Lausuntopalvelua tarkastelevan kirjoitussarjan kolmas osa perehtyy ajankohdan vaikutukseen lausuntopyynnöissä eli siihen, miten lausuntopyyntöjen ajankohdallinen sijoittuminen eri vuosiin, kuukausiin tai viikkoihin vaikuttaa lausuntopyyntöjen tai lausuntojen määrään sekä lausuntoajan kestoon. Tarkastelussa ovat edellisen kirjoitusosan tavoin mukana vain Lausuntopalvelussa (www.lausuntopalvelu.fi) julkaistut lausuntopyynnöt ja kyseiseen palveluun merkityt lausunnot. Tämä sama rajoitus pätee myös seuraaviin Lausuntopalvelua käsitteleviin kirjoitusosiin. Lausuntopyynnöt on lisäksi luokiteltu vuosiin, kuukausiin ja viikkoihin niiden julkaisuajankohdan mukaisesti – vaikka lausuntoaika jatkuisi vuodenvaihteen yli, lausuntopyynnön alkamisaika määrittää sen vuoden.
Ovatko vuodet veljeksiä?
Lausuntopyyntöjen vuosimäärät ovat kasvaneet Lausuntopalvelun ensimmäisten vuosien enintään kahdestakymmenestä lausuntopyynnöstä satoihin lausuntopyyntöihin. Toistaiseksi suurin määrä Lausuntopalvelussa julkaistuja lausuntopyyntöjä saavutettiin vuonna 2024 yhteensä 467 lausuntopyynnöllä, kun taas vuoden 2015 lausuntopyyntöjen määrä jäi vain 13:een. Taulukossa 2 esitellään tarkasteluajanjaksona annetut yhteensä 2822 lausuntopyyntöä niiden alkamisvuoden mukaan, tosin vuodesta 2025 on mukana vain vuoden alkupuoliskoa.
Taulukko 2. Lausuntopalvelussa julkaistut lausuntopyynnöt niiden alkamisvuoden mukaan, vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun
| Vuosi (alku) | Lausuntopyynnöt, n |
| 2014 | 16 |
| 2015 | 13 |
| 2016 | 20 |
| 2017 | 93 |
| 2018 | 259 |
| 2019 | 219 |
| 2020 | 329 |
| 2021 | 409 |
| 2022 | 430 |
| 2023 | 405 |
| 2024 | 467 |
| 2025 | 162 |
| Yhteensä | 2822 |
Taulukosta 2 ilmenee, miten lausuntopyyntöjen vuosimäärät eivät ole aina kasvaneet tasaisesti. Ensimmäinen ”hyppäys” tapahtui vuonna 2017, kun lausuntopyyntöjen määrä kasvoi moninkertaisesti verrattuna edelliseen vuoteen – kun vuonna 2016 lausuntopyyntöjä oli vain 20, seuraavana vuonna määrä lähestyi jo sataa. Toisaalta vuoden 2017 ennätyslukema 93 lausuntopyynnöstä ei jäänyt pitkäikäiseksi, sillä vuonna 2018 määrä lähes kolminkertaistui saavuttaen jo 259 lausuntopyyntöä. Vuonna 2019 lausuntopyyntöjen määrä jopa laski, mutta 2020 määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 300:aan. Viimeisin merkittävä kasvu tapahtui vuosien 2020 ja 2021 välillä, jolloin lausuntopyynnöt saavuttivat 400 vuosittaisen lausuntopyynnön rajan. Tämän jälkeen lausuntopyyntöjen määrissä ei ole tapahtunut yhtä suuria absoluuttisia tai suhteellisia muutoksia – ainakaan toistaiseksi.
Lausuntopyyntöjen määrien ohella kiinnostavaa on, miten paljon lausuntoja ne ovat keränneet. Tätä voi tarkastella esimerkiksi vertaamalla lausuntopyyntöjen keräämien lausuntojen keskiarvoja vuosittain. Kun lausuntopyyntöjen määrissä trendi oli kasvava, lausuntopyyntöjen keräämien lausuntojen keskiarvoissa ei ole havaittavissa selkeää kasvua tai toisaalta laskua. Lausuntomäärien keskiarvo on pysynyt eri vuosien välillä hyvin samansuuruisena, ainoastaan Lausuntopalvelun ensimmäinen vuosi, eli vuosi 2014, muodostaa suurimman poikkeuksen: vuonna 2014 yksittäinen lausuntopyyntö keräsi keskimäärin 12,7 lausuntoa. Suurin lausuntomäärien keskiarvo, noin 41,2 annettua lausuntoa lausuntopyyntöä kohden, saavutettiin vuonna 2021. Tähän todennäköisesti vaikutti osaltaan edellisessä kirjoituksessa käsitelty korona-ajan suosituin lausuntopyyntö ”Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta” ennätysmäisellä 2613 lausunnollaan. Yksittäisen lausuntopyynnön vaikutus ei ole kuitenkaan ratkaiseva, kun kyseisenä vuotena annettiin yli 400 lausuntopyyntöä. Taulukossa 3 esitellään näiden ja myös muiden vuosien lausuntopyyntöjen saamien lausuntojen keskiarvot.
Taulukko 3. Keskimääräinen lausuntopyyntökohtainen lausuntojen määrä vuosittain, vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun
| Vuosi (alku) | Lausunnot (keskiarvo) |
| 2014 | 12,7 |
| 2015 | 35,4 |
| 2016 | 33,7 |
| 2017 | 36,1 |
| 2018 | 24,3 |
| 2019 | 23,7 |
| 2020 | 28,6 |
| 2021 | 41,2 |
| 2022 | 37,9 |
| 2023 | 28,5 |
| 2024 | 32,5 |
| 2025 | 35,4 |
| Yhteensä | 32,3 |
Taulukosta 3 ilmenee, että koko ajanjaksona annettujen lausuntojen keskiarvo lausuntopyyntöä kohden on noin 32,3. Useimpina vuosina lausuntojen keskiarvo noudattelee noin +/- 5 lausunnon vaihtelua. Ainoastaan vuodet 2014, 2018, 2019 jäävät selvemmin keskiarvon alle ja vuosi 2021 vastaavasti sen yli. Annettujen lausuntojen keskiarvo ei vaikuta noudattavan lausuntopyyntöjen määriä yksiselitteisesti, sillä vuodet 2015, 2016 ja 2017 eivät poikkea lausuntojen keskiarvoissa suuresti viime vuosista, vaikka niiden lausuntopyyntöjen määrä on huomattavasti vähäisempi. Voisiko lausuntopyyntöjen määrien sijaan ratkaisevaa olla lausuntoajan kesto?
Lausuntoajan kesto ei tarjoa annettujen lausuntojen keskiarvon tavoin mitään selkeitä trendejä. Lausuntopyyntökohtainen keskimääräinen lausuntoajan kesto on koko tarkasteluajanjaksona noin 40,8 vuorokautta. Vuosi 2014 tarjoaa lausuntojen tavoin pienimmän keskiarvon: lausuntoajan kesto on keskimäärin noin 33,6 vuorokautta. Toisaalta Lausuntopalvelun kolmen ensimmäisen vuoden vähäiset lausuntopyyntömäärät johtavat siihen, että yksittäisten lausuntopyyntöjen saamien lausuntojen ja toisaalta lausuntoajan keston painoarvo on suuri, jolloin muutamatkin ääriarvot voivat vaikuttaa helpommin keskiarvoihin. Kun lausuntopyyntöjä on monta sataa, ääritapaukset eivät vaikuta keskiarvoihin yhtä paljon. Kiinnostavasti pisin lausuntoajan keskimääräinen kesto on heti tätä lyhintä kestoa seuraavana vuonna – vuoden 2015 lausuntoajan kesto on keskimäärin 47,7 vuorokautta. Taulukossa 4 nähdään lausuntopyyntökohtainen lausuntoajan keston keskiarvo vuosittain.
Taulukko 4. Keskimääräinen lausuntopyyntökohtainen lausuntoajan kesto vuosittain, vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun
| Vuosi (alku) | Lausuntoajan kesto (vrk, keskiarvo) |
| 2014 | 33,6 |
| 2015 | 47,7 |
| 2016 | 39,1 |
| 2017 | 45,5 |
| 2018 | 46,1 |
| 2019 | 40,2 |
| 2020 | 44,3 |
| 2021 | 38,5 |
| 2022 | 37,0 |
| 2023 | 40,1 |
| 2024 | 42,8 |
| 2025 | 36,4 |
| Yhteensä | 40,8 |
Taulukosta 4 selviää, että koko tarkasteluajanjakson aikana lausuntoajan keskimääräinen kesto jää hieman alle Lainvalmistelun kuulemisoppaassa ohjeistetun kuuden viikon.1 Lausuntoajan keskiarvon kesto ylittää tämän ohjepituuden vuosina 2015, 2017, 2018, 2020 ja 2024. Vaihtelu vuosien välillä on suurta ja paitsi pidempiä myös lyhyempiä lausuntoajan keskimääräisiä kestoja sijoittuu sekä viime vuosiin että Lausuntopalvelun alkuaikoihin. Lausuntoajan kestojen keskiarvot eivät myöskään noudata selkeästi lausuntomäärien keskiarvoja, sillä keskimäärin yli kuuden viikon lausuntoajan keston keskiarvon saavuttaneista vuosista osa ylittää annettujen lausuntojen keskiarvon ja osa jää siitä useamman yksikön. Niinpä vuosittaisten lausuntomäärien, annettujen lausuntojen keskiarvon ja lausuntoajan keston keskiarvon välillä ei ole mitään niin johdonmukaista trendiä, joka ilmenisi ilman tilastollisia testejä ja mahdollisten muiden tekijöiden selvittämistä.
Paljon lausuntolukemista mutta pitkäksi aikaa
Seuraavaksi keskitytään lausuntopyyntöjen, lausuntomäärien ja lausuntoajan keston kuukausittaiseen vaihteluun. Taulukossa 5 perehdytään lausuntopyyntöjen kuukausittaiseen jakautumiseen. Koska vuosi 2025 on tarkastelussa mukana keskeneräisenä, kesäkuusta vuoden loppupuolta kohti lausuntopyyntöjen lopullinen määrä on suurempi.
Taulukko 5. Lausuntopyynnöt niiden alkamiskuukauden mukaan, vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun
| Kuukausi (alku) | Lausuntopyynnöt, n |
| 1 | 178 |
| 2 | 223 |
| 3 | 263 |
| 4 | 270 |
| 5 | 250 |
| 6 | 362 |
| 7 | 143 |
| 8 | 142 |
| 9 | 219 |
| 10 | 301 |
| 11 | 254 |
| 12 | 217 |
| Yhteensä | 2822 |
Taulukosta 5 ilmenee, että lausuntopyyntöjä julkaistaan selvästi eniten kesäkuussa, tarkasteluajanjaksona yhteensä 362, lokakuun ollessa toinen 300 lausuntopyynnön rajan ylittäjä. Luvuissa ei ole vielä mukana vuoden 2025 lausuntopyyntöjä lokakuun osalta tai suurimmaksi osaksi kesäkuunkaan osalta, joten niiden korostuminen jo nyt on kiinnostavaa. Kesäkuun suuren lausuntopyyntömäärän jälkeen heinä- ja elokuu jäävät alle puoleen kesäkuun lausuntopyyntömääristä – heinäkuun lausuntopyyntömäärä on 143 ja elokuun 142. Kesälomakauden ulkopuolella alhaisin lausuntopyyntömäärä on tammikuussa, 178 lausuntopyyntöä. Muiden kuukausien lausuntopyyntömäärät ovat melko tasaisia. Kesäkuun korostumista suurissa lausuntopyyntömäärissä ja toisaalta heinä- sekä elokuun alhaisempia lukuja selittänee erityisesti lomakausi: kesäkuussa julkaistaan todennäköisesti erityisen paljon lausuntopyyntöjä, jotta heinä- ja elokuu olisivat rauhallisempia loma-ajan vuoksi. Lokakuun erityinen aktiivisuus puolestaan ei selity loma-ajalla, mutta siihen voi vaikuttaa esimerkiksi eduskunnan tai ministeriöiden aikataulut.
Taulukossa 6 esitellään vuorostaan eri kuukausien lausuntopyyntökohtaisia annettujen lausuntojen keskiarvoja. Kiinnostavasti lokakuu korostuu: lokakuussa annettiin toiseksi eniten lausuntopyyntöjä, mutta sen lausuntopyyntökohtainen annettujen lausuntojen keskiarvo on kaikista kuukausista alhaisin – vain noin 22,3 lausuntoa lausuntopyyntöä kohden. Joulukuussa puolestaan annettujen lausuntojen määrä on suurin: noin 47,0 lausuntoa lausuntopyyntöä kohden. Myös tammikuussa, jolloin annettiin heinä- ja elokuun jälkeen vähiten lausuntopyyntöjä, lausuntopyynnöt ylittävät 40 annetun lausunnon keskiarvon.
Taulukko 6. Keskimääräinen lausuntopyyntökohtainen lausuntojen määrä kuukausittain, vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun
| Kuukausi (alku) | Lausunnot (keskiarvo) |
| 1 | 42,2 |
| 2 | 36,1 |
| 3 | 30,7 |
| 4 | 28,4 |
| 5 | 29,4 |
| 6 | 33,1 |
| 7 | 34,6 |
| 8 | 26,7 |
| 9 | 31,5 |
| 10 | 22,3 |
| 11 | 31,3 |
| 12 | 47,0 |
| Yhteensä | 32,3 |
Vaikuttaako lausuntopyyntöjen määrä siis annettujen lausuntojen keskiarvoon? Luultavasti lyhyen aikavälin sisään julkaistu suuri määrä lausuntopyyntöjä – etenkin jos ne ovat samasta aihepiiristä – vähentää esimerkiksi yhdistysten mahdollisuuksia lausua useammasta hankkeesta, jolloin lausuntopyyntökohtainen keskiarvo jää pienemmäksi. Kuitenkin kesäkuun lausuntopyyntökohtainen lausuntojen keskiarvo on noin 33,1 lausuntoa ylittäen kaikkien kuukausien keskiarvon 32,3. Kesäkuun suuri lausuntopyyntömäärä ei siis näy lokakuun tavoin alhaisempana lausuntojen määränä. Lisäksi heinä- ja elokuu eroavat lausuntojen keskiarvoltaan paljonkin toisistaan: heinäkuussa julkaistujen lausuntopyyntöjen keskiarvo on 34,6 annettua lausuntoa, kun taas elokuun on alhaisin keskiarvo lokakuun jälkeen, noin 26,7 lausuntoa. Joulu- ja tammikuun korkeampia keskiarvoja ja loka- ja elokuun matalampia keskiarvoja lukuun ottamatta muut kuukaudet eroavat kaikkien kuukausien keskiarvosta 32,3 enintään +/- 4 lausunnolla. Niinpä lausunnot jakaantuvat kuitenkin melko tasaisesti ympäri vuoden.
Voisiko lausuntoajan kesto liittyä loka- ja elokuun muita kuukausia alhaisempiin lausuntomääriin? Taulukossa 7 tarkastellaan lausuntopyyntökohtaisia lausuntoajan kestoja kuukausittain. Kaikista lyhin lausuntoaika on keskimäärin syyskuussa, noin 29,7 vuorokautta eli hieman yli neljä viikkoa. Tämän jälkeen lyhimmät lausuntoajat ovat elokuussa – keskimäärin noin 30,4 vuorokautta – ja lokakuussa – keskimäärin noin 35,8 vuorokautta – vaikka lokakuun keskiarvo ei jääkään paljon esimerkiksi helmikuun tai marraskuun keskiarvoista.
Taulukko 7. Keskimääräinen lausuntopyyntökohtainen lausuntoajan kesto kuukausittain, vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun
| Kuukausi (alku) | Lausuntoajan kesto (vrk, keskiarvo) |
| 1 | 41,2 |
| 2 | 36,0 |
| 3 | 40,3 |
| 4 | 39,0 |
| 5 | 38,7 |
| 6 | 57,5 |
| 7 | 51,5 |
| 8 | 30,4 |
| 9 | 29,7 |
| 10 | 35,8 |
| 11 | 36,4 |
| 12 | 46,6 |
| Yhteensä | 40,8 |
Syys-, helmi- ja marraskuussa annettujen lausuntojen keskiarvo on kuitenkin lähellä kaikkien kuukausien keskiarvoja, joten lyhyempi lausuntoaika ei heijastu niissä ainakaan merkittävästi annettujen lausuntojen keskiarvoon. Kuitenkin lokakuussa julkaistujen lausuntopyyntöjen suuri määrä yhdistettynä lyhyempään lausuntoaikaan saattaa vaikuttaa annettujen lausuntojen alhaisempiin määriin, kuten myös elokuun loma-aika yhdistettynä lyhyempään lausuntoaikaan. Ehdottomasti pisin lausuntoaika on kesäkuussa, noin 57,5 vuorokautta keskimäärin. Sen ja heinäkuun keskiarvo, noin 51,5 vuorokautta, selittynevät etenkin loma-ajalla. Myös joulu- ja tammikuulla on keskimääräistä pidemmät lausuntoajat, joten niillä pidempi lausuntoaika vaikuttanee positiivisesti lausuntomääriin.
Tilastollinen syrjähyppy
Jotta asiasta saisi varmuuden, lausuntoajan keston ja lausuntomäärien korrelaatiota tulisi tarkastella tilastollisin testein. Tämä toteutetaan SPSS:llä normaaliuden, korrelaatioiden ja hajontakuvioiden tarkastelulla Lausuntopalvelusta kerätystä datasta.
Ensin SPSS:llä otetaan keskiluvut sekä histogrammit muuttujista lausuntoajan_pituus (lausuntoajan kesto) ja lausunnot_määrä (annettujen lausuntojen määrä) tarkoituksena arvioida silmämääräisesti muuttujien normaaliutta. Keskiluvut näistä muuttujista esitellään taulukossa 8 ja histogrammit kuvioissa 1 ja 2.
Taulukko 8. Keskiluvut muuttujista lausuntoajan_pituus ja lausunnot_määrä
| lausuntoajan_pituus | lausunnot_määrä | ||
| N | Valid | 2822 | 2822 |
| Missing | 0 | 0 | |
| Mean | 40,85 | 32,30 | |
| Median | 37,00 | 18,00 | |
| Mode | 43 | 6 | |
| Percentiles | 25 | 27,00 | 7,00 |
| 50 | 37,00 | 18,00 | |
| 75 | 49,00 | 37,00 | |
Kuvio 1. Histogrammi muuttujasta ”lausuntoajan_pituus”
Kuvio 2. Histogrammi muuttujasta ”lausunnot_määrä”
Kuvioiden 1 ja 2 histogrammeista ilmenee, että lausuntoajan_pituus on silmämääräisesti melko lähellä normaalisti jakautumista, kun taas lausunnot_määrä ei edes silmämääräisesti näytä normaalisti jakautuneelta. Seuraavaksi otetaan testit, joilla selvitetään, ovatko nämä muuttujat normaalisti jakautuneita. Näiden testien tulokset esitellään taulukoissa 9 ja 10.
Taulukko 9. Normaaliuden testit muuttujasta ”lausuntoajan_pituus”
| Tests of Normality | ||||||
| Kolmogorov-Smirnova | Shapiro-Wilk | |||||
| Statistic | df | Sig. | Statistic | df | Sig. | |
| lausuntoajan_pituus | 0,141 | 2822 | <0,001 | 0,775 | 2822 | <0,001 |
| a. Lilliefors Significance Correction | ||||||
Taulukko 10. Normaaliuden testit muuttujasta ”lausunnot_määrä”
| Tests of Normality | ||||||
| Kolmogorov-Smirnova | Shapiro-Wilk | |||||
| Statistic | df | Sig. | Statistic | df | Sig. | |
| lausunnot_määrä | 0,338 | 2822 | <0,001 | 0,257 | 2822 | <0,001 |
| a. Lilliefors Significance Correction | ||||||
Lausuntoajan_pituus ja lausunnot_määrä -muuttujat eivät ole testien (Shapiro-Wilk ja Kolmogorov-Smirnov) mukaan normaalisti jakautuneita (p<0,001). Tämän jälkeen testataan sekä Pearsonin, Spearmanin että Kendall tau-b -korrelaatiokertoimet. Koska muuttujat eivät ole normaalisti jakautuneita (mutta ovat jatkuvia), voisi periaatteessa käyttää Pearsonin tai Spearmanin, mutta koska ne eivät ole normaalisti jakautuneita, käytetään Spearmanin. Taulukoissa 11 ja 12 esitellään korrelaatiokertoimet muuttujista ”lausuntoajan_pituus” ja ”lausunnot_määrä”.
Taulukko 11. Pearsonin korrelaatio muuttujista ”lausuntoajan_pituus” ja ”lausunnot_määrä”
| Correlations | |||
| lausuntoajan_pituus | lausunnot_määrä | ||
| lausuntoajan_pituus | Pearson Correlation | 1 | 0,061** |
| Sig. (2-tailed) | 0,001 | ||
| N | 2822 | 2822 | |
| lausunnot_määrä | Pearson Correlation | 0,061** | 1 |
| Sig. (2-tailed) | 0,001 | ||
| N | 2822 | 2822 | |
| **. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). | |||
Taulukko 12. Spearmanin ja Kendall tau-b -korrelaatiokertoimet muuttujista ”lausuntoajan_pituus” ja ”lausunnot_määrä”
| Correlations | ||||
| lausuntoajan_pituus | lausunnot_määrä | |||
| Kendall’s tau_b | lausuntoajan_pituus | Correlation Coefficient | 1,000 | 0,146** |
| Sig. (2-tailed) | . | <0,001 | ||
| N | 2822 | 2822 | ||
| lausunnot_määrä | Correlation Coefficient | 0,146** | 1,000 | |
| Sig. (2-tailed) | <0,001 | . | ||
| N | 2822 | 2822 | ||
| Spearman’s rho | lausuntoajan_pituus | Correlation Coefficient | 1,000 | 0,211** |
| Sig. (2-tailed) | . | <0,001 | ||
| N | 2822 | 2822 | ||
| lausunnot_määrä | Correlation Coefficient | 0,211** | 1,000 | |
| Sig. (2-tailed) | <0,001 | . | ||
| N | 2822 | 2822 | ||
| **. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). | ||||
Taulukosta 12 voidaan todeta, että lausuntoajan keston ja lausuntojen määrän välillä on hyvin heikko positiivinen korrelaatio 0,211 (tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0,01). Tätä yhteyttä voidaan vielä havainnollistaa hajontakuviolla, johon lisätään regressiosuora. Tämä esitellään kuviossa 3.
Kuvio 3. Hajontakuvio regressiosuoralla muuttujista ”lausuntoajan_pituus” ja ”lausunnot_määrä”
Kuviosta 3 ilmenee, että R2 saa arvon 0,004. Niinpä lausuntoajan kesto selittää noin 0,4 prosenttia lausuntojen määrän vaihtelusta. Kun lausuntoajan kesto kasvaa vuorokaudella, lausuntojen määrä kasvaa 0,19 yksikköä (y=0,19x + 24,41). Vaikka lausuntoajan kesto ei ole varmastikaan ainut lausuntojen määrää selittävä tekijä, sen voidaan kuitenkin vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi lausuntojen määrään.
Juhannus ja joulu vuoden kohokohtina
Tilastollisten testien jälkeen on hyvä palata vielä lausuntopyyntöjen, lausuntojen ja lausuntoajan kestojen ajankohdalliseen jakautumiseen. Viimeisenä tarkastelussa on viikoittainen vaihtelu. Kuviossa 4 esitetään lausuntopyyntöjen määrä niiden alkamisviikon mukaan.
Kuvio 4. Lausuntopyyntöjen määrä niiden alkamisviikon mukaan, heinäkuun alusta 2014 kesäkuun alkuun 2025
Kuviosta 4 ilmenee, että kun tarkastellaan lausuntopyyntöjä niiden alkamisviikon mukaan, viikot 25, 26 ja 51 – eli juhannusviikko, sen jälkeinen viikko sekä joulua edeltävä viikko – korostuvat lausuntopyyntömääriltään suurimpina viikkoina, vaikka niiden osalta mukana eivät ole edes vuoden 2025 lausuntopyynnöt. Kaikista suurimman arvon saa viikko 25, jolloin on julkaistu peräti 103 lausuntopyyntöä. Viikkoa 53 lukuun ottamatta vähiten lausuntopyyntöjä annetaan viikkoina 30 ja 31 heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa sekä joulu-tammikuussa viikkoina 52 ja 1. Viikolla 30 on julkaistu 9 lausuntopyyntöä, viikolla 52 yhteensä 11 lausuntopyyntöä sekä viikkoina 1 ja 31 molempina 12 lausuntopyyntöä. Sekä heinäkuu että joulukuun loppu yhdistettynä tammikuun alkuun ovat yleisiä loma-aikoja, joten lausuntopyyntöjen vähäinen määrä ei ole yllättävää. Toisaalta viikot 25, 26 ja 51 suurine lausuntopyyntömäärineen ovat myös loma-ajan kynnyksellä, mikä selittänee osaltaan sitä, miksi niitä julkaistaan niin paljon. On kuitenkin kiinnostavaa, että lomaviikot ja niitä edeltävä aika korostuvat näin huomattavasti aineistossa, sillä lainvalmistelun rytmitys vaikuttaa sidosryhmien kykyyn reagoida lausuntopyyntöihin. Jos lausuntopyyntöjä julkaistaan runsaasti juuri ennen juhannusta, etenkin monet pienemmät etujärjestöt tai yhdistykset eivät välttämättä pysty lausumaan. Lisäksi paine julkaista lausuntopyyntö ennen lomia voi aiheuttaa kiirettä myös ministeriöissä. Tämä voi osaltaan haitata lainvalmistelua useammasta näkökulmasta.
Annetuissa lausunnoissa pienemmän keskiarvon saa viikko 29: silloin julkaistuihin lausuntopyyntöihin on annettu keskimäärin vain 10,1 lausuntoa. Myös viikot 43, 30 ja 31 jäävät alle 20 lausunnon keskiarvon. Heinäkuun lomaviikkojen ohella vähäisen lausuntomäärän viikko 43 osuu lokakuulle, joka korostui aiemmin kuukausissa pienempien keskimäärin annettujen lausuntojen määrissä. Lausuntopyyntöjä annettiin tällä kyseisellä viikolla yhteensä 58, ja se sijoittuu tällä määrällä keskivälin tienoille viikkokohtaisissa lausuntopyyntöjen määrissä. Suurimman keskiarvon saa puolestaan viikko 50 joulukuussa peräti 84,3 lausunnollaan. Lausuntopyyntöjen määrässä viikko 50 sijoittuu keskivaiheille 55 lausuntopyynnöllään viikon 43 tavoin. Viikot 3 ja 9 tammi- sekä helmikuussa ovat keränneet viikon 50 jälkeen keskimäärin eniten lausuntoja – molemmat noin 58,1 lausuntoa. Viikolla 3 lausuntopyyntöjä on ollut 58 ja viikolla 9 yhteensä 65. Suurten lausuntopyyntömäärien viikoista viikko 25:n lausuntopyyntöihin annettiin keskimäärin 39,2 lausuntoa, viikon 26 keskiarvo on 37,6 lausuntoa ja viikon 51 annettujen lausuntojen keskiarvo on 37,3. Kaikki kolme viikkoa ylittävät siis keskimääräisen annettujen lausuntojen määrän, joka on 32,3 lausuntoa. Pienten lausuntopyyntömäärien viikoista viikko 1 saavuttaa myös tämän keskiarvon omalla 32,8 annetun lausunnon keskiarvollaan, kun taas viikko 52 jää huomattavasti sen alle lausuntopyyntökohtaisella annettujen lausuntojen keskiarvolla 20,8. Viikkokohtainen vaihtelu on huomattavasti suurempaa kuin kuukausikohtainen, sillä noin 40 prosenttia eroaa keskiarvosta suunnilleen enintään +/- 5 lausunnolla, mutta jos raja on ehdoton +/- 5, noin 36 prosenttia viikoista sisältyy tähän. Samaan aikaan kuukausista sisältyy tiukempaan +/- 4 rajaan kahdeksan kahdestatoista eli noin 67 prosenttia.
Myös lausuntoajan kestossa vaihtelu keskiarvosta 40,8 vuorokautta on suurta, sillä noin 38 prosenttia viikoista noudattaa +/- 5 vuorokautta vaihtelua tästä kaikkien lausuntopyyntöjen keskiarvosta. Viikoilla 34–37 on lyhimmät keskimääräiset lausuntoajat: viikolla 36 keskiarvo on 26,9 vuorokautta, viikolla 34 noin 27,0 vuorokautta, viikolla 35 noin 28,0 vuorokautta ja viikolla 37 noin 28,6 vuorokautta. Nämä viikot ovat elokuun kaksi viimeistä viikkoa ja syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Elo- ja syyskuu korostuivat lyhyemmän lausuntoajan kuukausina myös kuukausikohtaisessa tarkastelussa. Toisaalta näistä neljästä viikosta ainoastaan viikko 35 eroaa merkittävästi annettujen lausuntojen keskiarvossa – keskiarvolla 22,2 lausuntoa lausuntopyyntöä kohden – kaikkien lausuntopyyntöjen annettujen lausuntojen keskiarvosta 32,3 lausuntoa. Pisimpään keskimääräiseen lausuntoajan kestoon pääsevät viikot 25, 2, 27 ja 26 niiden lausuntoajan keston keskiarvon ollessa järjestyksessä 62,5 vuorokautta, 57,6 vuorokautta, 57,2 vuorokautta ja 56,1 vuorokautta. Ne kaikki yltävät siis vähintään kahdeksan viikon keskimääräiseen lausuntoaikaan. Kesäkuun viikot 25 ja 26 korostuivat jo aiemmin suurimmissa lausuntopyyntömäärissä. Myös viikko 27 osuu loma-ajalle kesä-heinäkuun vaihteeseen. Viikolla 2 tammikuun alussa annettiin yhteensä 34 lausuntopyyntöä – eli kymmenenneksi vähiten kaikista viikoista – mutta lausuntojen määrässä sen keskiarvo – 45,6 lausuntoa – on huomattavasti enemmän kuin kaikkien annettujen lausuntojen lausuntopyyntökohtainen keskiarvo 32,3 lausuntoa.
Lausuntopalvelun tarkastelussa erottuu erilaisia ajankohtia. Loma-ajat ovat selvästi huomattavimmat ajankohdat viikkokohtaisessa lausuntopyyntöjen, lausuntomäärien ja lausuntoajan keston vertailussa, kun taas lokakuu erottuu usein muista kuukausista lomakuukausien ohella. Vuosikohtainen tarkastelu puolestaan tarjoaa jokseenkin kasvavan trendin lausuntopyyntöjen määrissä. Lisäksi lausuntoajan kestolla on tilastollisesti merkitsevää vaikutusta lausuntomääriin. Seuraavassa kirjoituksessa, joka julkaistaan myös 19.1. alkavalla viikolla, perehdytään lausuntopyyntöihin, lausuntomääriin ja lausuntoajan kestoon uudesta näkökulmasta: tarkastelussa on eri ministeriöiden vaikutus näihin ominaisuuksiin.
1Lainvalmistelun kuulemisopas. 4.3 Lausuntoaika. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:88. https://valtioneuvosto.fi/lainvalmistelun-kuulemisopas#/4/3. Viitattu 16.1.2026.
Kirjoituksen osiot
Matka Lausuntopalvelun keskipisteeseen (Lausuntopalvelu osa 1)
Viimeisimmät kirjoitukset
- Lausuntopalvelun ympäri kolmessa viikossa: Yhteenveto Lausuntopalvelua koskevasta kirjoituskokonaisuudesta (Lausuntopalvelu osa 6)
- Hiilineutraalius vai vesiensuojelu? Kun ympäristönsuojelun eri osa-alueet eivät saakaan yhtä paljon huomiota. Lausuntopyyntöjen aiheiden vaikutus lausuntopyyntömääriin, annettuihin lausuntoihin ja lausuntoaikoihin (Lausuntopalvelu osa 5)
- Täällä keskushallinnon alla: ministeriöiden lausuntopyynnöt, lausuntojen määrä sekä lausuntoajan kesto (Lausuntopalvelu osa 4)
- Muumilaakson lokakuu – paljon lausuntopyyntöjä mutta vain vähän aikaa. Lausuntopyyntöjen, lausuntojen ja lausuntoaikojen ajallinen jakautuminen (Lausuntopalvelu osa 3)
- Selontekoja ja periaatepäätöksiä sotesta liikenteeseen: suosituimpien lausuntopyyntöjen moninaisuus (Lausuntopalvelu osa 2)
Vastaa