Tämä yhteenveto kertaa lyhyesti aiempien osakirjoitusten havaintoja ja päätelmiä. Ensin käsiteltiin suosituimpia lausuntopyyntöjä: niiden havaittiin olevan eri vuosina hyvin erilaisia, eikä niiden aiheissakaan ilmennyt selviä ”kestosuosikkeja”, vaan aihepiirit vaihtelevat paljonkin. Lisäksi suosituimpiin lausuntopyyntöihin sisältyi runsaasti muutakin kuin hallitusten esitysten tai asetusten luonnoksia. Niinpä suuri osa suosituimmista lausuntopyynnöistä koskee muuta kuin suoraa lainsäädännön muuttamista, ja lausuntopyyntöihin osallistuminen voi ohjata politiikkaa monipuolisin tavoin esimerkiksi strategioiden tasolla.
Seuraavaksi lausuntopalvelun ajallisessa tarkastelussa erottui puolestaan erilaisia ajankohtia. Loma-ajat ovat selvästi huomattavimmat ajankohdat viikkokohtaisessa lausuntopyyntöjen, lausuntomäärien ja lausuntoajan keston vertailussa, kun taas kuukausista lokakuu erottuu usein muista kuukausista lomakuukausien ohella. Vuosikohtainen tarkastelu puolestaan tarjoaa jokseenkin kasvavan trendin lausuntopyyntöjen määrissä. Lisäksi lausuntoajan kestolla on tilastollisesti merkitsevää vaikutusta lausuntomääriin.
Tämän jälkeen tarkasteltiin eri ministeriöiden lausuntopyyntöjä ja havaittiin, että ministeriöt jakautuvat pitkälti kahteen ryhmään lausuntopyyntöjen julkaisuaktiivisuudessa – lausuntopyyntöjä julkaistaan joko runsaasti tai vain vähän. Lausuntomäärissä ja lausuntoajan kestoissa puolestaan suuri osa ministeriöistä noudattaa keskitietä ääripäiden sijaan. Lisäksi useimmat ministeriöt julkaisevat loma-ajan lähettyvillä suhteellisesti enemmän lausuntopyyntöjä, mutta monilla on tällöin myös huomattavasti pidemmät lausuntoajan kestot.
Viimeiseksi käsittely siirtyi lausuntopyyntöjen aiheiden tarkasteluun asiasanoittain. Aiheita vertailtiin paitsi lausuntopyyntöjen ja lausuntojen määrissä myös lausuntoajan kestoissa. Monissa näistä tarkasteluista erottui selvästi aiheita, jotka toistuivat useasti niin lausuntopyyntöjen määrissä kuin annettujen lausuntojen tai lausuntoajan keskiarvoissa. Laajemmista ja yleisemmistä aihepiireistä tällaisia olivat ympäristö ja liikenne, mutta esimerkiksi maksuasetus nousi esille yksittäisenä, spesifimpänä aiheena. Aiheiden toistuminen oli enimmäkseen johdonmukaista – esimerkiksi lyhyt lausuntoaika ja vähäinen lausuntomäärä ovat tällainen pari – mutta myös poikkeuksia oli useampia, jopa saman aihepiirin sisällä.
Kaiken kaikkiaan Lausuntopalvelussa julkaistuihin lausuntopyyntöihin perehtyminen tarjoaa parhaimmillaan käsitystä lainvalmisteluun osallistumisesta erilaisista näkökulmista: tarkastelun avulla voi selvitä esimerkiksi, millaiset hankkeet keräävät eniten osallistumista tai onko joissakin hankkeissa osallistumista hankaloittavia tekijöitä.
Kirjoituksen osiot
Matka Lausuntopalvelun keskipisteeseen (Lausuntopalvelu osa 1)
Viimeisimmät kirjoitukset
- Lausuntopalvelun ympäri kolmessa viikossa: Yhteenveto Lausuntopalvelua koskevasta kirjoituskokonaisuudesta (Lausuntopalvelu osa 6)
- Hiilineutraalius vai vesiensuojelu? Kun ympäristönsuojelun eri osa-alueet eivät saakaan yhtä paljon huomiota. Lausuntopyyntöjen aiheiden vaikutus lausuntopyyntömääriin, annettuihin lausuntoihin ja lausuntoaikoihin (Lausuntopalvelu osa 5)
- Täällä keskushallinnon alla: ministeriöiden lausuntopyynnöt, lausuntojen määrä sekä lausuntoajan kesto (Lausuntopalvelu osa 4)
- Muumilaakson lokakuu – paljon lausuntopyyntöjä mutta vain vähän aikaa. Lausuntopyyntöjen, lausuntojen ja lausuntoaikojen ajallinen jakautuminen (Lausuntopalvelu osa 3)
- Selontekoja ja periaatepäätöksiä sotesta liikenteeseen: suosituimpien lausuntopyyntöjen moninaisuus (Lausuntopalvelu osa 2)
Vastaa