Halusimme selvittää, millaisia hyvinvointikokemuksia eri materiaaleja työstävät käsityöyrittäjät saavat yrittämisestä ja käsitöiden tekemisestä. Korona-ajan tuoma ahdinko ja hintojen nousun aiheuttama ostovoiman vähentyminen sai meidät miettimään, pystyvätkö käsityöyrittäjät nauttimaan yrittäjyydestä ja käsitöiden tekemisestä entiseen malliin.
Haastattelimme kuutta eri taustoilla olevaa käsityöyrittäjää, joilla jokaisella oli työstettävänään eri materiaaleja. Käsityöyrittäjät olivat toimineet käsityöyrittäjinä eri pituisia aikoja, osa heistä toimi päätoimisina käsityöyrittäjinä ja osa sivutoimisina. Keskityimme käsityöyrittäjien omaan kokemukseen hyvinvointia tuovista asioista sekä siihen, millaista hyvinvointia käsityöyrittäjät kokevat saavansa yrittäjyydestä ja käsitöiden tekemisestä.
Käsityöyrittäjä toteuttaa yritystoimintaa kädentaitojaan ja työstämäänsä materiaalia hyödyntäen. Käsityöyrittäjille joulu on usein kiireistä aikaa ja siihen valmistautuminen aloitetaan jo hyvissä ajoin, jonka perusteella käsityöyrittäjien voidaan ajatella olevan kiireisiä lähes koko vuoden. Työkiireillä ja hektisyydellä saattaa olla vaikutuksia hyvinvoinnin kokemukseen, koska yrittäjä on itse vastuussa yrityksensä toiminnoista ja tehtävistä.
Käsityöyrittäjyys vaatii paljon erilaisia ominaispiirteitä. Riskisuuntautuneisuutta ja epävarmuudensietokykyä voidaan pitää tietynlaisina stressitekijöinä. Stressillä voi olla vaikutuksia hyvinvoinnin kokemukseen. Luovuus, joka toteutetaan vaiston varassa, arvaamattomasti ja uteliaisuutta hyödyntäen saattaa menettää hyvinvointikokemuksen syntymisen, jos samaa asiaa toistetaan päivästä toiseen.
Kuvio 1. Tutkimuksen teoreettinen viitekehysmalli
Tutkimuskysymykset:
- Mistä yrittäjyyteensä liittyvistä asioista käsityöyrittäjät kokevat saavansa hyvinvointia?
- Millaisia yrittäjyyteen liittyviä hyvinvointikokemuksia käsityöyrittäjät kokevat saavansa?
- Millaisia käsitöiden tekemiseen liittyviä hyvinvointikokemuksia käsityöyrittäjät kokevat saavansa?
Tutkimus oli laadullinen fenomenologinen tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa käsityöyrittäjille esitettiin erilaisia kysymyksiä, joihin se saivat vastata omien kokemustensa pohjalta. Jokaisessa haastattelussa käytettiin samanlaista kysymyspatteristoa, jonka avulla haastattelut etenivät. Käsityöyrittäjien antamia vastauksia analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä.
Yrittäjyydestä saatujen hyvinvointikokemusten taustalla nousi esiin kaksi pääteemaa, joista toinen liittyi vahvasti yrittämisen vapauteen, mikä sisälsi ajankäytön vapauden lisäksi myös vapautta kaikissa muissakin toiminnoissa. Toisena teemana esiin nousivat tyytyväiset asiakkaat, mikä pohjautui käsityöyrittäjien käsitöistä saataviin kehuihin, työn tai palvelun kaupaksi menemiseen ja asiakkaiden palaamiseen. Positiivisina kokemuksina koettiin hyvä mieli, positiivinen ja hyvä olo sekä itsenäinen työskentely. Esille tuli myös negatiivisia kokemuksia, joista raha-asioiden, paperitöiden ja kannattamattomuuden aiheuttama stressi sekä yleinen kiireen tunne nousivat yleisimmiksi aiheiksi. Käsitöiden tekeminen oli kaikkien mielestä mieluisaa ajanvietettä, ja haastattelujen perusteella käsityöyrittäjät harrastivatkin käsitöitä hyvin monipuolisesti. Uusien ideoiden keksiminen ja innolla toteuttaminen nousivat yhdeksi hyvinvointia lisääväksi tekijäksi. Käsitöiden tekemisestä saatiin lisää virtaa ja sen koettiin nollaavan päivän tapahtumia. Käsitöiden tekeminen sai murheet ja huolet unohtumaan, kun paha mieli pystyttiin unohtamaan käsitöitä tehdessä.
Jokaisella käsityöyrittäjällä oli omanlaisia näkemyksiä ja kokemuksia hyvinvoinnin merkityksiin liittyen. Hyvä mieli ja positiivinen olo koettiin yhteisesti olevan positiivisten kokemusten taustatekijöinä. Positiivinen asenne ja mielekäs työ olivat hyvän mielen perusta. Käsityöyrittäjät saavat monenlaisia hyvinvointikokemuksia sekä yrittäjyyteen että käsitöiden tekemiseen liittyen. Käsityöyrittäjän hyvä mieli näkyi jaksamisena omassa työssä, myös oman asenteen nähtiin olevan ratkaisevassa roolissa työn mielekkyyteen liittyen. Niin kuin kaikessa niin myös käsityöyrittäjyydessä löytyy varjopuolensa, eikä kaikki ole aina ruusuilla tanssimista. Positiiviset kokemukset jättivät kuitenkin negatiiviset kokemukset varjoonsa.
Tutkimuksemme perusteella käsityöyrittäjät kokevat hyvinvointinsa lisääntyvän. Yrittäjät eivät kuitenkaan pohdi hyvinvointiinsa liittyviä tekijöitä päivittäin, mutta haastattelumme ansiosta he pääsivät ajattelemaan asiaa tarkemmin. Hyvinvointikokemuksia löytyi monipuolisesti. Vaikka jokaisella käsityöyrittäjällä oli oma näkemyksensä hyvinvointiinsa liittyvistä asioista, monelta löytyi kuitenkin keskenään hyvin samankaltaisia hyvinvointikokemuksia. Käsityöyrittäjät myös harrastivat monipuolisesti eri käsityötekniikoita, joiden he kokivat lisäävän heidän hyvinvointiaan. Käsityöyrittäjyyden suoman vapauden vuoksi toivomme, että Suomesta löytyy tulevaisuudessakin käsityöyrittäjiä.
Kirmo, S. & Korkeakoski, M. 2024. Käsityöyrittäjien hyvinvointikokemuksia yrittäjyydestä ja käsitöiden tekemisestä. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.
Tekijät: Sara Kirmo & Marjo Korkeakoski
Ohjaaja: Marja-Leena Rönkkö
Tutkimuskysymykset:
- Mistä yrittäjyyteensä liittyvistä asioista käsityöyrittäjät kokevat saavansa hyvinvointia?
- Millaisia yrittäjyyteen liittyviä hyvinvointikokemuksia käsityöyrittäjät kokevat saavansa?
- Millaisia käsitöiden tekemiseen liittyviä hyvinvointikokemuksia käsityöyrittäjät kokevat saavansa?
Tutkimus oli laadullinen fenomenologinen tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa käsityöyrittäjille esitettiin erilaisia kysymyksiä, joihin se saivat vastata omien kokemustensa pohjalta. Jokaisessa haastattelussa käytettiin samanlaista kysymyspatteristoa, jonka avulla haastattelut etenivät. Käsityöyrittäjien antamia vastauksia analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä.
Yrittäjyydestä saatujen hyvinvointikokemusten taustalla nousi esiin kaksi pääteemaa, joista toinen liittyi vahvasti yrittämisen vapauteen, mikä sisälsi ajankäytön vapauden lisäksi myös vapautta kaikissa muissakin toiminnoissa. Toisena teemana esiin nousivat tyytyväiset asiakkaat, mikä pohjautui käsityöyrittäjien käsitöistä saataviin kehuihin, työn tai palvelun kaupaksi menemiseen ja asiakkaiden palaamiseen. Positiivisina kokemuksina koettiin hyvä mieli, positiivinen ja hyvä olo sekä itsenäinen työskentely. Esille tuli myös negatiivisia kokemuksia, joista raha-asioiden, paperitöiden ja kannattamattomuuden aiheuttama stressi sekä yleinen kiireen tunne nousivat yleisimmiksi aiheiksi. Käsitöiden tekeminen oli kaikkien mielestä mieluisaa ajanvietettä, ja haastattelujen perusteella käsityöyrittäjät harrastivatkin käsitöitä hyvin monipuolisesti. Uusien ideoiden keksiminen ja innolla toteuttaminen nousivat yhdeksi hyvinvointia lisääväksi tekijäksi. Käsitöiden tekemisestä saatiin lisää virtaa ja sen koettiin nollaavan päivän tapahtumia. Käsitöiden tekeminen sai murheet ja huolet unohtumaan, kun paha mieli pystyttiin unohtamaan käsitöitä tehdessä.
Jokaisella käsityöyrittäjällä oli omanlaisia näkemyksiä ja kokemuksia hyvinvoinnin merkityksiin liittyen. Hyvä mieli ja positiivinen olo koettiin yhteisesti olevan positiivisten kokemusten taustatekijöinä. Positiivinen asenne ja mielekäs työ olivat hyvän mielen perusta. Käsityöyrittäjät saavat monenlaisia hyvinvointikokemuksia sekä yrittäjyyteen että käsitöiden tekemiseen liittyen. Käsityöyrittäjän hyvä mieli näkyi jaksamisena omassa työssä, myös oman asenteen nähtiin olevan ratkaisevassa roolissa työn mielekkyyteen liittyen. Niin kuin kaikessa niin myös käsityöyrittäjyydessä löytyy varjopuolensa, eikä kaikki ole aina ruusuilla tanssimista. Positiiviset kokemukset jättivät kuitenkin negatiiviset kokemukset varjoonsa.
Tutkimuksemme perusteella käsityöyrittäjät kokevat hyvinvointinsa lisääntyvän. Yrittäjät eivät kuitenkaan pohdi hyvinvointiinsa liittyviä tekijöitä päivittäin, mutta haastattelumme ansiosta he pääsivät ajattelemaan asiaa tarkemmin. Hyvinvointikokemuksia löytyi monipuolisesti. Vaikka jokaisella käsityöyrittäjällä oli oma näkemyksensä hyvinvointiinsa liittyvistä asioista, monelta löytyi kuitenkin keskenään hyvin samankaltaisia hyvinvointikokemuksia. Käsityöyrittäjät myös harrastivat monipuolisesti eri käsityötekniikoita, joiden he kokivat lisäävän heidän hyvinvointiaan. Käsityöyrittäjyyden suoman vapauden vuoksi toivomme, että Suomesta löytyy tulevaisuudessakin käsityöyrittäjiä.
Kirmo, S. & Korkeakoski, M. 2024. Käsityöyrittäjien hyvinvointikokemuksia yrittäjyydestä ja käsitöiden tekemisestä. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.
Tekijät:
Sara Kirmo & Marjo Korkeakoski
Ohjaaja:
Marja-Leena Rönkkö