Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko sosiaalisen median palvelu Instagramin ideatulvalla yhteyttä käsityöharrastajan käsitöiden tekemiseen. Aiheuttaako Instagramin ideatulva käsityöharrastajille teknostressiä ja jos aiheuttaa, niin minkälaista? Tutkimuksessa halutaan saada myös tietoa siitä, minkälaisena mahdollisesti esiintyvä ideatulva ja teknostressi ilmenee käsityöharrastuksessa. Instagramin on tutkittu inspiroivan käsitöiden pariin, mutta yleisesti sosiaalisen median palveluiden on todettu aiheuttavan myös haitallista teknostressiä. Tässä tutkimuksessa haluttiin tutkia Instagramista aiheutuvia haitallisia puolia käsityöharrastajien näkökulmasta, koska teknostressiä ei ole juuri aiemmin tutkittu käsityöharrastukseen liittyen. Tutkielman keskeiset pääkäsitteet ovat Instagram, käsityöharrastaja, inspiraatio ja teknostressi. Tässä tutkimuksessa Instagramin ideatulvalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa Instagramin algoritmit johdattavat käyttäjän kohtaamaan jatkuvasti samankaltaisia julkaisuja etusivullaan eli syötteellään. Käsityöharrastaja voi saada inspiraatiota omaan käsityöharrastukseensa, mutta samalla kohdata inspiroivien käsitöiden määrästä ideatulvaa. Teknostressillä tarkoitetaan joissakin tutkimuksissa todettua niin kutsuttua modernia sairautta, joka on sosiaalisen median ja teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä. Käsitteet muodostavat yhdessä tutkimuksen teoriataustan ja tutkimuksen viitekehysmallin (kuvio 1).
Kuvio 1. Tutkimuksen teoreettinen viitekehysmalli
Tutkimuskysymykset:
- Onko Instagramin ideatulvalla yhteys käsityöharrastajan käsitöiden tekemiseen? Jos on, niin millainen?
- Aiheuttaako Instagramin ideatulva käsityöharrastajille teknostressiä seuraajan tai julkaisijan näkökulmasta? Jos aiheuttaa, niin minkälaista?
- Miten Instagramin mahdollinen ideatulva ja teknostressi ilmenee käsityöharrastuksessa?
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat käsitöitä harrastavat suomalaiset, jotka seuraavat Instagramin käsityötilejä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-alustalle luodulla kyselylomakkeella, joka luotiin tätä tutkimusta varten. Sähköisen kyselylomakkeen linkki jaettiin kahdella käsityöharrastajille suunnatulla Instagramin käsityötilillä sekä kolmannen käyttäjätilin tarinoissa, josta käsityöaiheiset käyttäjätilit pystyivät jakamaan kyselyn omiin tarinoihinsa. Tutkimuksen lähestymistapana oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa käytettiin fenomenologista suuntausta, jonka tavoitteena on selvittää henkilöiden subjektiivisia kokemuksia. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole yleistää tutkimuksen tuloksia, vaan saada syvällisempää ymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 57 käsityöharrastajaa ja tutkimusaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että 57 käsityöharrastajasta 12 koki Instagramin ideatulvan aiheuttaneen teknostressiä. Ideatulvalla koettiin olevan sekä positiivinen että negatiivinen yhteys käsityöharrastajien käsitöiden tekemiseen. Positiivisena pidettiin inspiraatiota, motivaatiota sekä iloa ja innostusta kokeilla uutta. Negatiivisina kokemuksina nousi esille etenkin sosiaalinen vertailu. Käsityöharrastajat kokivat myös muun muassa stressiä, töiden keskeneräisyyttä ja tekemättömyyttä sekä huonommuuden tunnetta muihin verrattuna. Tutkimustulosten mukaan Instagramin ideatulva ja sen aiheuttama teknostressi voi inspiroida ja motivoida käsitöiden pariin, mutta se voi myös aiheuttaa vertailua ja stressiä. Osa käsityöharrastajista koki teknostressin myös vähentävän käsitöiden tekemistä. Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa teknostressistä käsityöharrastajien käsityöharrastuksen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista nousi myös esille, että omien resurssien tunnistaminen ja sosiaalisen median käytön tarkoituksenmukainen vähentäminen voi vaikuttaa positiivisesti käsityöharrastajan käsityöharrastukseen.
Malmsten, H. & Siukola, S. 2024. ”Innostun ja inspiroidun, mutta välillä liikaa.” Instagramin ideatulva käsityöharrastajien kokemana. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.
Ohjaaja: Jaana Lepistö