Open University Netherlands opettaa, tutkii ja kehittää

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraileva professori Els Boshuizen oli keskeisessä roolissa onnistuneen vierailun suunnittelussa. Els järjesti tapaamisia kiinnostuksen kohteitteni mukaan eli avoimen yliopiston toiminnasta yleisesti, opettajien koulutuksesta ja tuesta, opetusteknologiasta, mooceista sekä lyhyttutkinnoista.

Hollannin avoin yliopisto on itsenäinen avoin yliopisto, jossa on kolme tiedekuntaa 1) Humanities and Law, 2) Management, Science & Technology and 3) Psychology and Educational Sciences, 15 000 opiskelijaa ja opettajia n. 250 (koko henkilökunta Heerlenissä on n. 499). Pääasiassa Hollannin avoimen opetus tapahtuu verkossa, mutta myös lähitapaamisia on lisätty viime vuosina siten, että niitä on esim. kaksi kertaa vuodessa intensiivisinä viikonloppuina. Pari opetustilaa on muualla Hollannissa ja suunnitteilla on tutkijoiden tila Utrechtiin, joka olisi kohtuullisten yhteyksien päässä Amsterdamista Heerleniin on vaikea houkutella akateemisia ihmisiä sen teollisen historian takia. Heerleniin sijoitettiin kansallisia laitoksia kun kivihiilikaivokset lopettivat toimintansa 70-luvulla ja Heerlenissä asuvat lähinnä avoimen yliopiston hallinnossa työskentelevät ja muu henkilökunta pendelöi Heerleniin töihin lähikaupungeista (esim. Maastricht tai Valkenburg).

Meeting with Prof Marco Kaltz on Openness: MOOCs and Masterclasses; OU experiences and plans

Marco kertoi mooc-projekteista ja miksi OU tekee mooceja:

  1. Valorisaatio: Avoimen yliopiston toiminnasta osa on valorisaatiota ja mooc:it ovat oivallinen tapa tämän toteuttamiseen.
  2. Joustava opiskelumahdollisuus: Maisteriopiskelijoille mooc:it ovat paikka kokeilla joustavia opintoja
  3. Kokeilut ja kehittäminen: Mooc:it ovat oiva kokeilualusta ja mooc:ien avulla voidaan tehdä tutkimusta
  4. Näyteikkuna avoimen yliopiston pedagogiikasta: Avoimen yliopiston periaatteet toteutuvat moocs:eissa eli oppiminen on tehtäväperustaista (task-based)

Katso Marcon haastattelu.

Meeting with Dr Olga Firssova, director of studies of the MSc course on Educational Sciences

Verkossa tehtävien maisteriopintojen lisäksi avoimessa yliopistossa pidetään yhden päivän seminaareja, joihin saadaan keynote-puhujia jopa ilman korvauksia. Näin opiskelijat pääsevät tapaamaan oman alansa guruja, vaikka suuri osa opinnoista tehdään verkossa. Pienellä rahalla järjestetään siis opiskelijoille ja opettajille merkityksellisiä kohtaamisia. Opiskelijat tekevät päivästä review-artikkelin eli oppimisprosessi jatkuu seminaarin jälkeen.

Olga esitteli lyhesti 4C/ID-mallin, jota Hollannin avoin käyttää oppimisprosessien pedagogisena taustateoriana. Mallin on kehittänyt Merriënboer kumppaneineen 1990-luvun alkupuolella ja siinä keskitytään monimutkaisten taitojen ohjaamiseen. Opetuksen suunnittelussa on neljä keskeistä osaa: 1) oppimistehtävät, 2) oppimista ohjaava materiaali, 3) just-in-time (JIT) ohjaus ja 4) osatehtävien harjoittelu. Tulevaisuuteen orientoituneessa koulutussuunnittelussa tulee luoda oppimisprosesseja, joissa korkeatasoista ja monimutkaista osaamista edellyttäviä kompetensseja ja taitoja tuetaan vaihtelevilla autenttisilla ympäristöillä ja asetelmilla. Olennaista on taitavaan osaamiseen kuuluvien osataitojen integroiminen eri tiedontasoihin perustuvan oppimisprosessin etenemisen sijaan. Runsas tutkimusnäyttö osoittaa, että suhteellisen yksinkertaisten tehtävien harjoitteleminen ilman keskinäistä integraatiota ei johda erilaisen osaamisen yhdistymiseen järkeväksi ja sovellettavaksi osaamiseksi. Suosittelen tutustumaan Merriënborgin, Clarkin ja Croockin artikkeliin Blueprints for Complex Learning: The 4C/ID-Model (2002) ja kuten Marco mainitsee haastattelussaan Why moocs? aihetta voi opiskella Hollannin avoimessa yliopistossa.

Meeting with Dr Kathleen Schlusmans: about teacher training and e-learning environments

Hollannissa korkeakouluopettajilta edellytetään pedagogisten opintojen suorittamista. Opinnot hyväksytään kaikissa yliopistoissa (14), vaikka kukin toteuttaa opinnot omalla tavallaan. OU painottaa yliopistopedagogisissa opinnoissaan verkossa opettamista ja opetusteknologiaa. Palautetta saa myös lähiopetuksen pitämiseen, jos tämä vaatii osaamisen kehittämistä. Henkilökunnan kesken järjestetään verkkoneuvotteluita, jotta kaikille tulee tästä kokemusta ennen  opetuskäyttöä. Pedagogiset opinnot kestävät 200 h ja vuosittain opettajat kouluttavat 40 tunnin panoksella, joka voi olla koulutukseen osallistumista tai oman työn projektimuotoista kehittämistä kuten esim. uudenlaisen arviointimenetelmän kokeileminen ja arviointi. Pedagogisten opintojen modulit ovat course design, online tutoring, assessment, quality assurance, platform. Muut yliopistot painottavat yliopistopedagogisessa koulutuksessaan esitysten tekemistä, ryhmätyöskentelyn ohjaamista jne.

OU tukitiimissä on 10 henkilöä ja kullakin on vastuullaan oma tiedekunta. Oppimateriaalien teossa on tukena kaksi media-assistenttia, jotka tekevät opettajan tarvitsemat tallenteet. Näin niistä saadaan riittävän hyvälaatuisia. OU yksikkö vastaa sekä opettajien pedagogisista opinnoista että konsultoi opettajia kurssisuunnittelussa. Useimmat opettajat ovat Heerlenissä eli he poikkeavat tekemään yhteissuunnittelua tietokoneen äärelle tai sitten  kursseja suunnitellaan skype-palaverina tms. Jotkut tukihenkilöt arvioivat uudet kurssit ennen toteutusta, mutta Kathleen varmistaa laadun yhteissuunnittelulla. Tukiyksikkö on keskitetty ja toimii helikopteriperiaatteella eli he pystyvät vaihtamaan tietoja ja kokemuksia keskenään mikä lisää tiedonkulkua yliopiston sisällä.

Yliopisto käyttää itse kehittämäänsä oppimisalustaa. Tätä ennen käytössä oli Blackboard ja Moodle. Vuonna 2015 valmistunutta alustaa kehitetään jatkuvasti. Joustavasta opiskelusta siirtyminen määräajoin tapahtuvaan aloittamiseen on lisännyt opiskelijoiden edistymistä. Täysin aikatauluista vapaa opiskelu sopii vain harvoille, noin 20%:lle opiskelijoista. Kathleen vastaa opintojen laadusta eli monitoroi opintojen edistymistä eli oppimistehtävien tekemistä jne. Oppimisanalytiikka tulee tähän avuksi. Opettajan kanssa voi käydä läpi miksi esim. ensimmäisen oppimistehtävän kohdalla on paljon keskeyttämisiä. Opettajien työmäärä arvioidaan kurssisuunnittelun yhteydessä. Opiskelijoille lähtee viikoittain kysely sähköpostilla heidän tekemistään opiskelutunneista. Kaikki eivät vastaa, mutta annetut vastaukset ovat suuntaa-antavia ja tukevat kurssin kehittämistä. Opintojen etenemisen esteitä ovat samanaikaisesti opiskellut kurssit ja liika väljyys opinnoissa. Kathleen painottaa myös, että annetuista aikatauluista tulee myös pitää kiinni.

Meeting with Prof Anja Oskamp, Hollannin avoimen rehtori ja EADTU:n puheenjohtaja

EADTU:lla on oma workforce lyhyttutkinnoille, joita akateeminen maailma vastustaa, mutta työelämä, elinikäinen oppimine ja aikuiset taas tarvitsevat kun työelämän muutoksiin haetaan tukea nopeammin reagoivia opiskelumahdollisuuksia. Kansainvälisen kehitystyön kärkiä ovat myös mooc:it, avoin oppiminen ja learning analytics. Turun yliopisto oli joskus EADTU:n jäsen, mutta nyt Suomen jäsenyliopistona on Jyväskylän yliopisto.

Meeting with Arent van der Feltz (OU:n presidentti)

Avoimella yliopistolla on viisi eri kehityslinjaa. 1) Olla akateemisesti vahva tutkimusyliopisto. Opettajilla oltava PhD. 2) Pedagoginen uudistus on juuri viety läpi; jatkuvan ja joustavan aloittamisen sijaan aloitus nyt kaksi kertaa vuodessa kohortteina. 3) Oman oppimisalustan kehittäminen ja sen mahdollinen kaupallistaminen myös muiden organisaatioiden käyttöön. 4) More action oriented operations. Not only talking but starting with small steps. 5) Analysointityökalu, joka auttaa yksilöitä urasuunnittelussa ja itsearvioinnissa kun he suunnittelevat opintojaan. Els mainitsi myös adaptive curricula:n.

Last but not least: lunch-meeting with Jeroen Wintels & short cycle degrees

Dr Jeroen Wintels keskittyy lyhyttutkintoihin Hollannin OU:ssa. Parhaillaan valmistelussa oli tender-tarjous aiheesta, jossa on mukana Jyväskylän avoin yliopisto. Lupasimme pitää yhteyttä ja puhuttiin alustavasti mahdollisesta yhteistyöstä AVOT-hankkeen loppuseminaarissa. Lupasin tiedottaa heitä joka tapauksessa AVOT-hankkeen tuloksista. Yhteistyötä voisi tehdä myös talven 2017-2018 aikana yhteisissä webinaareissa, joissa esittelisimme eri maiden kokemuksia. Tai englanninkielinen symposium aiheesta Milton Keynes:in EADTU-konferenssin tapaan myös jatkossa. Yhteinen opintotarjonta osaamiskokonaisuuksissa olisi mielenkiintoinen avaus, mutta edellyttäisi englanninkielisten opintojen tarjontaa myös Suomesta jos haluaisimme tarjota opintojaksoja laajemmin.

Erasmus+ -liikkuja & kirjoittaja: Satu Hakanurmi

Portugalin avoin yliopisto

Avomeri -kohteenamme oli vierailu Abertan avoimeen yliopistoon Lissaboniin. Professori Lina Morgado kollegoineen otti meidät lämpimällä vieraanvaraisuudella vastaan ja oli valmistellut monipuolisen tutustumisohjelman. Obrigado!

Vierailun jälkeen matkustimme junalla Portoon kansainväliseen CSEDU 2017 konferenssiin, jossa kuulimme ajankohtaisia esityksiä verkko-opetuksesta, vertaisoppimisesta, uusista oppimisympäristöistä jne. Ole hyvä ja tutustu vierailumme keskeisimpään antiin ja tunnelmiin alla olevien diojen, videon ja uutisten välityksellä:

Kiitollisin mielin

Hannele & Lotta

Opetusteknologiaa King’s College Londonin malliin

King’s College London (KCL) on yksi maailman johtavista monitieteellisistä tutkimusyliopistoista maailmassa. Yliopistossa opetetaan ja tutkitaan monia samoja tieteenaloja (Arts & Humanities, Dental Institute, Law, Life Sciences & Medicine, Natural & Mathematical Sciences, Nursing & Midwifery, Psychiatry, Psychology & Neuroscience, Social Science & Public Policy) kuin Turun yliopistossa. Kauppatieteitä KCLssa ei ole. Opiskelijoita KCL:ssä on n. 10 000 enemmän kuin TY:llä (KCL:ssä 28,900 15/16 lukukaudella). Oma mielenkiintomme kohdistui KCL:n opetusteknologiaan. Jo ennen matkaamme selvitimme, että KCL:ssä on käytössä samoja opetusteknologiajärjestelmiä kuin TY:llä eli Moodle, Echo360, Turntitin sekä Mahara (=TY:llä Kyvyt.fi). Olimme ennen matkaamme löytäneet KCL:n opetusteknologiastrategian kuvauksen ja olimme ilmoittaneet olevamme erityisesti kiinnostuneita tästä strategiasta.

Pääsimme vierailemaan KCL:n opetusteknologiayksikköön (Centre for Technology Enchanted Learning) missä meille esiteltiin opetusteknologiayksikköä, opetusteknologiastrategiaa sekä miten strategiaa toteutetaan käytännössä. Strategia ja yksikön toiminta jakautui viiteen osa-alueeseen: ymmärtäminen (undestanding), käyttäminen (using), luominen (creating), johtaminen (leading) ja kehittäminen (developing).

Ymmärtämisellä tarkoitetaan sitä, että yksikössä halutaan tarkemmin tietää nykytilanne keräämällä, tutkimalla ja arvioimalla opetusteknologian pedagogiikan ja prosessien tarpeita. Välineitä tähän ovat mm. oppimisanalytiikan hyödyntäminen, opiskelijoille ja opettajille järjestettävät kyselyt sekä benchmarkkaus.

Käyttämisellä tarkoitetaan sitä, että opetusteknologiaa levitetään yliopistolla järjestämällä entisestään kehitettyjä opetusteknologiakoulutuksia yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Luomisella tarkoitetaan, että opetusteknologian parhaita käytäntöjä viedään eteenpäin pedagogiikkaa, prosesseja ja sisältöjä kehittämällä. Tässä tehdään yhteistyötä yliopiston opetuksen kehittäjien kanssa. Käytännössä tehdään sekä oppaita ja pohjia opetusteknologioiden käyttöön että digitaalisia opetussisältöjä mm. yliopiston sisäisiä ja ulkoisia MOOCeja, monimuotokursseja sekä käänteisen opetuksen kursseja. Yliopiston sisäisillä Mooceilla tarkoitetaan esimerkiksi akateemisen kirjoittamisen kursseja joiden kohdeyleisönä on siis kaikki yliopistolaiset. Ulkoisia MOOCeja tehdään FurureLearn palveluun https://www.futurelearn.com/.

Johtamisella tarkoitetaan, että kehitetään uusia standardoitua ja virallistettuja johtamisen rakenteita mm. luomalla opetusteknologian käytön linjauksia ja ohjeita. KCL:ssä on mm. Linjaus luentotaltiointiin <http://www.kcl.ac.uk/governancezone/Assets/Teaching/Lecture-Capture.pdf>, jonka mukaan luentotaltiointia tulisi käyttää aina kun opetusta järjestetään tilassa missä on luentojen taltiointiin tarkoitetut laitteistot ja ohjelmistot. Tällaisia tiloja pitäisi olla kaikkien tilojen joihin mahtuu yli 20 opiskelijaa.

Kehittämisellä tarkoitetaan sitä, että varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin, tehdään pedagogisia innovaatioita sekä kehitetään opetusteknologiaa. Käytännössä kehitetään fyysisiä opetustiloja, tarjotaan stadardoituja opetusteknologiapalveluita, kehitetään verkko-oppimisympäristöjä, tehdään kokeiluja uudella opetusteknologialla (esim. viimeaikoina tutustuttu Microsoftin HoloLens virtuaalitodellisuuslaseihin) sekä osallistutaan yliopiston opiskelijaportaalin kehittämiseen.

Kaiken kaikkiaan strategia vaikutti erittäin monipuoliselta mutta silti yksinkertaiselta ja selkeältä. Todella kekseliäästi se on saatu mahtumaan yhdelle A4 sivulle mahtuvaan kuvaan. Tavallisestihan strategiat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat ovat jopa kymmensivuisia tekstidokumentteja, joista kokonaisuuksien hahmottaminen tai yksityiskohtien löytäminen on hankalaa. KCL:ssä kaikki löytyy yhdestä kuvasta.

KCL:ssä on nyt 8 henkilön kokoinen opetusteknologiayksikkö mutta osittain tämän yksinkertaisuudessaan tehokkaan strategiakuvauksen avulla on saatu vakuutettua yliopiston johto siihen, että tämän alueen kehittäminen on tärkeää ja tavoitteena onkin laajentaa yksikön henkilökuntaa 20:een vuoden loppuun mennessä. Keskitetyn yksikön lisäksi opetusteknologiaihmisiä on myös tiedekunnissa. Suurimmissa on n. 5 ja pienimmissä ehkä 1 henkilö.     

Käytännössä strategiaa ei tietenkään voi toteuttaa pelkästään yhdessä yksikössä vaan KCL:ssä on eri osa-alueisiin keskittyneitä asiantuntijatiimejä (SIG, special interest group), jotka koostuvat sekä opetusteknologiayksikön ihmisistä että muun yliopistoyhteisön asiantuntijoista. Stragian eri osa-alueiden toteuttamiseen on koostettu toimenpidelistoja joista on sitten osa päätetty toteuttaa projekteina http://www.kcl.ac.uk/study/learningteaching/ctel/Projects/Current-Projects.aspx.

Kaiken kaikkiaan KCL:n opetusteknologiastrategia ja -yksikkö vaikuttivat erittäin mielenkiintoisilta ja olisi hienoa päästä seuraamaan miten heidän opetusteknologia-asiat edistyvät tällaisen strategian myötä.

KCL:n strategiaa voisi olla hyödyllistä tutkailla Turun yliopistolla nyt kun opetuksen tuen uudelleenorganisoituminen on vielä käynnissä. KCL:n strategia painottuu selvästi opetusteknologiaan mutta sen rakennetta ja osa-alueita voisi hyvin hyödyntää kun pohditaan opetuksen tukea ja kehittämistä laajemminkin.

Lauri Pohjanen ja Mia Stening

Virtaa, ideoita ja uusia tuttavuuksia!

Oli oikein antoisaa käydä tutustumassa Universitat Oberta
de Catalunya, Katalonian avoimeen yliopistoon Barcelonassa. Uoc on täysin virtuaalinen yliopisto, jossa on kehitetty toimiva, opiskelijakeskeinen ja jatkuvaa kehitystä ruokkiva verkko-opintojen malli. Malliin voit tutustua katsomalla videon: “How we teach and learn at the uoc? “

Minusta Job shadowing oli oiva tapa tutustua “kollegoihin” ja heidän työhönsä toisella puolella Eurooppaa. Matkani kruunasi kasvatusalan konferenssi ICERI 2016 Seviljassa. Tervetuloa mukaan marraskuisen Erasmus+ matkani tunnelmiin:

Lämpimästi Erasmus+ , Satua ja Elinaa kiittäen!
Eija

Uusia oppimisympäristöjä Budapestissa

Osallistuin liikkuvuusavustuksen siivittämänä kansainvälisen verkko- ja etäoppimisen järjestön, EDENin (www.eden-online.org/) järjestämään vuotuiseen konferenssiin Budapestissa 14−17.6.2016 (http://www.eden-online.org/2016_budapest/)Konferenssin teemana oli Re-imagining Learning Environments eli oppimisympäristöjen muutosta Budapestissa tutkailtiin. Osallistujia oli  kaikkiaan 37 maasta.

Konferenssi pidettiin Budapesti Műszaki és Gazdaságtudományi Egyetem -yliopistossa (Budapest University of Technology and Economics).  Yliopisto on perustettu 1700-luvun lopulla ja sijaitsee Tonavan länsirannalla ts. Budan puolella.  Alla on kuva yliopistosta vastarannalta nähtynä.

mervi1

Majoitun hyvin lähellä em. yliopistoa perinteikkäässä (hieman rapistuneessa) Hotelli Gellertissä, jossa suuri osa konferenssivieraista majoittui (ottamani kuva alla).  Hotellin yhteydessä oli myös suuri, kaupunkilaisten suosima kylpylä, johon myös kävin kerran pikapikaa tutustumassa. Konferenssiohjelma oli niin tiivis, että aikaa jäi hyvin vähän kaupunkiin tutustumiseen. Ehdin kuitenkin todistaa kansanjuhlaa, kun kaupunkilaiset seurasivat jalkapallon EM -turnausta eri puolille keskustaa ripustetuilta jättiscreeneiltä ja kun Unkari sitten voitti Itävallan, oli melu – kuten arvata saattaa – korviahuumaava.

mervi2

Mutta asiaan – konferenssin ohjelma oli erittäin monipuolinen ja löytyy sivulta: http://www.eden-online.org/2016_budapest/schedule/.   Ohjelmassa oli paljon rinnakkaissessioita ja niin ollen vain murto-osaan sen annista ehti tutustua – näin tietysti aina. Esitysten abstraktit löytyvät sivulta: www.eden-online.org/wp-content/uploads/2016/07/Annual_2016_Budapest_BoA.pdf.  Esitysten dioja löytyy hyvin Slidesharesta: http://www.slideshare.net/eden_online/presentations ja yhteiset plenary-sessiot löytyvät myös tallenteina Youtubesta: http://www.eden-online.org/2016_budapest/resources/.  Konferenssiesityksistä on aiempien vuosien tapaan koottu myös julkaisu, joka löytyy: https://bib.irb.hr/datoteka/822681.rad_proceedings.pdf

Näkökulmani ja taustani poikkesi ilmeisesti konferenssiosallistujien enemmistöstä, joka vaikutti olevan aktiivisia oppimisympäristöjen kehittäjiä verkko- ja etäopetuksen varhaisista pioneereista  nuoriin opettajiin ja tutkijoihin, joiden työssä opetus/oppiminen ja digitalisaatio elävät jatkuvasti kehittyvässä symbioosissa. Itse en toimi opettajana enkä suunnittele oppimisympäristöjä, vaan johtamistehtävässäni pikemminkin mahdollistan ja luon puitteita opettajien ja suunnittelijoiden kehittyvään toimintaan oppimisympäristöjen parissa. Näin ollen tulokulmani konferenssin teemaan oli nimenomaan institutionaalinen ja johtamiseen liittyvä. Teemana yliopistojen opetuksen avaaminen ja digiaikaan johtaminen vaikuttikin olevan hyvin ajankohtainen sekä EU:n, kansallisella että yliopistokohtaisella tasolla.

mervi3
Kuva: Eden Secretariat

Aloitussession esiintyjistä erityisesti Lesley Wilson (European University Association – EUA) pureutui esityksessään:  Digital Developments and their impact on European universities: e-learning, open access and open science tähän teemaan. Wilsonin mukaan EU:n komissio edistää digitalisaation agendaa vahvasti. EUA:n kyselyssä yliopistoille nousivat tulevaisuuden tärkeimmiksi teemoiksi: kansainvälisyys, ICT ja open science, open sources ja mm. easy access.  Wilsonin mukaan yliopistojen tehtävänä on auttaa yhteiskuntaa ymmärtämään digitalisaation prosesseja ja yliopistot tarvitsevat tukea tähän. Moocit viimeistään laittoivat myös yliopistojen johdon liikkeelle – oli kysyttävä: mitä pitää tehdä, mikä muuttuu? Käynnissä on ”Bologna II” ts. pedagoginen muutos: digitalisaatio, e-learning – näistä keskustellaan nyt ministeritasolla. Yliopistot ovat oivaltaneet moocien merkityksen myös näkyvyyden ja kv-rekrytoinnin välineenä. Myös opiskelijajoukon monimuotoistuminen vaatii e-learning- ja blended learning -ratkaisuja, joilla voidaan paremmin vastata tähän haasteeseen. Katse kääntyykin yliopistojen johtamiseen ts. miten mahdollistetaan muutos: infran muuttaminen, kirjastoista oppimiskeskuksia, liiketoimintamallien muuttaminen, edex-verkosto jne. EUA:n mukaan ICT vaikuttaa koko yliopistoon, mm. laadunvarmistus avoimissa ympäristöissä, oppimisympäristöjen laatu (tästä luotu eurooppalaisia guidelineja). Wilsonin mukaan on tärkeä luoda suhde perinteisen ja e-oppimisen välille (kulttuurin ja osaamisvaatimusten muutos) ja huolehtia myös yliopiston vastuusta elinikäisessä oppimisessa, ammatillisesta kehittymisessä jne.

Myös EDENin puheenjohtaja, Antonio Moreira Teixeira Portugalin avoimen yliopistosta (Universidade Aberta) nosti avaussessiosssa esiin samoja teemoja. Teixeran diat: http://www.slideshare.net/eden_online/looking-ahead-to-the-next-gen-eden-the-changing-scenarios-emerging-players-and-new-agendas-of-open-distance-and-networked-learning-antonio-teixeira

Teixeira kysyi, miten vanhat instituutiot voivat mukauttaa itsensä käyttämään uutta teknologiaa.  Yliopistojen on nyt määriteltävä uudelleen tehtävänsä oppimisprosessien tarkastelun lisäksi. Teixeiran mukaan moocit muuttivat pelin. Oppimisen jatkumo häneen mukaansa: I learn – we learn – systems learn.  Avoimet oppimisympäristöt muuttavat käytäntöä – paljon uusia harjoittajia, jotka eivät ole spesialisteja eivätkä tunne alan tutkimusta jne. – miten tukea asiantuntemusta tässä tilanteessa? Avoimen oppimisen laadunvarmistus on hänen mukaansa tärkeää myös liikkuvuuden ja organisaatioiden yhteistyön kannalta.  Erityisenä haasteena Teixeira näki opettajankoulutuksen. Digitalisaatio asettaa opettajan uralle elinikäisen oppimisen haasteen.

Keskustelin tauolla prof. Paul Bacsichin kanssa  D-transform -projektista  (http://www.dtransform.eu/), joka tarjoaa koulutusta korkeakoulujen johdolle digitalisaatiossa. Tästä on tulossa marraskuussa yliopistojen johdolle tarkoitettu koulutus, joka maksuton.  Koulutuksesta tulee myöhempiäkin toteutuksia. Koulutuksen ohjelma vaikutti sisältöjensä puolesta hyödylliseltä myös oman yliopistomme tilannetta ajatellen. Projektin toimijat pitivät aiheesta myös työpajan, johon osallistuin suurin odotuksin.  Harmi kyllä, työskentely oli organisoitu liian monimutkaisesti käytettävissä olevaan aikaan nähden ja vaihtelevin lähtöoletuksin tulevia osallistujia ajatellen, joten sen anti ainakin minulle jäi kyllä laihaksi.

Valitsin konferenssin laajasta työpajatarjonnasta ne, jotka ennakkoon kiinnostivat itseäni ja jotka olivat pääasiassa esitysmuotoisia.  En hakeutunut aktiivista työskentelyä vaativiin työpajoihin, koska huomasin em. työpajasessiossa, että akateeminen englannin kielen suullinen taitoni ei ollut riittävä nopeatempoiseen ideointiin ja ajatuksenvaihtoon, jollaista tuollainen työskentely edellyttää.  Seuraamani sessiot olivat kiinnostavuudeltaan ja anniltaan vaihtelevia.

Avoimeen oppimiseen/koulutukseen liittyvästä tutkimuksesta hyvän katsauksen antoi Yves Punie, (European Commission Joint Research Centre, Spain), joka esitteli mm. komission rahoittamia mm. DigiComp ja OpenEdu -tutkimushankkeita. Punien diat: http://www.slideshare.net/eden_online/capacity-building-for-the-digital-transformation-of-et-in-europe-results-from-research-to-support-policy-yves-punie-eden16 Lainaan tähän hänen oppimisen/koulutuksen avaamisen ulottuvuuksista koskevaa hahmotustaan, joka kokoaa hyvin ilmiön viitekehyksen.

mervi4

Mitä jäi käteen? eli omia johtopäätöksiä konferenssin päätteeksi

Moocit ovat herättäneet yliopistot avoimen oppimisen/koulutuksen haasteeseen.  Nekin yliopistot, jotka eivät aiemmin olleet laajalla rintamalla kovin kiinnostuneita verkko-opetuksesta ja opetusteknologian hyödyntämisestä, joka oli pikemminkin asiaan vihkiytyneiden yksikköjen – esim. avointen yliopistojen – ja näiden pioneeriopettajien harrastus.  Opportunismia?  Moocit tuntuvat olevan välivaihe – laajempi ja yhteiskunnallisesti merkittävämpi asia on avoin oppiminen/koulutus ja avoimet oppimisresurssit OER. Aiheesta käytiinkin oxford-tyylinen väittely viimeisenä konferenssipäivänä.

Yliopistojen avautuminen (avoin oppiminen, avoin tiede), digitalisaatio sekä verkko-/blended learning -opetuksen valtavirtaistuminen pakottaa avoimet yliopistot pohtimaan asemaansa uudelleen. Edelleen ollaan toki aikuisten oppimisen ja saavutettavuuden asiantuntijoita, mutta opetusteknologian soveltamisessa saattavat perniteiset yliopistot tai niiden tutkintokoulutus ajaa ohi.  Yliopistojen on tässä prosessissa tarkistettava myös tiedonkäsitystään, rooliaan ja jakelupolitiikkaansa.  Osa yliopistoista saattaa pudota pelistä.

Yliopistoissa on herätty siihen, että opetuksen digitalisaatio ja avoin oppiminen edellyttää strategista näkemystä ja strategista johtamista – asioiden mahdollistamista systeemitasolla.  On siis tärkeää, että yliopistojen johdolla on tämän prosessin johtamisessa tarvittava asiantuntemus sekä halu että valmius asiantuntemuksen kartuttamiseen. Ei siis enää riitä, että yksittäiset opettajat kokeilevat kaikkea mielenkiintoista uudella teknologialla. Alhaalta ylös -suunnan lisäksi tarvitaan ylhäältä alas-suuntaa ja osallistavaa, mahdollistavaa johtamista.

Konferenssissa oli näkyvästi esillä lukuisilla ikävuosilla ja rautaisella kokemuksella siunattuja verkko -ja monimuoto-opetuksen pioneereja.  Kuvittelinko vaan, vai aistinko heissä jotain turhautuneisuutta, kun oma erityinen pelikenttä leviää kaikkien käyttöön ja uudet toimijat ottavat itsestään selvänä pioneerien työn? Tuskinpa sittenkään – näinhän käy kaikessa kehittämisessä: menneisyyden verta, hikeä ja kyyneleitä vaatineet kehittämisponnistukset ovat tämän päivän peruskauraa, jota kehitetään edelleen.

Itselleni mahdollisuus osallistua konferenssiin tarjoutui AVOMERI -hankkeen liikkuvuusavustuksen kautta.  Olen siitä kiitollinen – sain mielestäni hyvän tilannekuvan yliopistojen (lähinnä eurooppalaisten) kehityksestä oppimisen digitalisaation ja avoimen oppimisen/koulutuksen suhteen. Se auttaa oman yliopiston tilanteen hahmottamisessa ja opetuksen kehittämisen suuntaamisessa jatkossa.

Mervi Varja

Irlannista ideoita akateemisen yrittäjyyden ja vähemmistöyrittäjyyden tukemiseen

Osallistuin konferenssiin nimeltä Technology Transfer Society Annual Conference, joka järjestettiin Dublinissa. Samalla tutustuin isäntäyliopiston eli Dublin Institute of Technologyn (DIT) toimiin vähemmistöyrittäjyyden ja –koulutuksen, yrittäjyyden aikuiskoulutuksen, petteri1teollisuusyhteistyön ja yrittäjyyden tukemisen aloilla. Sain mahdollisuuden pitkällisiin keskusteluihin usean DIT:n asiantuntijan kanssa.

Professori Thomas Cooney johtaa DIT:n Vähemmistöyrittäjyyden keskusta (DIT Institute for Minority Entrepreneurship, IME). IME tuottaa koulutus- ja mentorointipalveluja vähemmistöille sekä tekee asiaan liittyvää tutkimusta. Professori Cooneyn mielestä on olennaista, että keskus tekee itsenäisesti tutkimusta selvitäkseen vähemmistöjen kohtaamat erityiset vaikeudet ja kartoittaakseen koulutustarpeet. Tärkeää on myös tuottaa ajantasaista ja tutkittua tietoa päätöksentekijöille ja tukipalveluja järjestäville tahoille.

Vähemmistöyrittäjyyden aihe on Suomessa hyvin ajankohtainen. Maahanmuuton nopea kasvu on synnyttänyt tarpeen kotouttamis- ja monikulttuurisuuskoulutukselle. Seuraavassa vaiheessa tarve ammatilliselle ja yrittäjyysvalmiuksia lisäävälle koulutukselle kasvaa. Irlannissa maahanmuuttajien määrä on selvästi Suomea korkeampi ja petteri2vähemmistöyrittäjyydellä on jo kohtuullisen pitkät perinteet. Professori Cooney kertoi keskuksen alkuvaiheen toiminnasta, jolloin tärkeää oli mm. vakuuttaa yrittäjyyspalvelujen tuottajat siitä, että vähemmistöt tarvitset erityistoimia. ”Yrittäjyyspalveluja tarjoava toimisto vakuutti minulle, että ovemme ovat auki myös maahanmuuttajille. Huomautin, että vähemmistöt eivät edes tiedä, että ovenne on olemassa. Tästä alkoi viranomaistahojen vakuuttaminen asian tärkeydestä”, sanoi prof. Cooney.

DIT Hot House on Dublinin teknillisen yliopiston teknologiansiirron ja innovaatiokehityksen toimisto. Tapasin heidän lisensointiasiantuntijansa Kieran O’Connellin. Hän kertoi seikkaperäisesti toimiston aktiviteeteista yrittäjyyden edistämisessä, yliopiston tutkimuksen hyödyntämisessä ja yritysyhteistyössä. Hän kertoi myös ohjelmasta, jolla pyritään aktivoimaan jo valmistuneita opiskelijoita yrittäjyyteen. DIT Hothouse on ottanut käyttöön kerran kuukaudessa jaettavan yrittäjyys- tai innovaatiotekopalkinnon. Se on summaltaan vähäinen (250 €), mutta sen avulla yliopiston näihin asioihin liittyviä toimia saadaan tunnetuksi ja opiskelijoille tutkijoille esimerkkejä toimista, joita voi ja kannattaa tehdä.

Keskustelin pitkään myös dr. Anthony Buckleyn kanssa. Hän on markkinoinnin laitoksen apulaisjohtaja DIT:ssä. Hänen kanssaan keskustelut koskivat pitkälti tutkimusaiheita, joihin olisi olennaista tarttua. Hän näki ongelmaksi sen, että useat, esimerkiksi innovaatiokehitykseen tai yrittäjyyteen liittyvät tutkimukset on tehty isoissa kansantalouksissa kuten Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Saksassa. petteri3Näiden tulosten ja havaintojen soveltaminen pieniin kansatalouksiin on ongelmallista. Nämä keskustelut, joihin osallistui myös prof. David Resende Portugalista, johtivat yhteiseen tutkimusrahoitushakuun, jonka teemana nimenomaan on yrittäjyyttä ja innovaatiokehitystä tukevien toimien tutkimus pienissä tai keskisuurissa talouksissa. Tätä kirjoitettaessa on vielä selvää, saako tutkimushanke rahoituksen.

Konferenssissa korostuneita teemoja olivat mm. akateemisen yrittäjyyden tukeminen koulutuksella ja sen sekä muiden tukitoimien kohdentaminen tieteen- tai toimialoittain, akateemisen osaamisen hyödyntäminen yritysyhteistyössä ja yliopistojen innovaatiotoimien sitominen alueelliseen ja kansalliseen innovaatiostrategiaan. Itse esitin tutkimuspaperin, jonka otsikkona oli “From Science to Business: Innovation systems of selected European Universities”.

Konferenssi ja erityisesti keskustelut DIT:n asiantuntijoiden sekä muiden konferenssiosallistujien kanssa antoivat ajatuksia ja ideoita oman työn ja laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Erityisen hyödylliseksi koin keskustelut vähemmistöyrittäjyyden ja toisaalta yrittäjyyden aktivointitoimien viemisestä yliopistoin tutkijoiden ja opiskelijoiden ulkopuolelle. Konferenssin jälkeen yhteistyö prof. Cooneyn ja dr. Buckleyn kanssa on jatkunut EU-rahoitteisessa yliopistokehityshankkeessa.

Petteri Sinervo

Koskaan ei ole liian vanha lähtemään kielikurssille!

Brahea-keskuksen Erasmus+ -hankkeen ansiosta meille avoimen sihteereillekin avautui mahdollisuus hakeutua kehittämään osaamistamme. Ja mikä kuulostaisi paremmalta vaihtoehdolta tähän tarkoitukseen kuin englannin opiskelu Oxfordissa.s-ja-e-3

Itseasiassa Oxford valikoitui kohteeksi siksi, että sieltä löytyi tarkoitukseemme soveltuva kurssi. The Lake School of English -kielikoulun English for Effective Communication -kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat englannin kieltä työssään.
Koulu sijaitsee Oxfordin keskustan välittömässä tuntumassa, ja  järjestää kymmeniä erilaisia kielikursseja kestoltaan viikosta useisiin kuukausiin. Kursseja on eri taitotasoille (taitotasot A1 – C1). Meidän kurssimme oli tasoa B1 eli taustaksi edellytettiin sujuvaa peruskielitaitoa. Lähtötasoa myös testattiin ennen kurssia tehtävillä ennakkotehtävillä.

Viisi päivää kestävä kurssimme alkoi kesäkuun 13. päivä, ja tuona päivänä koulussa aloitti opintonsa meidän lisäksemme noin 50 opiskelijaa eri puolilta Eurooppaa (valtaosa muista oppilaista oli opettajia, jotka osallistuivat Creative teaching sekä Language, Life and Culture in the UK -kursseille). Ja kaikki Erasmus-apurahalla!
Viikon aikana perehdyimme mm. seuraaviin aihepiireihin: Listening skills; Practical pronunciation: s-ja-e-2
phonemes, stress and connected speech; New words and idioms; Phrasal verbs; Collocation and word partnership; Phrases for Discussions;  Giving presentations: roleplays; Grammar; Idiomatic and colloquial expressions; Intercultural awareness; Small talk; Telephone English; Language, life and culture in UK
today, jne. Eli aiheita oli tosi paljon ja jotkut niistä olivat meille ihan uusia. Opiskelu oli tosi osallistavaa: paljon pariharjoituksia, joukkuetehtäviä ja kilpailuja.  Opettajamme, Lucy ja Charlene, olivat tosi innostavia ja hauskoja tyyppejä.

Ryhmässämme oli vain viisi oppilasta: Me (Elina ja Sari) ja Janne (Rovaniemeltä) Suomesta. Lisäksi  Giovanna Saksasta ja Iwona Puolasta. Ehkä juuri ryhmämme pienuudesta johtuen kaikki sujui tosi luontevasti ja meillä oli hauskaa yhdessä ihan ekasta aamupäivästä lähtien. Välillä ihan unohti että olimme kielikurssilla, vaikka koulupäivämme kuitenkin kestivät pääsääntöisesti aamu yhdeksästä iltapäivä neljään. s-ja-e-1
Myös vapaa-aikaa vietimme ”luokkakaveriemme” kanssa: kävimme joka päivä yhdessä lounaalla (Four Candles, Jamie’s Italian,Nando’s, 4500 miles from Delhi, Yellow Submarine), pyörimme kaupungilla tuliaisia etsien, vierailimme Morse ja Lewis -sarjoista tutuiksi tulleissa pubeissa (The Eagle and Child, The Turf Tavern, The White Horse), kävimme hämmästelemässä Blackwellsin valtavaa kirjakauppaa,  kävelimme jokivarressa nähdäksemme jokilaivoja, jne.

Myös koulu järjesti vapaa-ajan ohjelmaa, joiden vetäjänä toimi koulun Social organiser Rob. Ensimmäisen koulupäivän päätteeksi teimme Robin johdolla kävelykierroksen Oxfordin vanhassa keskustassa tutustuen yliopiston rakennuksiin (mm. Radcliffe Camera) sekä Morse, Lewis ja Nuori Morse -sarjojen kuvauspaikkoihin/-maisemiin. Toisena päivänä kävimme Robin johdattamina Christ Church Collegessa ja katedraalissa (tuttuja Harry Potter -elokuvista). Torstai-iltana koulu järjesti kaikille koulun oppilaille pub-illan Lamb and Flag -pubissa. Siellä tutustuimme koulun muiden opiskelijoiden ja opettajien ohella paikallisiin oluisiin ja englantilaiseen pub-naposteltavaan: siannahasta tehtyihin sipseihin (pork scratchings). Meistä naposteltava kuulosti koiranherkulta, mutta yllättävän hyvin se maistui meillekin. Lisäksi meillä olisi ollut mahdollisuus osallistua koulun järjestämälle Lontoon retkelle, jos paluulentomme ei olisi ollut vielä lauantaina.

Majoituimme kumpikin kotimajoitukseen, koska se oli edullisin vaihtoehto ja toi mukanaan vielä yhden lisämahdollisuuden kielen opiskeluun. Toki valinta toi matkaan myös lisää elämyksellisyyttä: oli aika jännä fiilis asettua ventovieraan ihmisen kotiin viikoksi. Mutta hyvin se sujui! Kotimajoituksen hinta sisälsi majoituksen omassa huoneessa, oman kylpyhuoneen sekä päivittäisen aamiaisen ja iltaruuan. Sarin majapaikasta, joka sijaitsi Botleyssa, oli vartin bussimatka keskustaan. Elinan majapaikasta, joka sijaitsi Headingtonissa, matka keskustaan kesti ruuhkasta riippuen puolesta tunnista kolmeen varttiin (varsinkin aamut olivat ruuhkaisia).

Molemmat majoittajat olivat kokeneita tehtävässään; opiskelijoiden majoittaminen oli heille säännöllinen tulo. Kodit olivat käsityksemme mukaan normaaleja englantilais-koteja: englantilaisia vesihanoja, kokolattiamattoa, ilmanraikastimia ja koriste-esineitä. Sarin ”äiti” oli taiteilija ja hänen kodissaan oli myös paljon maalauksia.

Kokemuksena kurssi oli upea, mahtava, hieno ja ainutlaatuinen! Ja Oxford kaupunkina tosi kaunis ja sopivan kokoinen (suunnilleen Turun kokoinen). Vaikka kurssiviikko meni ihan liian nopeasti ja tuntui että moni asia jäi kesken, vahvisti kokemus kuitenkin rohkeutta käyttää englannin kieltä ja lisäsi motivaatiota opiskella lisää. Kurssiin liittyen opinnot jatkuvatkin koulun tarjoamalla vuoden verkko-opintomahdollisuudella. Olisi hienoa päästä vielä toistekin vastaavalle kurssille ja mielellään vähän pidemmäksi aikaa nyt kun itsellä on parempi käsitys mihin asioihin tarvitsisi ja haluaisi keskittyä enemmän.

Kiitos Erasmus+:lle ja hankkeen koordinaattori Satu Hakanurmelle!

Elina Iso-Ilomäki ja Sari Kyöstiö, avoin yliopisto

s-ja-e-4

Merenkulun verkko-oppia kalastamassa Etelä-Ruotsissa

wmu_malmoOma maa mansikka muu maa mustikka – sopii sanontana paitsi tämän hetken kesätunnelmaan niin myös kuvainnollisesti antiini omalta job-shadow ja benchmarking vierailultani toukokuun lopulta. Vertailu muiden tekemisiin sai taas arvostamaan omaa tekemistä ja osaamista uudella tavalla: oikealla polulla ollaan ja hyvässä liikkeessä.

Neljän päivän vierailulla tutustuin merenkulun korkeakouluopintoihin Köpenhaminassa, Malmössä ja Göteborgissa (Copenhagen Business School CBS, Word Maritime University WMU ja Chalmers University of Technology). Varsinaiset koko päivän vierailuetapit olivat nuo kaksi eteläruotsalaista keskenään perin erilaista yliopistoa. Kohteet olin valikoinut oppilaitosten pitkän ja arvostetun perinteen ja toisaalta aktiivisen kansainvälisen toiminnan perusteella. Tapanamme on ollut Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksella (MKK) aiemminkin vertailla ja tarkastella ko. laitosten toimintaa ja tapoja omien koulutusohjelmiemme suunnittelussa ja arvioinnissa.

Tavoitteeni oli nyt hakea henkilökohtaisesti oppia verkko-opintojen käytäntöihin ja sisällölliseen toteutukseen. Erityisesti kontakti- ja etäopetuksen yhdistämiseen opettajan ja wp_20160524_14_45_18_profasilitaattorin ohjauksellisesta näkökulmasta. Miten opinnoista saisi aidosti dynaamisen ja vuorovaikutuksellisen perinteisen oppimateriaaliarkiston ja palautuskanavan sijaan? Luonnollisesti samalla halusin solmia yhteistyökanavia tuleviin hankkeisiin ja tutustua konkreettisesti opetuksen sisältöihin ja opetusmenetelmiin.

Merenkulun erityishaasteet

Kontaktien solmimisen ja opintokokonaisuuksiin tutustumisen kannalta liikkuvuus oli todella antoisa ja valaiseva kokemus. Verkko-opetuksellisesti olin kuitenkin elätellyt suurempia toiveita osaamiseni karttumisen suhteen.  Ennakkotietojeni perusteella oletin heidän olevan huomattavasti kokeneempia ja aktiivisempia etäopintojen toteuttajia ja osaajia. Syynä varovaiseen etäopintojen hyödyntämiseen on osaltaan merenkulun opetuksen tiukka kansainvälinen sääntely ja ohjaus, eli STCW (The International Convention on Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers). Valtaosa opinnoista on oppilaitoksista riippumatta pakko toteuttaa paikanpäällä; ratkaisevinta on luokkatiloissa ja ohjatuissa harjoitteluissa vietetyt tunnit ei itse osaamisen todentaminen. Ammatillinen osaaminen merenkulussa rakentuu käytännön ohjatusta harjoittelusta, joihin toki voisi soveltaa erilaisia pilvipalveluiden kautta välitettäviä simulaattoreita, mutta perinteet ohjaavat vielä toteuttamaan opetusta ja oppimisen ohjausta tiukasti (esim. alusten ohjausta ja lastitoimintoja) opettajan silmien alla oppilaitoksissa. Kaupallisissa toteutuksissa MOOC ja verkko-opetus on toki koko yliopiston tasolla hyvässä käytössä ja perusopinnoissa verkko-oppimisympäristöjä hyödynnetään pitkälti tiedonjakokanavina.

Verkko-opintojen ohjaus keskiössä wp_20160525_14_54_49_pro

Lopulta kiinnostavinta vierailuissa oli keskustelut verkko-opintojen ohjauksen ja toimivan oppisisällön tärkeydestä. Olennaista ei ole löytää soveltuvia ohjelmistoja ja verkko-oppimisalustoja, vaan panostaa sellaiseen sisältöön, joka toimii parhaiten verkkoympäristössä palautteen ryhdittämänä itseopiskeluna. Etäyhteydet ja verkko-opiskelu sinänsä toimii hyvin tiedonhakemiseen ja – jakamiseen, samalla kun opetus siirtyy parempien oppimistulosten saavuttamiseksi yhä enemmän opettajilta opiskelijoille. Mainion konkreettisen esimerkin sain Chalmersista, jossa ns. ”ticking” –metodia on menestyksekkäästi käytetty mm. astrologian opetuksessa merenkulkijoille. Ajatus ei tekemällä oppimisesta ei tietenkään ole uusi, mutta käytännön hyviä toteutuksia on yhä harvassa.  Samoin opettajien uskallus antaa opetus opiskelijoiden käsiin.

Kysyntää ja kiinnostusta hyvistä käytänteistä on edelleen, joten ajatustenvaihto jatkuu sähköisesti uusien kontaktien kanssa.   Kiitos Erasmus+!

Vierailukohteitteni verkko-osoitteet:
http://www.cbs.dk/en
http://www.wmu.se/
http://www.chalmers.se/
Chalmers-esitys

Kirjoittaja: Johanna Vuorenmaa, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Liikkuvuuksien kokemukset jakoon

Liikkuvuudet ovat uuden oppimisen paikkoja sekä liikkuville henkilöille että heidän työyhteisölleen. AVOMERI-hankkeessa kokemuksia jaetaan yhteisöllisen verkkoblogin ja tilaisuuksien avulla kaikille aikuiskoulutuksesta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan myös Turun yliopiston ulkopuolelta!

Blogikirjoitukset saavat olla vaihtelevia eli kokemukset välittyvät kirjoitettuina, videoina ja tarinoina, suomeksi, englanniksi tai muilla kielillä. Matkoilla sattuu ja tapahtuu, mutta aikuiskoulutuksen liikkuvuudessa olemme kiinnostuneita erityisesti:

  • Oppimisympäristöjen modernisoinnista yleisesti ja yliopiston eri oppiaineissa.
  • Avoimen yliopisto-opetuksen uudistamisesta. Mm. yhteistyö työelämän kanssa ja laadun lisääminen opiskelijapalveluissa.
  • Hyvistä käytänteistä, alan tutkimuksesta, verkostoista ja monikulttuurisuudesta.
  • Kansainvälisyydestä merenkulun toimijoiden ja alan oppilaitosten kesken.
  • Uusista opetuksen muodoista ja välineistä.
  • Kielitaidon kehittämisestä.

Liikkuvuuksissa on mukana Turun yliopiston Brahea-keskuksesta 21 henkilöä eli vähintään sen verran blogiin tulee kirjoituksia.

Liikkuvuushanketta koordinoivat Satu Hakanurmi ja Elina Renvall Turun yliopiston avoimesta yliopistosta.