FinnBrain-hankkeen v. 2013-2015 käynnissä ollut vastasyntyneiden vauvojen EEG-mittausprojekti saatiin joulukuussa päätökseen. Tyksin synnytysvuodeosastoilta mittauksiimme osallistui huimat 179 vauvaa – iso kiitos siitä perheille! Aineiston koko on maailmanlaajuisestikin mittava, kun ottaa huomioon, että osallistujien keski-ikä oli noin 1,5 vuorokautta.

Mittauksessa nukkuville vauvoille soitettiin ääniärsykettä, joka sisälsi tunnepitoisia ns. ta-ta –tavuja. Tatat kuulostivat vaihtelevasti surullisilta, vihaisilta tai iloisilta. Lisäksi keräsimme vauvoilta hiljaisen univaiheen aivosähkökäyrämittauksen sekä toisen ääniärsykerekisteröinnin, jossa nukkuvat vauvat kuuntelivat ns. epäkieltä eli puhetta, jossa ei kuitenkaan ollut tunnistettavia sanoja. Useimmat vauvat tuntuivat viihtyvän hyvin mittaustilanteessa, sillä esimerkiksi tata-äänien rytmitys muistuttaa äidin sydämen sykettä – varsin tuttu ja turvallinen ääni vauvan aikaisemmilta kuukausilta.

Tarkoituksemme on tutkia, miten äidin raskaudenaikainen stressi näkyy vauvan EEG-vasteissa. Tutkimuksen alustavien analyysien perusteella kaikkien vauvojen aivot näyttäisivät reagoivan voimakkaimmin surulliseen ja seuraavaksi iloiseen tunnepitoiseen ääneen. Äidin raskauden aikana kokema stressi näyttää myös olevan yhteydessä vauvan tunneärsykkeiden käsittelytapaan. Lisätutkimusta tarvitaan vielä, jotta ymmärrämme paremmin tämän tuloksen merkityksen lapsen kehityksen kannalta.

Keväällä 2016 tulemme analysoimaan ja julkaisemaan tarkempia tuloksia vastasyntyneiden mittauksista sekä aloittamaan myös EEG-tutkimuksen seurantamittauksia. Odotamme jo EEG-tiimin kanssa innolla näkevämme tuttuja vauvoja ja vanhempia mittauskäynneillä!

LK, väitöskirjatutkija Maria Keskinen

ERP-mätningar på nyfödda barn avslutades

EEG-delstudien har pågått mellan år 2013 och 2015 och avslutades nu i december. Det ypperliga antalet bebisar som tog del i EEG-mätningar på BB-avdelningar i Åbo universitetscentralsjukhus var 179 – ett stort tack åt familjerna! Materialet är även internationellt sett stort om man beaktar att medelåldern hos barnen var bara 1,5 dagar.

I EEG-mätningen spelades en ljudstimulans för de sovande bebisarna. Stimulansen fattade olika känslor i form av ta-ta stavelser, d.v.s. sorgsen, arg och glad. Utöver detta samlades en tyst sov-mätning och en annan ljudstimulansinspelning där det sovande nyfödda barnet lyssnade på ett ospråk som inte hade ord som kunde identifieras. De flesta bebisarna trivdes bra i mätningssituationen eftersom rytmen av ta-ta stavelserna liknar mammas hjärtfrekvens – ett väldigt bekant och tryggt ljud för de nyfödda.

Vår avsikt är att forska hur moderns stress under graviditeten påverkar reaktionerna i EEG hos nyfödda barn. Enligt våra preliminära resultat tycks den sorgloga emotionen vara den mest kraftiga stimulansen att producera reaktioner i hjärnan, och näst kommer ljud som uttrycker glada emotioner. Stress under graviditeten verkar också påverka barnens EEG-reaktioner. Mera undersökning behövs för att vi kan förstå betydelsen av den här fynden för barnens utveckling.

Under våren 2016 kommer vi att analysera och publicera mer exakta resultat gällande mätningar av de nyfödda barnen samt att starta uppföljningsmätningar i EEG delstudien. Nu ser vi i EEG-teamet fram emot att få träffas med alla bekanta bebisar och föräldrar på våra kommande mätningsbesök!

Doktorand Maria Keskinen

FinnBrain-hankkeessa on käynnissä kehitys- ja neuropsykologinen osatutkimus. Tässä lapsen osatutkimuksessa olemme erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka lapsen varhaiset itsesäätelyn keinot kehittyvät ja miten erilaiset biologiset ja ympäristötekijät vaikuttavat lapsen itsesäätelyn kehitykseen.

Kehitys- ja neuropsykologisessa osatutkimuksessa on mukana joukko innokkaita tutkijoita, jotka ovat tutkimustyön lisäksi myös lasten ja perheiden parissa työskenteleviä kliinisiä psykologeja tai lääkäreitä. Tässä osatutkimuksessa jatkotutkimusta tekevät psykologit Eeva-Leena Kataja, Saara Nolvi, Eija Sinervä, Eeva Eskola, Anna Nieminen, Anniina Karonen, Hetti Lahtela ja lääkäri Paula Mustonen. Senioritutkijoina toimivat psykologi, dosentti Riikka Korja ja lastenpsykiatri, dosentti Linnea Karlsson.

Lapsen itsesäätelytaidoilla tarkoitetaan lapsen kykyä säädellä itseään, omia tunteitaan ja toimintaansa tilanteiden vaatimusten mukaan, jotta lapsi voisi saavuttaa toivomansa päämäärän. Itsesäätely on ajatusten, käyttäytymisen ja tunteiden joustavaa säätelyä. Jo hyvin varhaisten lapsen itsesäätelytaitojen tiedetään ennustavan lapsen myöhempää käyttäytymistä, tiedonkäsittelytaitoja ja vuorovaikutusvalmiuksia.

Jotta osaisimme puuttua mahdollisimman varhain lapsen tunne-elämän tai käyttäytymisen pulmiin tarvitsemme entistä tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät lapsen varhaisessa kehityksessä ennustavat myöhempiä pulmia ja mitkä tekijät suojaavat lapsen kehitystä. FinnBrain-hankkeessa tutkimme lapsen kehitystä suojaavia ja haavoittavia biologisia ja ympäristötekijöitä raskausajasta alkaen.

Eija, Eeva-Leena, Saara ja Riikka esittelivät tämän osatutkimuksen alustavia tuloksia Tampereen neuropsykologisessa kongressissa syyskuussa 2015. Oli mukavaa päästä esittelemään tutkimustamme ensimmäistä kertaa FinnBrain-symposiumissa ja puhumaan kansainväliselle neuropsykologiyleisölle. Esittelimme kongressissa tuloksia vanhempien tunteiden tunnistamistaidoista, äidin raskaudenaikaisesta psyykkisestä hyvinvoinnista, äidin ja lapsen toiminnanohjausvalmiuksista, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä lapsen itsesäätelystä.

Jo hyvin alustavien tulosten pohjalta voimme todeta, että vanhempien psyykkinen hyvinvointi raskausajasta lähtien näyttää vahvistavan äidin ja lapsen toiminnanohjausvalmiuksia, vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä ja lapsen varhaista itsesäätelyn kehittymistä. Vanhempien raskaudenaikaisen hyvinvoinnin tukeminen onkin ensisijaisen tärkeää. Odotamme malttamattomina lopullisen aineiston kertymistä, jotta pääsemme kertomaan tarkemmin tuloksistamme sekä kansainvälisten artikkeleiden muodossa että täällä blogissa kaikille FinnBrain-tutkimuksesta kiinnostuneille.

Olemme suunnattoman kiitollisia kaikille tutkimusperheillemme, jotka ovat tunnollisesti jaksaneet osallistua tutkimukseemme. Ilman teitä tutkimustamme ei olisi. Olemme kiitollisia myös rahoittajillemme, jotka mahdollistavat tutkimuksen toteuttamisen!

Kehityspsykologinen tiimi toivottaa hyvää joulunalusaikaa kaikille FinnBrain-blogin lukijoille!!

Turun XXXII Lääketiedepäivät järjestettiin 4.-5.11.2015 Logomossa ja FinnBrain-tutkimus oli edustettuna posterikilpailussa, jossa ERP-tutkimuksen (lisätietoa ERP-tutkimuksesta) uunituore posteri sai 3. palkinnon aiheella Prenatal maternal stress and auditory ERPs in newborn infants . Olemme viimeisten parin vuoden aikana keränneet Tyksin synnytysvuodeosastolla suurta vastasyntyneiden EEG-aineistoa, josta alustavia tuloksia saadaan analysoitua ensi vuoden alussa. Samalla mieli on osin haikea, sillä käynnissä on viimeinen kuukautemme Tyksin synnytysvuodeosastolla ihanien vastasyntyneiden parissa, ennen kuin EEG-mittaukset loppuvat. Ponnistus on ollut suuri ja siitä riittää varmasti paljon päivitettävää tänne FinnBrainin blogiin jatkossakin!

LK, väitöskirjatutkija Maria Keskinen