Mia Hakovirta, Milla Salin, Eija Lindroos ja Mari Haapanen
INVEST blog 1/2024
Lasten vuoroasuminen eli asumisjärjestely, jossa lapsi asuu vanhempien eron jälkeen lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona, on yleistynyt useissa Euroopan maissa reilun parin vuosikymmenen aikana. Euroopan maiden välillä on kuitenkin suuria eroja vuoroasumisen yleisyydessä.
Kun lapsen vanhemmat asuvat erillään, lapsen asumisjärjestelystä päättävät joko vanhemmat itse tai viranomaiset. Suomessa vanhemmilla on oikeus sopia lapsen asumisesta keskenään, mutta monissa maissa asiasta päätetään perheoikeudessa. Vielä viime vuosikymmenellä lasten asuinpaikaksi sovittiin tai määrättiin useimmiten äidin koti, ja isälle myönnettiin vain tapaamisoikeus. Tämä käytäntö on muuttunut hiljalleen: ensin isät saivat laajemmat tapaamisoikeudet ja myöhemmin on avautunut mahdollisuus vuoroasumiseen.
Monet tutkimukset osoittavat, että vuoroasumisella on positiivinen yhteys niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin. Sen on havaittu olevan yhteydessä parempaan yhteistyöhön ja vähempiin ristiriitoihin vanhempien välillä eron jälkeen. Vuoroasumisella on myös yhteys lasten sosioemotionaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin (Nielsen 2018, Steinbach 2019, Turunen 2017). Tutkimukset osoittavat vuoroasumisen myös olevan yhteydessä äitien korkeampaan subjektiiviseen hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen (Augustijn 2023).
Mia Hakovirta, Daniel R. Meyer, Milla Salin, Eija Lindroos ja Mari Haapanen ovat tutkineet lasten vuoroasumisen yleisyyttä Euroopassa käyttäen Euroopan Unionin tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) vuoden 2021 aineistoa. Osassa aikaisempia tutkimuksia vuoroasuminen rajataan koskemaan vain perheitä, jossa lapset asuvat tasan puolet ajastaan kummankin vanhemman kanssa. Omassa tutkimuksessamme käytimme kuitenkin laajempaa määritelmää, jossa lapset viettävät vähintään kolmanneksen ajastaan kummankin vanhemman kanssa, ja jaoimme vuoroasumisen symmetriseen ja epäsymmetriseen vuoroasumiseen. Symmetrisessä vuoroasumisen mallissa lapset viettävät kuukaudessa 15 yötä molempien vanhempiensa kanssa ja epäsymmetrisessä mallissa lapsi asuu toisen vanhemman kanssa 10–14 yötä kuukaudessa. Tarkastelimme lisäksi vuoroasumisen yleisyyttä lapsen iän mukaan.
Tutkimuksestamme käy ilmi, että 12,5 prosenttia eurooppalaisten eroperheiden lapsista asuu yhtä paljon molempien vanhempien kanssa (symmetrinen vuoroasuminen), 8,2 prosenttia lapsista asuu lähes yhtä paljon kummankin vanhemman luona (epäsymmetrinen vuoroasuminen) ja 79,3 prosenttia lapsista asuu pääosin yhden vanhemman kanssa.
Vuoroasuminen on yleistynyt useissa Euroopan maissa
Vuoroasumisen yleistymisestä huolimatta maiden välillä on huomattavia eroja vuoroasumisen yleisyydessä. Symmetrinen vuoroasuminen oli yleisintä Ruotsissa, jossa 42,5 prosenttia eroperheiden lapsista asuivat yhtä paljon äidin ja isän luona. Toiseksi yleisintä symmetrinen vuoroasuminen oli Suomessa, jossa 23,8 prosenttia lapsista vietti yhtä suuren osan kuukaudesta äidin ja isän kotitaloudessa. Harvinaisinta lasten symmetrinen vuoroasuminen oli Tšekissä, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Romaniassa, Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Itävallassa, joissa vain muutama prosentti lapsista vietti yhtä paljon aikaa niin äidin kuin isän luona.
Kuvio 1. Lasten asumisjärjestelyt Euroopassa vuonna 2021, painotetut %
Taulukossa 1. lasten vuoroasumisen yleisyys on esitetty lapsen iän mukaan. Yksinhuoltajuus on yleisempää nuorimmilla (0–5-vuotiaat) ja vanhimmilla (16–17-vuotiaat) lapsilla, 84,8 prosenttia ja 82,5 prosenttia. Vuoroasuminen, ja erityisesti symmetrinen vuoroasuminen, on yleisempää kouluikäisillä lapsilla (6–15-vuotiaat).
Taulukko 1. Lasten asumisjärjestelyt lapsen iän mukaan vuonna 2021, painotetut %, (kokonaismäärä ilman painoja suluissa)
| Yhden vanhemman luona asuvat | Epäsymmetrinen vuoroasuminen | Symmetrinen vuoroasuminen | Yhteensä | |
| Kaikki maat (17 maata) | ||||
| 0–5-vuotiaat | 84.8 | 6.2 | 9.0 | 100 (1,375) |
| 6–10-vuotiaat | 74.7 | 9.5 | 15.8 | 100 (2,462) |
| 11–15-vuotiaat | 78.6 | 8.4 | 13.0 | 100 (3,620) |
| 16–17-vuotiaat | 82.5 | 7.7 | 9.8 | 100 (1,645) |
| Itä-Euroopan maat | ||||
| Tšekki | ||||
| 0–5-vuotiaat | 91.3 | 5.6 | 3.1 | 100 (101) |
| 6–10-vuotiaat | 87.5 | 9.7 | 2.8 | 100 (146) |
| 11–15-vuotiaat | 79.7 | 11.7 | 8.6 | 100 (223) |
| 16–17-vuotiaat | 94.0 | 3.6 | 2.4 | 100 (82) |
| Viro | ||||
| 0–5-vuotiaat | 82.2 | 10.7 | 7.1 | 100 (52) |
| 6–10-vuotiaat | 79.6 | 8.5 | 11.9 | 100 (109) |
| 11–15-vuotiaat | 81.2 | 8.6 | 10.2 | 100 (155) |
| 16–17-vuotiaat | 85.1 | 9.6 | 5.3 | 100 (54) |
| Unkari | ||||
| 0–5-vuotiaat | 88.7 | 9.7 | 1.4 | 100 (59) |
| 6–10-vuotiaat | 94.8 | 4.6 | 0.6 | 100 (64) |
| 11–15-vuotiaat | 96.4 | 3.3 | 0.3 | 100 (187) |
| 16–17-vuotiaat | 95.1 | 100 (56) | ||
| Pohjois-Euroopan maat | ||||
| Tanska | ||||
| 0–5-vuotiaat | 67.2 | 31.8 | 1.0 | 100 (51) |
| 6–10-vuotiaat | 53.0 | 31.1 | 16.9 | 100 (135) |
| 11–15-vuotiaat | 58.7 | 24.2 | 17.1 | 100 (183) |
| 16–17-vuotiaat | 75.2 | 17.0 | 7.8 | 100 (72) |
| Suomi | ||||
| 0–5-vuotiaat | 79.2 | 6.8 | 14.0 | 100 (64) |
| 6–10-vuotiaat | 61.2 | 10.8 | 28.0 | 100 (175) |
| 11–15-vuotiaat | 65.8 | 7.6 | 26.6 | 100 (261) |
| 16–17-vuotiaat | 76.4 | 5.2 | 18.4 | 100 (165) |
| Ruotsi | ||||
| 0–5-vuotiaat | 52.0 | 10.0 | 38.0 | 100 (93) |
| 6–10-vuotiaat | 40.6 | 13.5 | 45.9 | 100 (174) |
| 11–15-vuotiaat | 42.5 | 10.2 | 47.3 | 100 (281) |
| 16–17-vuotiaat | 61.1 | 10.4 | 28.5 | 100 (119) |
| Etelä-Euroopan maat | ||||
| Espanja | ||||
| 0–5-vuotiaat | 81.7 | 6.3 | 12.0 | 100 (222) |
| 6–10-vuotiaat | 71.7 | 7.7 | 21.6 | 100 (398) |
| 11–15-vuotiaat | 76.8 | 7.6 | 15.6 | 100 (591) |
| 16–17-vuotiaat | 88.8 | 4.0 | 7.2 | 100 (284) |
| Italia | ||||
| 0–5-vuotiaat | 97.4 | 0.4 | 2.2 | 100 (142) |
| 6–10-vuotiaat | 94.8 | 3.1 | 2.1 | 100 (226) |
| 11–15-vuotiaat | 95.0 | 3.4 | 1.5 | 100 (270) |
| 16–17-vuotiaat | 90.8 | 7.3 | 1.9 | 100 (128) |
| Länsi-Euroopan maat | ||||
| Belgia | ||||
| 0–5-vuotiaat | 80.6 | 6.3 | 13.1 | 100 (145) |
| 6–10-vuotiaat | 65.5 | 11.7 | 22.8 | 100 (223) |
| 11–15-vuotiaat | 65.5 | 13.6 | 20.9 | 100 (337) |
| 16–17-vuotiaat | 77.5 | 5.6 | 16.9 | 100 (142) |
| Ranska | ||||
| 0–5-vuotiaat | 84.0 | 7.4 | 8.6 | 100 (221) |
| 6–10-vuotiaat | 69.8 | 10.7 | 19.5 | 100 (351) |
| 11–15-vuotiaat | 76.1 | 10.0 | 13.9 | 100 (522) |
| 16–17-vuotiaat | 75.6 | 10.7 | 13.7 | 100 (244) |
Myös aiemmissa tutkimuksissa maiden välillä on havaittu suuria eroja vuoroasumisen yleisyydessä, riippumatta siitä, miten vuoroasumista on mitattu. Kuten meidän tutkimuksemme, myös ne ovat osoittaneet vuoroasumisen olevan yleisempää Pohjoismaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Näissä maissa vuoroasumista tuetaan oikeuskäytännöissä sekä vuoroasuva lapsi huomioidaan molempien vanhempien sosiaaliturvaetuuksissa.
Lasten eron jälkeisissä asumisjärjestelyissä tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä, ja niillä on laaja-alaisia vaikutuksia lasten ja heidän vanhempiensa elämään. Monissa maissa sosiaalipolitiikka ei ole pysynyt lasten uusien asumisjärjestelyiden mukana, mikä vaikeuttaa vuoroasumisen toteuttamista etenkin pienituloisissa perheissä.
Kirjoittajat
Kirjoittajat ovat INVEST-tutkimuskeskuksen tutkijoita. Mia Hakovirta on Turun yliopiston sosiaalityön professori, Milla Salin sosiologian erikoistutkija, INVESTin tutkimusavustaja Eija Lindroos ja Mari Haapanen sosiologian projektitutkija.
Lähteet:
Augustijn Lara. (2023). Post-separation care arrangements and parents’ life satisfaction: Can the quality of co-parenting and frequency of interparental conflict explain the relationship? Journal of Happiness Studies 24: 1319–1338.
Hakovirta Mia, Meyer Daniel R., Salin Milla, Lindroos Eija and Haapanen Mari (2023) Joint physical custody of children in Europe: A growing phenomenon. Demographic Research 49(18): 479–492.
Nielsen Linda (2018). Joint versus sole physical custody: Children’s outcomes independent of parent–child relationships, income, and conflict in 60 studies. Journal of Divorce & Remarriage 59(4): 247–281.
Steinbach Anja (2019). Children’s and parents’ well-being in joint physical custody: A literature review. Family Process 58(2): 353–369.
Steinbach Anja, Augustijn Lara and Corkadi Gerrit (2021). Joint physical custody and adolescents’ life satisfaction in 37 North American and European countries. Family Process 60(1): 145–158
Turunen, Jani (2017). Shared physical custody and children’s experience of stress. Journal of Divorce & Remarriage 58(5): 371–392.
