Raportti: Yleisön tiedonhaku lakihankkeista – oikea-aikaisuus, viranomaisviestinnän merkitys ja osallistumisen määrä (1/4)

Tämä raportti koostuu blogipostauksista ja on osa Sitran rahoittamaa tutkimushanketta Lakitutka ja osallisuus lainvalmisteluprosessissa. Hanke kestää kevääseen 2026, ja tätä raporttia täydennetään hankkeen edetessä. Blogipostaukset on julkaistu maanantaina 26.5.2025. Kirjoituksiin merkitään julkaisun jälkeen tehdyt muutokset.

Tarkastelussa vammaispalvelulaki ja rakentamislaki

Raportin tekijät: Sofia Sarlund ja István Rytkönen.
Julkaistu: 26.5.2025.

Tiivistelmä

Tässä raportissa tarkastellaan yhteensä viiteen lakihankkeeseen liittyvää tiedonhakua sekä muodollista osallistumista lakihankkeisiin. Raportti on ensimmäinen julkaisu Sitran rahoittamassa tutkimushankkeessa Lakitutka ja osallisuus lainvalmisteluprosessissa.

Aineistosta havaitaan, että yleisön kiinnostus lakihankkeita kohtaan herää suurissa määrin vasta hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Google Trends -aineiston sekä Lakitutkan hakulokin perusteella voidaan todeta, että tiedonhakujen tiheys on selvästi vähäisempää ministeriön valmistelutyön aikana kuin lakihankkeen siirryttyä eduskunnan käsittelyyn. Tiedonhakua lakihankkeista tehdään kuitenkin vähäistä suuremmissa määrin myös varhaisten valmisteluvaiheiden aikana. Vaihtelu tiedonhaun ajoittumisessa on suurta eri hankkeiden välillä.

Ministeriöiden viestinnän todellista vaikutusta lakihankkeista tehtävään tiedonhakuun ja siten niitä kohtaan osoitettuun kiinnostukseen on vaikea arvioida. Aineistoista on kuitenkin havaittavissa, että aktiivinen viestintä on voinut johtaa myös lakihankkeista tehtävien tiedonhakujen lisääntymiseen.

Sisällysluettelo

Raportin aloitussivu: tiivistelmä, sisällys, johdanto, lähteet

Case 1: Vammaispalvelulain valmistelu

Case 2: Rakentamislain valmistelu

Yhteenveto: vertailevia havaintoja

Johdanto

Tämä raportti on osa tutkimushanketta Lakitutka ja osallisuus lainvalmisteluprosessissa. Tässä raportissa esitetään vastauksia hankkeen tutkimuskysymyksistä seuraaviin:

Missä lakihankkeiden vaiheissa ihmiset etsivät tietoja hankkeista?

Mitä tekijöitä on tunnistettavissa, jotka vaikuttavat lausunnonantajien määrään ja kirjoon sekä Lakitutkan käyttöön lainvalmistelun seuraamisessa?

Olemme keskittyneet tässä raportissa tarkastelemaan viittä lakihanketta. Ne kuuluvat kahteen kokonaisuuteen, vammaispalvelulain ja rakentamislain muutosten alle. Tarkastellut hankkeet näkyvät Taulukossa 1.

Taulukko 1. Selvityksessä tarkastellut lakihankkeet

Hankkeen nimi	Hanketunnus	HE-tunnus	Lain numero
Vammaispalvelulaki	STM083:00/2019	HE 191/2022 vp	675/2023
Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen	STM046:00/2023	HE 9/2023 vp	953/2023
Vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen	STM067:00/2023	HE 122/2024 vp	1075/2024
Rakentamislaki	YM014:00/2018	HE 139/2022 vp	751/2023
Rakentamislain korjaussarja	YM078:00/2023	HE 101/2024 vp	897/2024

Valitsimme tässä raportissa tarkasteltavat hankkeet sidosryhmäyhteistyön perusteella. Tarkastelimme hankkeen aluksi Sitran kokoamaa lainvalmistelun prosessidataa ja otimme sähköpostitse yhteyttä yhteensä 114 organisaatioon, jotka olivat aineiston mukaan antaneet lausunnon vähintään yhteen lakihankkeeseen. Näistä organisaatioista enemmistö oli yhdistyksiä tai järjestöjä, mutta mukana oli myös useita kuntia, kaupunkeja ja yrityksiä. Kysyimme heiltä ehdotuksia tutkimushankkeessamme tarkasteltaviksi lakihankkeiksi, joihin osallistuminen oli heidän kokemustensa mukaan joko helppoa tai haastavaa.

Organisaatioista 20 vastasi viestiimme tarjoten hankkeemme kannalta relevanttia tietoa. Vastanneista yksi on yritys ja muut ovat yhdistyksiä tai järjestöjä. Enemmistö vastanneista organisaatioista on kooltaan pieniä¹. Kuitenkin myös jäsenmäärältään, liikevaihdoltaan tai muulta vaikuttavuudeltaan suureksi määrittelemiämme organisaatioita on kaksi ja keskisuuria neljä.

Tähän raporttiin valitut vammaispalvelulaki ja rakentamislaki nousivat esille useamman organisaation viesteissä. Niihin liittyi paitsi myönteisiä myös ristiriitaisia ja jokseenkin negatiivisia kokemuksia osallistumisen näkökulmasta.

Selvitimme hankkeisiin osallistumista ja niistä tehtyä tiedonhakua käyttäen lähteinämme Lakitutka-palvelun hakulokia ja käyttöseurantaa, ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian nettisivuja, Google Trends -palvelua sekä valtioneuvoston Hankeikkuna-palvelua ja Sitran keräämää prosessidataa lainvalmisteluhankkeista. Lisäksi saimme aineistoa tietopyynnöillä ministeriöiltä. Tutkimushankkeessamme on käytetty Turun yliopiston Lakitutka-palvelua aineiston keräämiseen, rajaamiseen ja analysointiin.

Keräsimme hankkeiden (Taulukko 1) valmistelusta vastaavien ministeriöiden sivuilta lakihankkeiden taustat, tavoitteet sekä perustiedot, kuten hankkeen toimikauden, lausuntoajan, lausuntojen määrän sekä sen, milloin hallituksen esitys on annettu. Täydensimme näitä tietoja myös hallitusten esityksistä sekä hyödynsimme Lakitutkan aikajanaa esimerkiksi lakihankkeiden eduskuntakäsittelyn osalta.

Lisäksi kävimme läpi hankkeiden vastuuministeriöiden – sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön – ja valtioneuvoston kanslian viestinnän (STM 2025; VNK 2025a; VNK 2025b; YM 2025) lakihankkeisiin liittyen tarkastellaksemme viestinnän yhteyttä tiedonhakuun Lakitutka-lokin hauissa ja Google Trendsissä ilmenevissä Google-hauissa. Lakitutka-lokista tarkastelimme erilaisilla hakusanoilla vammaispalvelulakiin tai rakentamislakiin liittyviä hakuja, kuten teimme myös Google Trends -palvelussa.

Lainvalmisteluun osallistumisen muodoista tässä raportissa korostuvat lausuntokierrokset, jotka ovat Alasuutarin ja Rantalan mukaan Suomen lainvalmistelussa selvästi käytetyin osallistamisen tapa (Alasuutari & Rantala 2025, s. 363–365). Erityisesti kiinnitämme huomiota lausuntokierroksilla annettujen lausuntojen määrään sekä siihen, minkä verran tiedonhakua eri palveluista on tehty lausuntokierroksia edeltävänä aikana, niiden käynnissä ollessa sekä niiden jälkeen.

Seuraavissa luvuissa esitämme havaintomme yhtäältä vammaispalvelulakiin ja toisaalta rakentamislakiin liittyvistä lakihankkeista, niihin osallistumisen määrästä ja oikea-aikaisuudesta sekä niitä koskevien tiedonhakujen kehittymisestä hankkeiden valmistelun edetessä.

Olemme tässä tutkimuksessa määritelleet pieniksi yhdistykset, joissa on alle 20 000 henkilöjäsentä tai jos yhdistyksellä ei ole henkilöjäseniä, se on esimerkiksi määritellyt itsensä pieneksi toimijalla alalla. Keskisuurella yhdistyksellä on 20 000-100 000 henkilöjäsentä tai kansainvälistä toimintaa, mutta se ei ole varallisuudeltaan tai muulta toiminnaltaan erityisen laaja. Suurella yhdistyksellä henkilöjäseniä on yli 100 000, tai se on muuten toiminnaltaan merkittävä globaali järjestö. Yritysten koon luokittelu perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin yritysten koosta muun muassa liikevaihdon ja työntekijöiden määrän perusteella (Tilastokeskus 2025). ↩︎

Kirjallisuus/lähdeluettelo:

Tutkimusaineiston keräämiseen, rajaamiseen sekä analysointiin on käytetty Turun yliopiston Lakitutka-palvelua. DOI: 10.5281/zenodo.6504432.

Alasuutari, N., & Rantala, K. (2025). Sidosryhmien kuuleminen lainvalmistelussa: miten ja keitä kuullaan? teoksessa Oikeusolot 2025 (Sivut 359-368). (Katsauksia; Nro 66/2025). Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

HE 101/2024 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. https://lakitutka.fi/asiakirjat/hallituksen-esitykset/he101-2024. Viitattu 20.5.2025.

HE 122/2024 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta. https://lakitutka.fi/asiakirjat/hallituksen-esitykset/he122-2024. Viitattu 20.5.2025.

HE 139/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. https://lakitutka.fi/asiakirjat/hallituksen-esitykset/he139-2022. Viitattu 20.5.2025.

HE 191/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu https://lakitutka.fi/asiakirjat/hallituksen-esitykset/he191-2022. 21.5.2025.

HE 9/2023 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaantulon lykkäämistä koskevaksi lainsäädännöksi. https://lakitutka.fi/asiakirjat/hallituksen-esitykset/he9-2023. Viitattu 21.5.2025.

STM (2025). Ajankohtaista. https://stm.fi/ajankohtaista. Viitattu 21.5.2025.

STM046:00/2023. Hallituksen esitys vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisestä. Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaantulon lykkäämistä koskevaksi lainsäädännöksi. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM046:00/2023. Viitattu 20.5.2025.

STM067:00/2023. Hallituksen esitys vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevaksi laiksi. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM067:00/2023. Viitattu 20.5.2025.

STM083:00/2019. Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen. Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM083:00/2019. Viitattu 20.5.2025.

STM129:00/2019. Osallisuustyöryhmä. Työryhmä vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamiseksi vammaispalveluissa (Osallisuustyöryhmä). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM129:00/2019. Viitattu 20.5.2025.

Tilastokeskus (2025). Pienet ja keskisuuret yritykset. https://stat.fi/meta/kas/pienet_ja_keski.html. Viitattu 21.5.2025.

VNK (2025a). Ajankohtaista. https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista. Viitattu 21.5.2025.

VNK (2025b). Päätökset. https://valtioneuvosto.fi/paatokset. Viitattu 21.5.2025.

YM (2025). Ajankohtaista. https://ym.fi/ajankohtaista. Viitattu 21.5.2025.

YM014:00/2018. MRL-kokonaisuudistus. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM014:00/2018. Viitattu 20.5.2025.

YM078:00/2023. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM078:00/2023. Viitattu 20.5.2025.

Viimeisimmät kirjoitukset

Ei kommentteja.

Lakitutka