Koulun arjesta tutkimustiedoksi: Delfoi-menetelmä valjastaa opettajien kokemukset

Monet opettajat tunnistavat arjessaan tilanteen, jossa koulun kehittämistarpeita määritellään koulun ulkopuolelta. Samalla moninaistuva koulu kuormittaa opettajia ja haastaa heidän jaksamistaan tavoilla, jotka eivät aina näy tilastoissa. Tämä asettaa vaatimuksia kasvatustieteelliselle tutkimukselle: miten tuottaa tietoa, joka on ajantasaista, käytännölle merkityksellistä ja tukee päätöksentekoa niin koulun arjessa kuin koulutuspolitiikassakin?

Delfoi-menetelmä tekee näkyväksi kokemuksellisen ja jaetun asiantuntijatiedon, jota opettajat ja muut koulun toimijat tuottavat päivittäin työssään, mutta joka jää usein perinteisten tutkimusasetelmien ulkopuolelle. Delfoissa tällainen arjessa syntyvä asiantuntijatieto yhdistetään luontevasti teoreettiseen tutkimustietoon, jolloin ilmiön ymmärtäminen vahvistuu sekä käytännön että tutkimuksen näkökulmasta.

Delfoi-prosessi alkaa avoimilla kysymyksillä, joiden avulla asiantuntijat, kuten opettajat, määrittelevät itse, mitkä teemat ovat tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä. Prosessi etenee iteratiivisesti siten, että vastauksia analysoidaan, tarkennetaan ja suhteutetaan muiden asiantuntijoiden näkemyksiin useiden kierrosten aikana. Tavoitteena on rakentaa asiantuntijoiden välinen jaettu ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä. Delfoin etätoteutus, eDelphi, tekee menetelmästä kustannustehokkaan ja mahdollistaa laajan osallistujajoukon esimerkiksi kansallisella tasolla. Anonymiteetti puolestaan vähentää asiantuntijoiden välisten hierarkioiden vaikutusta vastausten rakentumiselle ja antaa tilaa mahdollisimman moninaisille näkemyksille.

Delfoi-menetelmä OPEMO-hankkeessa

Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Delfoin erityinen vahvuus on siinä, että se ei ainoastaan kerää mielipiteitä, vaan rakentaa asiantuntijoiden välistä yhteistä ymmärrystä. Menetelmä tarjoaa rakenteen, joka kokoaa koulun arjessa hajautuneen käytännön tiedon jäsennellyksi kokonaisuudeksi. OPEMO (Miten ope jaksaa moninaistuvassa koulussa? Opettajan työhyvinvointia tukevia tutkimusperustaisia käytäntöjä opetustyöhön ja johtamiseen) -hankkeessa eDelphi-menetelmää hyödynnetään opettajien työhyvinvointia tukevien käytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen moninaistuvassa koulussa. Työhyvinvointi on ilmiönä moniulotteinen ja vaikeasti mitattavissa, mutta Delfoi mahdollistaa opettajien omien kokemusten ja näkemysten systemaattisen kokoamisen.

OPEMO-hankkeessa Delfoi-prosessin toteutuksesta vastannut Aino Rantamäki korostaa menetelmän erityisyyttä, sillä aineistonkeruun lisäksi prosessiin sisältyvät vertaistuki ja vertaisoppiminen.

‐ Työhyvinvointi on hyvin kokemuksellinen asia, ja Delfoi mahdollistaa kokemusten jakamisen sekä onnistumisten, että kehittämiskohteiden osalta, vertaisten kesken, Rantamäki toteaa.

Paneelin anonymiteetti nousee merkitykselliseksi siinä, etteivät osallistujien väliset hierarkiat tai muut jännitteet estä tuomasta omia, vaikeitakin ajatuksia esille. Rantamäen mukaan Delfoi olisi näiden ominaisuuksien ansiosta olla hedelmällinen työkalu myös sellaisissa keskusteluissa, joissa mukana ovat opettajien lisäksi esimerkiksi oppilaat, vanhemmat tai muut kasvatusalan ammattilaiset.

Hankkeessa kerättiin syksyllä 2025 verkkokyselyaineisto, jonka tuloksista nostettiin Delfoi-työskentelyn ensimmäisen kierrokset teemat:

1) hyvinvoiva työyhteisö
2) inklusiivinen koulu
3) joustava työyhteisö
4) monitoimijainen yhteisö.

Ensimmäisellä kierroksella opettajat ja rehtorit avasivat ja perustelivat neljään teemaan liittyviä käsityksiään, kokemuksiaan ja näkemyksiään sekä määrällisin väittämin että avoimin vastauksin. Kaikki vastaukset olivat anonyymisti kaikkien vastaajien nähtävillä, ja vastaajilla oli mahdollista kommentoida toistensa vastauksia. Toisella kierroksella vastaajia ohjattiin tarkastelemaan samoihin teemoihin liittyviä kysymyksiä konkreettisten käytäntöjen näkökulmasta. He pohtivat yhdessä esimerkiksi sitä, mitä pitäisi käytännössä tehdä, jotta yhteisopettajuus onnistuisi aina ja kaikkien kanssa, kun se on oppilaan etu sekä sitä, miten vahvistetaan käytännönläheistä toimintaa, yhteistyötä ja arjen jakamista opettajien ja rehtorin välillä.

Asiantuntijoiden Delfoi-prosessissa yhdessä tunnistamia ja toimiviksi arvioimia käytäntöjä koulujen työhyvinvoinnin edistämiseksi tullaan pilotoimaan hankkeessa 2026–2027. Näin tutkimus tuottaa paitsi jäsennettyä tietoa opettajien työhyvinvoinnin voimavaroista ja haasteista myös konkreettisia, tutkimukseen ja käytännön asiantuntijuuteen perustuvia kehittämisratkaisuja koulun arkeen.

OPEMO-hankkeessa koulutuksen kehittäminen palautuu sinne, missä sen vaikutukset tulevat käytäntöön: koulun arkeen ja opetustyöhön. Kaiken kaikkiaan Delfoi-menetelmä tarjoaa välineen koulutuksen ajankohtaisten kehittämistarpeiden tunnistamiseen, asiantuntijatietoon perustuvien käytäntösuositusten rakentamiseen sekä koulutuksen tulevien suuntausten ennakointiin. Samalla se kaventaa tutkimuksen ja koulun arjen välistä kuilua tuomalla käytännön asiantuntijuuden osaksi tieteellistä tutkimusta.

>> Lue lisää OPEMOsta hankkeen verkkosivuilta

Kirjoittajina Turun yliopiston kasvatustieteen maisteriopiskelija Emmi Ketola (OKL), yliopistonlehtori Jaanet Salminen (Sote-akatemia/OKL/Educa), tutkimuspäällikkö Miia Laasanen (Sote-akatemia), yliopistotutkija Nina Haltia (KTL) ja erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä (KTL).

Keskeisiä lähteitä:
Green, R. A. (2014). The Delphi Technique in Educational Research. SAGE Open, 4(2).

Oxley, E., Nash, H. M., & Weighall, A. R. (2025). Consensus building using the Delphi method in educational research: a case study with educational professionals. International Journal of Research & Method in Education, 48(1), 29–43.

Chia-Chien Hsu, & Sandford, B. A. (2007). The Delphi Technique: Making Sense of Consensus. Practical Assessment, Research & Evaluation, 12, 10.