Tutkijaesittely: Mia Lempiäinen-Avci

Kasvit ja puut kertovat menneisyydestä

Olen kasvitutkimukseen erikoistunut arkeologi eli arkeobotanisti. Tutkimusaineistoni muodostuu kasvien siemenistä, jyvistä, hedelmistä, lehdistä ja puunpaloista, joista teen morfologisten ominaisuuksien pohjalta lajimäärityksen. Aineisto tutkimuksiini tulee arkeologisilta kaivauksilta tai historiallisilta kohteilta kuten kirkoista tai vaikka vanhojen huonekalujen täytteistä ja museoiden kokoelmista. Aineistoni voi siis ajoittua esihistoriasta nykypäivään. Tutkimusaiheeni tuottaa tietoa siitä, miten kasveja ja puita hyödynnettiin menneisyydessä tai millainen luonnonympäristö on ollut ja miten se on muuttunut aikojen kuluessa.

Kasvien hyötykäyttö ja viljelyhistoria ovat olleet kiinnostuksen kohteitani pro gradu-tutkielmastani lähtien. Vuonna 2008 valmistuneessa opinnäytetyössäni tutkin rautakauden ja keskiajan haudoista löytyneitä kasveja. Tämän jälkeen olin erikoistumassa arkeobotaniikkaan Saksassa, jonka jälkeen olin entistä innostuneempi alasta. Laajensin tutkimustani ja ryhdyin tutkimaan ihmisen ruokavaliota esihistoriassa ja vanhojen viljakasvien geneettisiä ominaisuuksia. Väittelin keväällä 2019 Turun yliopistosta aiheena hyötykasvit 1000–1900-luvuilla Suomessa.

Lukuvuoden 2019–2020 työskentelen tutkijana Muutoksen veistäjät-hankkeessa. Työpöytäni sijaitsee Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön kasvimuseolla. Pääasiassa työskentelen mikroskoopin äärellä tehden määrityksiä kasvi- ja puulajeista.

Salapoliisintyötä laboratoriossa

Arkeobotaniikka on eräänlaista salapoliisintyötä. Kasvianalyysit paljastavat, miten eri tavoin kasveja on käytetty historian eri vaiheissa, mitä muinoin viljeltiin, mitä kasveja laitettiin mukaan hautoihin, mitä kasveja syötiin tai käytettiin esimerkiksi lääkkeenä. Puuanalyyseillä puolestaan saadaan selvyys esimerkiksi siihen, mistä puusta hauta-arkut tai arjen käyttöesineet valmistettiin.

Analyyseillä jokin tuntematon asia tulee näkyväksi ja sille tulee tarina, historia. Olin selvittämässä Sinebrychoffin museossa sijaitsevan sohvan historiaa. Määritin sohvan täytteenä käytettyjen kasvien lajit. Kävi ilmi, että täytteenä oli käytetty rukiin korsia, jotka ovat kovia ja kestäviä ja sopivat sen vuoksi huonekalujen täytteiksi. Mielenkiintoisimpia tutkimuksiani on ollut Nauvon vesille vuonna 1771 uponneen hollantilaisen kauppa-aluksen, Vrouw Marian, lastitynnyreiden sisällön analysointi. Tynnyreissä oli kahvinpapuja, väriaineita, tupakanlehtiä, hedelmiä ja mausteita. Näitä kaikkia ei ole mainittu kirjallisissa dokumenteissa, joita laivasta on säilynyt, joten kasvianalyyseillä saatiin aivan uutta tietoa tuotteista, joita laivan ruumassa on ollut.

Muutoksen veistäjät -hankkeessa tutkin keskiaikaisten puuveistosten puulajeja sekä mistä puulajeista hauta-arkkuja on keskiajalla valmistettu. Lisäksi selvitän, mitä puulajeja on Suomen vanhimman kirkon, Ravattulan Ristimäen, rakentamisessa käytetty. Odotan jännityksellä, millaisia tarinoita puulajianalyysien myötä mikroskoopin alla paljastuu ja millaista uutta tietoa oma tutkimukseni tuo keskiajan tutkimukseen.