Videointi luokanopettajakoulutuksen Tutkimustyöpajassa
Kirjoittanut Anu Kajamies
Videoinnin pedagogisen käytön tavoitteet
Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikön luokanopettajakoulutuksen 1. vuosikurssin opiskelijat tutustuvat Tutkimustyöpaja 1:ssä videointiin luokanopettajan työvälineinä ja ammattitaidon kehittämisen tukena. Videoinnin pedagogisen käytön keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa teoreettisen tiedon ja käytännön kokemusten linkittämisessä siten, että yliopistolla tapahtuva kasvatustieteellinen opiskelu ja opetusharjoittelun käytännön vuorovaikutustilanteet linkittyisivät aikaisempaa tehokkaammin opiskelijan oppimista tukevaksi kokonaisuudeksi.
Linkitysten rakentamisessa apuna ovat useimmiten iPadeillä tallennetut videot, joita opiskelijat ovat kuvanneet havainnoidessaan ja haastatellessaan oppilaita AO1-harjoittelussaan Tutkimustyöpaja 1-jaksolla laatimiensa tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Videoiden avulla palataan harjoittelun aikaisiin vuorovaikutustilanteisiin jälkikäteen, jolloin voidaan pienryhmissä keskustellen laajentaa ja syventää ymmärrystä havainnoiduista ilmiöistä.
Mitä opiskelijat oppivat videoinnin avulla?
Lukuvuoden 2014-2015 Tutkimustyöpaja 1-jakson Webropol-palautteessa kysyimme opiskelijoilta Mitä opit oppimisesta ja opettamisesta videoinnin ja videoiden käsittelyn avulla? Kyselyyn vastasi 75 opiskelijaa. Suurin osa opiskelijoista (noin 75 %) oli oivaltanut tärkeitä asioita videoiden avulla. Vastauksissa korostui erityisesti, että opiskelijat kokivat videoinnin tuovan lisää tarkkuutta havainnointiin. Alla muutama poiminta opiskelijoiden vastauksista.
”Videon avulla silmäni avautuivat, että mitä luokassa opetuksen aikana oikein tapahtuukaan yksittäisen oppilaan kohdalla. Opettaja ei opettaessaan välttämättä huomaa pieniä asioita, mitä luokassa tapahtuu opetuksen aikana.”
”Oppitunnilla tapahtuu paljon asioita mitä ei opettaja huomaa, mutta ne vaikuttavat oppitunnin kulkuun ja oppilaan oppimiseen.”
”Videointi on oiva keino tarkastella tunnilla tapahtuvia asioita jälkikäteen kaikessa rauhassa ja pohtia miten tuntia olisi voinut pienin keinoin parantaa. Esimerkiksi, missä kohdin työrauha on vaarassa kadota sekä millä keinoin sen olisi voinut välttää.”
Opiskelijat olivat myös tehneet tärkeitä pedagogisia oivalluksia videoiden pohjalta. Alla muutama poiminta opiskelijoiden vastauksista.
”Heräsi kysymyksiä, kun tarkkaili jälkikäteen videoita, että kiinnittääkö itse tarpeeksi huomiota siihen, mitä opetustilanteessa tapahtuu. Videot havainnoillisti, että joidenkin oppilaiden keskittyminen herpaantui, jolloin tilanteeseen tulisi kiinnittää huomiota. Tämä “tarkkailutaito” varmasti kehittyy harjoitteluiden ja työelämässä ollessaan koko ajan lisää.”
”Oppilaan käytös saattaa muuttua koko ajan ja opettaja saattaa reagoida väärin vain hetkellisesti näkemäänsä käytökseen. Myös opettajan käyttämällä opetustyylillä on suuresti vaikutusta oppilaan käyttäytymiseen ja motivaatioon.”
”Videointi on hyödyllinen keino parantaa omaa opetustaan, vaikka ehkä oman työskentelyn näkeminen saattaakin jännittää.”
”Motivointi on todella tärkeää opetuksessa, sillä videoidessa ja sitä käsitellessä huomasi todella hyvin kuinka suuri merkitys sillä on opetuksessa.”
”Siirtymiset tunnilla pitää huomioida tarkkaan ja oppilaita haastattelemalla saadaan arvokasta lisätietoa.”
”Oppiminen on hyvin erinäköistä ja oppiminen tapahtuu hyvin eri tavoin. Yhteen minuuttiin mahtuu paljon asioita ja tekemistä, joten opetuksen tulee olla hyvin motivoivaa ja mielenkiintoista oppilaalle. Opettajiakin on hyvin erilaisia, ja vain heidän olemuskin vaikuttaa oppilaisiin.”
”Luokassa on paljon hiljaisia ja huomaamattomia oppilaita, joiden toiminta oppitunnin aikana saattaa olla hyvinkin värikästä. Open tulisi kiinnittää huomiota siis myös niihin oppilaisiin, jotka eivät metelöinnillä tai muulla vastaavalla häiritse tuntia, mutta ovat silti tunnin aikana aivan muissa maailmoissa.”
Muutamat opiskelijat olivat kokeneet teknisiä ongelmia videoinnissa tai eivät kokeneet videoinnin tukeneen oppimistaan. Alla muutama poiminta opiskelijoiden vastauksista.
”Tekniikka ei koskaan toimi niin kuin pitäisi.”
“Videoiden käsittely oli hankalaa.”
”Videointi tulisi tehdä itselle entuudestaan tutulla laitteella.
”Videot yksin eivät opettaneet aiheesta juuri mitään.”
Videoiden pedagogisen käytön jatkokehittelyä
Videoiden pedagogisen käytön kehittäminen jatkuu Tutkimustyöpaja 1:ssä lukuvuonna 2015-2016. Huomioita kiinnitetään erityisesti Tutkimustyöpajan ja harjoittelun entistä tiiviimpään integroitumiseen opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvun tukemisessa. Tavoitteena on myös videoitujen vuorovaikutustilanteiden käsittelyä syventämällä vielä vahvemmin tukea opiskelijoita tieteellisen tiedon merkityksen ymmärtämisessä ammattitaidon kehittämisessä. Teknisiä ratkaisuja edelleen kehittämällä pyritään entisestään vähentämään videointiin liittyviä teknisiä pulmia.