Loppukonferenssin teemoina olivat liikkuvuus, tutkimusyhteistö ja osallistumisen laajentaminen. Samassa yhteydessä järjestettiin myös CBSS:n Baltic Sea Science Day.

Tutkijaliikkuvuus Itämeren alueella

Liikkuvuuteen keskittyvässä paneelissa esiteltiin Baltic Science Networkin (BSN) kehittämät kolme liikkuvuustyökalua: tutkimusinfrastruktuurien kesäkoulut, tutkimusharjoittelut ja lyhyet tohtorivaihdot.

BSN:ssä selvitettiin ensin, minkälaisia haasteita liikkuvuudessa Itämeren alueella on. Tämän jälkeen tarkasteltiin, minkälaisia liikkuvuusinstrumentteja Itämeren alueella on jo nyt, ja selvitettiin miten ne vastaavat tunnistettuihin haasteisiin. Lopuksi mietittiin, minkälaiset liikkuvuusinstrumentit voisivat olla kaikkein hyödyllisimpiä Itämeren alueella.

Paneelikeskustelussa Tarton yliopiston luennoitsija Eneli Kindsiko kertoi että hän tuntee enemmän kollegoita Yhdysvalloista ja Britanniasta kuin muista Itämeren maista. Itämeren maiden yhteistyön parantamiselle on siis tilausta. Turun yliopiston kehitysjohtaja Riitta Mustonen, joka on myös BSN-hankkeen johtaja Turun yliopistossa, totesi että liikkuvuusinstrumenttien lisäksi tarvitaan myös kulttuurin muutosta.

Christian Müller DAAD:sta (Deutsche Akademische Austauschdienst) totesi että Saksassa on selvitysten mukaan nyt saavutettu vakiintunut taso, eikä Saksasta lähtevien opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen määrä ole enää kasvanut. Toisaalta lähialueliikkuvuus saattaa olla tulevaisuuden trendi, ja tässä BSN:llä voisi olla annettavaa.

Kindsiko totesi myös, että jos nuori tutkija tottuu kansainväliseen liikkuvuuteen tohtoriopintojensa aikana, hän jatkaa kansainvälistä liikkuvuutta todennäköisesti myös jatkossa. Tohtoriopintojen aika täytyy käyttää tehokkaasti hyödyksi verkostoitumisessa ja oman uran rakentamisessa. Tästä syystä myös liikkuvuus- ja verkostoitumismuotojen tulisi olla joustavia.

Väitöskirjan ohjaajalla ja hallinnolla on tärkeä tehtävä kannustaa nuoria tutkijoita lähtemään ulkomaille keräämään kokemuksia. Liikkuvuudesta on hyötyä uralle, sillä sen avulla voi kasvattaa omia verkostojaan ja tutkimuksensa vaikuttavuutta.

 

Tutkimuksen huippualat Itämeren alueella

BSN teki selvityksen jossa selvitettiin tutkimuksen huippualueita Itämeren alueella. Tehtävä ei ollut helppo, sillä Itämeren alueella on paljon tutkimusalueita joissa tutkimus on maailman huipputasoa. Tutkimusalueista valittiin kuitenkin kolme aluetta, joilla BSN fasilitoi asiantuntijaryhmien tekemän strategiatyön. Kolmen ryhmän valitseminen ei tarkoita priorisointia, vaan kolmeen päädyttiin siksi että asiantuntijaryhmä pystyttiin fasilitoimaan kolmelle alalle.

Valitut kolme aluetta ovat

  • Life Sciences
  • Photon and Neutron Science
  • Welfare state

Lisäksi meritutkimus nähtiin erittäin tärkeänä, mutta koska Itämeren alueen tutkimusta tuetaan jo BONUS-EEIG:n avulla, päädyttiin keskittyä kolmeen alaan.

Paneelikeskustelussa NordForskin entinen johtaja Gunnel Gustafsson toi Itämeren alueen yhteistyöhön kokemuksiaan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hänen mukaansa tärkeintä on huomioida että yhteistyön rakentaminen vie aikaa. Tarvitaan joku puskemaan työtä eteenpäin, kärsivällisyyttä, joustavuutta ja luottamusta. Vaikuttavuuden avain on tutkimuksen laatu.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen totesi että kriittisestä massasta on helppo puhua, mutta on tärkeää muistaa myös kriittinen monipuolisuus. Tulevaisuuteen ei voi nähdä kovin pitkälle, ja liian fokusoituna, ilman laajaa tutkimuskenttää voi jäädä vaille tulevaisuuden oivalluksia. Väänänen totesi myös ettei tutkimuksessa suoriutumisen tasoerojen tasoittamiseen ole helppoja ratkaisuja, mutta liikkuvuus on yksi tärkeistä keinoista.

 

Osallistumisen laajentaminen

Tarton yliopiston tutkimus- ja innovaatiopolitiikan professori Kadri Ukrainski on selvittänyt BSN-hankkeessa Itämeren maiden osallistumista tutkimuskonsortioihin, ja huomannut että uudet EU-maat ovat aliedustettuina tutkimuskonsortioissa. Paneelissa todettiin, että olisi hyvä jos ”widening participation” –käsitteestä päästäisiin etenemään siihen että voitaisiin käyttää ennemmin ”international participation”-käsitettä.

Horizon Europe-ohjelmaan paremmin mukaan pääsemiseksi Itämeren alueen maiden kannattaa Josephine Them Parnasin (Danish Agency for Higher Education and Science) mukaan tehdä jatkossakin sitä mitä nyt tehdään hyvin. Vaikuttamisen paikka on siinä, että työohjelmat saataisiin sellaisiksi että niistä on Itämeren alueen maille hyötyä.

Alexander Danda Puolan tiede- ja korkeakoulutusministeriöstä totesi, että osallistumisen laajentamisen työkalut ovat jo nyt hyvät, ja niitä käyttämällä päästään tavoitteisiin. Ukrainski kannusti käyttämään eri rahoituslähteitä monipuolisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

CBSS Baltic Sea Science Day

CBSS:n Baltic Sea Science Day 2019 järjestettiin 23.2.2019. Tämä on järjestyksessään kolmas Baltic Sea Science Day, edelliset on järjestetty Pietarissa 2017 ja Turussa Åbo Akademin 100-vuotisjuhlan yhteydessä 2018.

Baltic Sea Science Day alkoi rehtorien paneelilla, jossa Latvian yliopiston rehtori Indriķis Muižnieks, Tallinnan yliopiston rehtori Tiit Land, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Vilnan yliopiston vararehtori ja pro-rehtori Rimantas Jankauskas ja Pietarin kauppatieteellisen yliopiston rehtori Igor A. Maksimtsev keskustelivat älykkään erikoistumisen strategioiden (smart specialization strategies) mahdollisuuksista yliopistoille.

Tämän jälkeen osallistujat saivat valita kahdesta paralleelisessiosta. Ensimmäinen oli BSN:n ja EUSBSR HA Neighboursin järjestämä sessio Researcher Mobility in the Baltic Sea Region. Tässä sessiossa Mari Leino Turun yliopistosta esitteli BSN:n kehittämät liikkuvuustyökalut. Yleisö pääsi osallistumaan sessioon online-äänestyksen avulla. Kommenttipuheenvuoron esitti Krista Varantola, pitkäaikainen NordForskin hallituksen jäsen. Tämän jälkeen paneelikeskusteluun liittyivät myös nuoret opiskelijat ja tutkijat Itämeren alueelta. Toinen paralleelisessio oli BalticTRAM-hankkeen järjestämä Science for Business in the Baltic Sea, ja siinä keskusteltiin tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöstä ja sen parantamisesta.

Lopuksi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen kutsui Baltic Sea Science Dayn vuonna 2020 Turkuun. Tilaisuus järjestetään osana Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotta.

 

BSN:n julkaisut ovat saatavissa BSN:n sivulla osoitteessa http://www.baltic-science.org/

CBSS:n uutiset tapahtumasta julkaistaan CBSS:n sivuilla http://www.cbss.org/