Ville Leppänen

Olemme kaikki varmasti kuulleet digitalisaatiosta ja siitä, miten se levittäytyy kaikkialle yhteiskuntaan.  Digitalisaation avulla palvelut ovat joustavammin saatavilla – ajasta ja paikasta riippumatta. Digitalisaation nähdään usein myös tehostavan erilaisia toimintaprosesseja, kun “turha” ihmistyöpanos vapautuu tuottavampaan toimintaan.  Valtiovaltakin selkeästi näkee ilmiössä paljon hyviä mahdollisuuksia. Julkisten palveluiden digitalisoinnin kärkihankkeessa “rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla”.  Vuosille 2017–2021 on laadittu Valtiovarainministeriön tiekartta yli sadasta digitaalisesta palvelusta.

Kansalaisen asioinnin laaja-alaisuuden tavoittelun myötä ymmärretään, että edellytyksenä on kansalaisen kyky käyttää näitä teknisiä laitteita. Pitkälti lähdetään siitä, että palveluiden käyttäminen on digitaalisuustaito, joka olennaisesti edellyttää tekniset välineet ja ylipäänsä laitteiden käyttötaidon osaamisen.  Tuomalla laitteita laajemmin käytettäväksi (esimerkiksi kirjastojen kautta) ja toisaalta tarjoamalla tekniseen käyttöön liittyvää tukea ja digitaitojen koulutusta ajatellaan saavutettavan laajasti kansalaisten kyky hoitaa asioitaan digitaalisesti. Rinnasteisesti: jos kansalaisilla on laajasti ajoneuvoja ja ajokortin osoittama ajotaito, voidaan yhteiskunnassa mahdollistaa hyvä kansalaislähtöinen itsenäinen liikkuminen.

Tämän näkemyksen haluan haastaa digitaalisten palveluiden yleisen käytön osalta. Käyttämisen ongelmat eivät ole vain laitteen saatavuus tai teknisiä käyttötaitoja, vaan ongelmat tulevat palveluun liittyvistä käsitteistä ja toiminnallisuuksista – niiden ymmärtämisen vaikeudesta.

Continue reading

Lapsiperheille kehitetään digitaalisia mielenterveyden palveluita

Puhelimen ja tietokoneen välityksellä on jo mahdollista saada varhaista apua mielenterveyden ongelmiin.

Continue reading