Täällä keskushallinnon alla: ministeriöiden lausuntopyynnöt, lausuntojen määrä sekä lausuntoajan kesto (Lausuntopalvelu osa 4)

Lausuntopalvelua tarkastelevan kirjoitussarjan neljännessä osassa siirrytään edellisen osan ajankohdan vaikutuksesta pyytäjän vaikutukseen: kirjoituksessa perehdytään siihen, miten lausuntopyynnön julkaissut ministeriö vaikuttaa lausuntopyyntöjen tai lausuntojen määrään sekä lausuntoajan kestoon. Tarkastelussa ovat edellisten kirjoitusosien tavoin mukana vain Lausuntopalvelussa (www.lausuntopalvelu.fi) julkaistut lausuntopyynnöt ja kyseiseen palveluun merkityt lausunnot. Tämä sama rajoitus pätee myös seuraaviin Lausuntopalvelua käsitteleviin kirjoitusosiin. Lausuntopyynnöt on lisäksi jälleen luokiteltu vuosiin, kuukausiin ja viikkoihin niiden julkaisuajankohdan mukaisesti – vaikka lausuntoaika jatkuisi vuodenvaihteen yli, lausuntopyynnön alkamisaika määrittää sen vuoden.

Eri ministeriöiden Lausuntopalvelun käyttöaktiivisuus vaihtelee suuresti. Osa on omaksunut Lausuntopalvelun käytön vasta viime vuosina; toisilla taas lausuntopyyntöjä esitetään ylipäätään vähän. Lisäksi on huomattava, että Lausuntopalvelua ovat käyttäneet tarkasteluajanjaksona vuoden 2014 heinäkuun alusta vuoden 2025 kesäkuun alkuun myös monet muut toimijat kuin ministeriöt – kaupungit ja valtion virastot – mutta tässä kirjoituksessa keskitytään erityisesti ministeriöihin, sillä niiden esittämien lausuntopyyntöjen merkitys on suurin lainvalmisteluun osallistumisessa.

Kaikki tai ei mitään – lausuntopyyntömäärissä painottuvat ääripäät

Valtioneuvoston kanslia on vähiten lausuntopyyntöjä Lausuntopalvelussa julkaissut ministeriö 15 lausuntopyynnöllään. Muita alle sadan lausuntopyynnön ministeriöitä ovat sisäministeriö, puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ulkoministeriö. Taulukossa 13 esitellään myös muiden ministeriöiden lausuntopyyntöjen määrä.

Taulukko 13. Lausuntopalvelun lausuntopyynnöt pyytäjittäin 2014 heinäkuun alusta 2025 kesäkuun alkuun

PyytäjäLausuntopyynnöt, n
Liikenne- ja viestintäministeriö345
Maa- ja metsätalousministeriö52
Oikeusministeriö335
Opetus- ja kulttuuriministeriö151
Puolustusministeriö37
Sisäministeriö31
Sosiaali- ja terveysministeriö302
Työ- ja elinkeinoministeriö355
Ulkoministeriö69
Valtioneuvoston kanslia15
Valtiovarainministeriö297
Ympäristöministeriö271

Taulukosta 13 ilmenee, että opetus- ja kulttuuriministeriö on oikeastaan ainoa ”keskivälin” edustaja 151 lausuntopyynnöllään. Muut ministeriöt ovat joko julkaisseet alle puolet sen lausuntomääristä tai noin kaksinkertaisen määrän tai enemmän. Eniten lausuntopyyntöjä ovat julkaisseet työ- ja elinkeinoministeriö 355 lausuntopyynnöllään, liikenne- ja viestintäministeriö 345 lausuntopyynnöllään sekä oikeusministeriö 335 lausuntopyynnöllään. Sosiaali- ja terveysministeriö yltää juuri 300 lausuntopyynnön rajan yli, kun taas valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö jäävät hieman alle 300 lausuntopyyntöön. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä voisi odottaa enemmänkin lausuntopyyntöjä näihin enemmän lausuntopyyntöjä antaneisiin ministeriöihin verrattuna, mutta vähemmän lausuntopyyntöjä julkaisseet ministeriöt ovat puolestaan melko odotuksenmukaisia niiden hallinnonalojen perusteella – maanpuolustusasioita valmistellessa laajemman yleisön osallistamista ei todennäköisesti pidetä yhtä tarpeellisena kuin esimerkiksi ympäristöasioissa. Lisäksi eri hallinnonaloista ylipäätään valmistellaan vaihteleva määrä lainsäädäntöä.

Keskitie kiinnostaa annettujen lausuntojen keskiarvoissa

Pelkkien lausuntopyyntömäärien ohella osallistumisen kannalta kiinnostavaa on, miten paljon lausuntoja eri ministeriöiden lausuntopyynnöt keräävät. Lausuntopyyntökohtaisia lausuntojen keskiarvoja ja mediaaneja tarkastellessa erottuu hieman eri ministeriöitä. Puolustusministeriön lausuntopyynnöt keräävät keskimäärin kaikista vähiten lausuntoja, noin 17,3 lausuntoa lausuntopyyntöä kohden, ja lausuntojen mediaanikin on toiseksi pienin, 13 lausuntoa. Myös liikenne- ja viestintäministeriöllä on suurinta osaa muista pienempi lausuntojen keskiarvo, noin 24,7. Sen lausuntojen mediaani, noin 13, on myös kolmanneksi pienin kaikista ministeriöistä. Enemmistö ministeriöistä sijoittuu lausuntojen keskiarvon suhteen melko tasaisesti välille 29,3–39,3. Tämän ylittävät lausuntopyyntökohtaiselta lausuntojen keskiarvoltaan suurimmat: opetus- ja kulttuuriministeriö noin 53,3 lausunnon keskiarvolla ja sosiaali- ja terveysministeriö noin 58,3 lausunnon keskiarvolla. Taulukossa 14 esitellään lausuntopyyntökohtaiset lausuntomäärien keskiarvot ja mediaanit ministeriöittäin.

Taulukko 14. Lausuntopyyntökohtaiset lausuntomäärien keskiarvot ja mediaanit pyytäjittäin 2014 heinäkuun alusta 2025 kesäkuun alkuun

PyytäjäLausunnot (keskiarvo)Lausunnot (mediaani)Lausuntopyynnöt, n
Liikenne- ja viestintäministeriö24,713345
Maa- ja metsätalousministeriö36,417,552
Oikeusministeriö29,323335
Opetus- ja kulttuuriministeriö53,334151
Puolustusministeriö17,31137
Sisäministeriö30,92731
Sosiaali- ja terveysministeriö58,330302
Työ- ja elinkeinoministeriö30,017355
Ulkoministeriö36,8569
Valtioneuvoston kanslia39,32115
Valtiovarainministeriö35,624297
Ympäristöministeriö32,719271

Taulukosta 14 ilmenee, miten lausuntojen mediaanien osalta pienimmän ja suurimman arvon välinen ero on huomattavasti pienempi kuin lausuntojen keskiarvoissa. Lisäksi ministeriöt sijoittuvat hieman eri tavalla kuin pelkkiä keskiarvoja tarkastellessa. Pienimmän lausuntojen mediaanin, 5 lausuntoa lausuntopyyntöä kohden, saa ulkoministeriö, vaikka sen lausuntojen keskiarvo on ministeriöistä neljänneksi suurin. Suuri osa sen lausuntopyynnöistä saa siis vain hyvin vähän lausuntoja, mutta jotkin paljon lausuntoja keränneet lausuntopyynnöt riittävät nostamaan sen keskiarvoa selvästi. Toisaalta alhaisemman lausuntojen keskiarvon saaneet puolustus- sekä liikenne- ja viestintäministeriöt ovat myös mediaanin osalta kolmen matalimman arvon saaneen ministeriön joukossa. Niillä keskiarvo heijastelee siis paremmin niiden lausuntopyyntöjen saamien lausuntojen jakaumaa. Etenkin liikenne- ja viestintäministeriön tapauksessa kiinnostavaa on, että se on kuitenkin julkaissut lausuntopyyntöjä toiseksi eniten, mutta lausuntomäärät eivät noudata lausuntopyyntöjen suurta määrää. Suurimman lausuntopyyntökohtaisen lausuntojen mediaanin saa opetus- ja kulttuuriministeriö 34 lausunnon mediaanilla ja toisena on 30 lausunnon mediaanilla sosiaali- ja terveysministeriö. Vaikka niillä mediaanit ovatkin jonkin verrankin pienemmät kuin niiden keskiarvot, ne keräävät silti paitsi keskiarvon myös mediaanin perusteella eniten lausuntoja lausuntopyyntöihinsä. Kaikista pienin ero lausuntojen keskiarvon ja mediaanin välillä on sisäministeriöllä, jonka 31 lausuntopyyntöä ovat keränneet keskimäärin 30,9 lausuntoa, ja lausuntojen mediaani on 27.

Mille ministeriöille ehtii antamaan lausunnon etanapostillakin?

Korostuvatko samat ministeriöt myös lausuntoajan keston keskiarvossa ja mediaanissa? Edellisessä kirjoitusosassa todettiin lausuntoajan keston ja lausuntomäärien välillä olevan heikko positiivinen korrelaatio, joten tämä saattaa ilmetä myös pyytäjittäin tarkastelussa. Toisaalta lausuntomääriin voi vaikuttaa lausuntoajan kestoa enemmän ministeriön hallinnonala tai muut tekijät, jotka eivät ilmene aineiston yksinkertaisemmalla tarkastelulla. Lausuntoajan keston keskiarvon mukaan useimmat ministeriöt ovat lähellä toisiaan aivan kuin lausuntomäärien keskiarvon kohdalla todettiin. Lyhyimmän lausuntoajan keston keskiarvon saavat valtioneuvoston kanslia 28 vuorokaudella, eli tasan neljä viikkoa, ja liikenne- ja viestintäministeriö noin 32,5 vuorokaudella, joka jää alle viiden viikon. Muut sijoittuvat lausuntoajan keston keskiarvoltaan välille 36,5–45,9 vuorokautta oikeusministeriötä lukuun ottamatta – oikeusministeriön lausuntoajan keston keskiarvo on pisin 49,2 vuorokaudella, joka yltää hieman yli seitsemän viikon. Taulukossa 15 esitellään nämä lausuntopyyntökohtaiset lausuntoajan kestojen keskiarvot ja mediaanit ministeriöittäin.

Taulukko 15. Lausuntopyyntökohtaiset lausuntoajan kestojen keskiarvot ja mediaanit pyytäjittäin 2014 heinäkuun alusta 2025 kesäkuun alkuun

PyytäjäLausuntoajan kesto (vrk, keskiarvo)Lausuntoajan kesto (vrk, mediaani)Lausuntopyynnöt, n
Liikenne- ja viestintäministeriö32,529,0345
Maa- ja metsätalousministeriö40,738,552
Oikeusministeriö49,246,0335
Opetus- ja kulttuuriministeriö37,538,0151
Puolustusministeriö39,143,037
Sisäministeriö45,944,031
Sosiaali- ja terveysministeriö40,342,0302
Työ- ja elinkeinoministeriö37,239,0355
Ulkoministeriö36,533,069
Valtioneuvoston kanslia282515
Valtiovarainministeriö37,837,0297
Ympäristöministeriö41,939,0271

Lausuntoajan keston mediaaniarvoissa ministeriöiden järjestys ei muutu olennaisesti. Keskivälillä muutamat ministeriöt nousevat lähemmäs kärkeä lausuntoajan kestossa, mutta valtioneuvoston kanslia sekä liikenne- ja viestintäministeriö saavat selvästi alhaisimmat lausuntoajan keston mediaanit: edellisen lausuntopyyntöjen lausuntoajan mediaanikesto on 25 vuorokautta ja jälkimmäisen 29 vuorokautta. Muut saavuttavat mediaanikestossa 30 vuorokauden rajan, ja neljä ministeriötä ylittävät lausuntoajan kestossa 40 vuorokauden mediaanin: sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoajan keston mediaani on 42,0 vuorokautta, puolustusministeriön 43 vuorokautta, sisäministeriön 44 vuorokautta, ja suurimman keskiarvon saanut oikeusministeriö on myös ensimmäinen lausuntoajan mediaanikestossa 46 vuorokaudellaan. Suurten lausuntopyyntömäärien ministeriöistä siis liikenne- ja viestintäministeriöllä on lausuntopyynnöissään keskimäärin paitsi suhteellisen lyhyt lausuntoaika myös melko vähän lausuntoja, kun taas oikeus- sekä sosiaali- ja terveysministeriö pitävät pidempää lausuntoajan kestoa lausuntopyynnöissään. Pidemmistä lausuntoajan kestoistaan huolimatta puolustusministeriö on paitsi julkaissut vähän lausuntopyyntöjä myös saanut vähemmän lausuntoja lausuntopyyntöihinsä. Muista vähäisemmän lausuntopyyntömäärän ministeriöistä sisäministeriö erottuu pidemmässä lausuntoajan kestossa, kun taas valtioneuvoston kanslialla on keskiarvoltaan ja mediaaniltaan lyhin lausuntopyyntökohtainen lausuntoajan kesto. Useimmat ministeriöt ovat kuitenkin sekä lausuntoajan kestossa että lausuntomäärissä keskitien kulkijoita.

Ensin Lausuntopalveluun ja sitten mökille – innokkaimmat ministeriöt loma-ajan kynnyksen lausuntopyynnöissä

Lopuksi tarkastellaan vielä läheisemmin edellisessä osakirjoituksessa tunnistettuja erityisen suuren lausuntopyyntöaktiivisuuden viikkoja: juhannusajan viikot 25 ja 26 sekä joulua edeltävä viikko 51. Lainvalmisteluun osallistumisen ruuhkaviikoissa on jonkin verran eroja ministeriöiden välillä. Kun tarkastellaan lausuntopyyntöjä viikkonumeroittain lausuntopyynnön alkamisajankohdan mukaan, ilmenee erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suosivan juhannusta ja joulua lausuntopyynnöissään​. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnöistä sijoittuu näille juhannus- ja jouluajan viikoille 14,6 prosenttia, ulkoministeriön lausuntopyynnöistä 13,0 prosenttia, oikeusministeriön lausuntopyynnöistä 12,8 prosenttia ja opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyynnöistä 11,9 prosenttia. Taulukossa 16 esitellään eri ministeriöiden lausuntopyyntöjen sijoittuminen viikoille 25, 26 ja 51.

Taulukko 16. Ministeriöiden lausuntopyyntöjen ajoittuminen loma-ajoille 2014 heinäkuun alusta 2025 kesäkuun alkuun

PyytäjäLomaviikkojen (25, 26 ja 51) lausuntopyynnötKaikki lausuntopyynnötLomaviikkojen osuus kaikista, %
Liikenne- ja viestintäministeriö343459,9 %
Maa- ja metsätalousministeriö4527,7 %
Oikeusministeriö4333512,8 %
Opetus- ja kulttuuriministeriö1815111,9 %
Puolustusministeriö43710,8 %
Sisäministeriö3319,7 %
Sosiaali- ja terveysministeriö4430214,6 %
Työ- ja elinkeinoministeriö3635510,1 %
Ulkoministeriö96913,0 %
Valtioneuvoston kanslia0150,0 %
Valtiovarainministeriö3329711,1 %
Ympäristöministeriö242718,9 %
Yhteensä252226011,2 %

Taulukosta 16 selviää, että laskennallisesti eri ministeriöiden viikoille 25, 26 ja 51 sijoittuvien lausuntopyyntöjen osuus tulisi olla vain 3/53 tai 3/52 eli 5,7 prosenttia tai 5,8 prosenttia, jos oletetaan, että lausuntopyynnöt jakautuisivat tasaisesti vuoden eri viikoille​. Kaikkien ministeriöiden lausuntopyynnöistä yhteensä noin 11,2 prosenttia sijoittuu näille viikoille. Ainoastaan valtioneuvoston kanslialla ei ole yhtään lausuntopyyntöjä näillä viikoilla, mutta toisaalta se on julkaissut vain 15 lausuntopyyntöä koko tarkasteluajanjaksona. Muista ministeriöistä lähimmäs laskennallista vajaan kuuden prosentin osuutta lausuntopyynnöistä pääsee maa- ja metsätalousministeriö 7,7 prosentillaan – lisäksi se ylittää absoluuttisissa määrissä ”ideaalin” vain yhdellä lausuntopyynnöllä, sillä sen 52 lausuntopyynnöstä neljä sijoittuu viikoille 25, 26 ja 51. Suurempien lausuntopyyntömäärien ministeriöistä pienimmät lomaviikkojen suhteelliset osuudet on ympäristöministeriöllä (8,9 %), liikenne- ja viestintäministeriöllä (9,9 %) sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä (10,1 %), mutta niilläkin suhteellinen osuus ylittyy noin 53–77 prosenttia laskennallisesta osuudesta (5,7 % tai 5,8 %), jossa oletetaan lausuntopyyntöjen jakautuvan tasaisesti vuoden eri viikoille.

Eniten laskennallisen osuuden ylittävistä sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö julkaisevat ylipäätään paljon lausuntopyyntöjä. On mahdollista, että juuri runsaasti lausuntopyyntöjä julkaisevat ministeriöt kokevat erityisen suurta painetta saada enemmän lausuntopyyntöjä Lausuntopalveluun ennen loma-aikoja, jotta ne ehtivät hallituksen suunnitelmien mukaisesti eduskuntaan. Toisaalta enemmän julkaisevista esimerkiksi ympäristöministeriöllä viikkoihin 25, 26 ja 51 sijoittuvien lausuntopyyntöjen määrä on maltillisempi. Näinä viikkoina suhteellisesti enemmän julkaisevista puolestaan opetus- ja kulttuuriministeriö edustaa lausuntopyyntöjen määrissä keskitasoa ja ulkoministeriö vähäisempien määrien päätyä. Etenkin ulkoministeriöllä voisi siis olla mahdollisuuksia lausuntopyyntöjen jakautumiseen enemmän loma-aikojen ulkopuolelle.

Taulukossa 17 tarkastellaan vielä ministeriöiden loma-ajan lausuntopyyntöjen annettujen lausuntojen määrien keskiarvoja sekä lausuntoajan keston keskiarvoja. Mukana ovat vain ne ministeriöt, jotka ovat julkaisseet lausuntopyyntöjä viikoilla 25, 26 ja 51, eli muut kuin valtioneuvoston kanslia esiintyvät taulukossa.

Taulukko 17. Ministeriöiden loma-aikojen lausuntopyyntöjen lausuntojen määrien ja lausuntoajan keston keskiarvot 2014 heinäkuun alusta 2025 kesäkuun alkuun

PyytäjäLomaviikkojen (25, 26 ja 51) lausuntopyynnötLausuntojen määrä, keskiarvoLausuntoajan kesto, keskiarvo
Liikenne- ja viestintäministeriö3429,651,3
Maa- ja metsätalousministeriö4177,868,3
Oikeusministeriö4330,058,3
Opetus- ja kulttuuriministeriö1862,460,6
Puolustusministeriö49,547,5
Sisäministeriö318,767,7
Sosiaali- ja terveysministeriö4451,156,1
Työ- ja elinkeinoministeriö3632,449,7
Ulkoministeriö99,142,0
Valtiovarainministeriö3337,454,7
Ympäristöministeriö2452,960,5
Yhteensä25240,655,2

Taulukosta 17 ilmenee, että suurimmalla osalla ministeriöistä lausuntojen keskiarvo on vähintään noin 30. Ulkoministeriön loma-ajan lausuntopyyntökohtainen keskiarvo on vain 9,1 ja puolustusministeriön 9,5. Puolustusministeriö poikkeaa kuitenkin ulkoministeriötä vähemmän sen kaikkien lausuntopyyntöjen lausuntojen keskiarvosta, joka esiteltiin taulukossa 14. Myös sisäministeriö jää enemmän alle noin 30 lausunnon keskiarvon saaden lausuntojen keskiarvoksi 18,7. Maa- ja metsätalousministeriöllä on puolestaan korkein lausuntojen keskiarvo, noin 177,8 lausuntoa, johon vaikuttanee sen lausuntopyyntöjen vähäinen määrä – tällöin jo yksittäinen suosittu lausuntopyyntö riittää nostamaan keskiarvoa huomattavasti. Muista enemmän kuin kymmenen lausuntopyyntöä lomaviikkoina julkaisseista suurimman lausuntopyyntökohtaisen keskiarvon saavuttavat opetus- ja kulttuuriministeriö keskimäärin 62,4 lausunnollaan, ympäristöministeriö keskimäärin 52,9 lausunnollaan ja sosiaali- ja terveysministeriö keskimäärin 51,1 lausunnollaan.

Lausuntoajan keston keskiarvossa erottuu suurimmalla keskiarvolla lausuntojen määrän tavoin maa- ja metsätalousministeriö keskimäärin 68,3 vuorokauden lausuntoajan kestollaan – keskimääräinen kesto on lähes 10 viikkoa. Muita yli kahdeksan viikon keskiarvon ylittäjiä ovat sisäministeriö (67,7 vrk), opetus- ja kulttuuriministeriö (60,6 vrk), ympäristöministeriö (60,5 vrk), oikeusministeriö (58,3 vrk) sekä sosiaali- ja terveysministeriö (56,1 vrk). Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö pitävät siis lomaviikkojen lausuntopyynnöissään melko pitkiä lausuntoaikoja, vaikka niillä sijoittuukin ministeriöistä suhteellisesti enemmän lausuntopyyntöjä viikoille 25, 26 ja 51. Niillä ei ole myöskään pieniä lomaviikkojen lausuntopyyntökohtaisia annettujen lausuntojen keskiarvoja. Ympäristöministeriö erottuu myös edukseen: sillä on suhteellisesti pienehkö määrä loma-ajan kynnykselle sijoittuvia lausuntopyyntöjä ja sen loma-ajan lausuntopyyntöjen lausuntojen keskiarvo on suuri sekä lausuntoajan keskimääräinen kesto pitkä. Ainoastaan sisäministeriöllä lausuntoajan pitkä keskimääräinen kesto ei yhdisty annettujen lausuntojen suureen keskiarvoon.

Ulkoministeriö ja puolustusministeriö jäävät vuorostaan loma-ajan lausuntopyyntöjen keskimääräisessä lausuntoajan kestossa alle seitsemään viikkoon: ulkoministeriöllä on lyhin keskiarvo 42,0 vuorokaudella ja puolustusministeriöllä toiseksi lyhin 47,5 vuorokaudella. Näillä molemmilla on myös alhainen keskiarvo lomaviikkoina julkaistujen lausuntopyyntöjen annettujen lausuntojen keskiarvoissa. Lisäksi ulkoministeriöllä sijoittuu melko vähäisestä lausuntopyyntömäärästään huolimatta yli kaksinkertainen määrä lausuntopyyntöjä viikkoihin 25, 26 ja 51 verrattuna lausuntopyyntöjen tasaisen jakautumisen laskennalliseen osuuteen (5,7 % tai 5,8%). On siis mahdollista, että ulkoministeriöllä – tai muillakin ministeriöillä – lausuntopyyntöjen sijoittuminen juhannuksen ja joulun kynnykselle on saattanut vaikuttaa kielteisesti lainvalmisteluun osallistumisen mahdollisuuksiin.

Tässä osassa tarkasteltiin eri ministeriöiden lausuntopyyntöjä ja havaittiin, että ministeriöt jakautuvat pitkälti kahteen ryhmään lausuntopyyntöjen julkaisuaktiivisuudessa – lausuntopyyntöjä julkaistaan joko runsaasti tai vain vähän. Lausuntomäärissä ja lausuntoajan kestoissa puolestaan suuri osa ministeriöistä noudattaa keskitietä ääripäiden sijaan. Lisäksi useimmat ministeriöt julkaisevat loma-ajan lähettyvillä suhteellisesti enemmän lausuntopyyntöjä, mutta monilla on tällöin myös huomattavasti pidemmät lausuntoajan kestot. Seuraavassa osassa tarkastellaan vielä aiheen vaikutusta lausuntopyyntö- tai lausuntomääriin sekä lausuntoajan kestoon. Tarkastelu toteutetaan lausuntopyyntöjen asiasanojen avulla. Asiasanoihin perehtyvä osakirjoitus sekä lyhyehkö yhteenveto julkaistaan 26.1. alkavalla viikolla.

Kirjoituksen osiot

Matka Lausuntopalvelun keskipisteeseen (Lausuntopalvelu osa 1)

Selontekoja ja periaatepäätöksiä sotesta liikenteeseen: suosituimpien lausuntopyyntöjen moninaisuus (Lausuntopalvelu osa 2)

Muumilaakson lokakuu – paljon lausuntopyyntöjä mutta vain vähän aikaa. Lausuntopyyntöjen, lausuntojen ja lausuntoaikojen ajallinen jakautuminen (Lausuntopalvelu osa 3)

Täällä keskushallinnon alla: ministeriöiden lausuntopyynnöt, lausuntojen määrä sekä lausuntoajan kesto (Lausuntopalvelu osa 4)

Hiilineutraalius vai vesiensuojelu? Kun ympäristönsuojelun eri osa-alueet eivät saakaan yhtä paljon huomiota. Lausuntopyyntöjen aiheiden vaikutus lausuntopyyntömääriin, annettuihin lausuntoihin ja lausuntoaikoihin (Lausuntopalvelu osa 5)

Lausuntopalvelun ympäri kolmessa viikossa: Yhteenveto Lausuntopalvelua koskevasta kirjoituskokonaisuudesta (Lausuntopalvelu osa 6)

Viimeisimmät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *