Vaiherikas keskustelu Porin oluttehtaan tontin ja kiinteistöjen tulevaisuudesta on ollut käynnissä aina panimotoiminnan päättymisestä, syksystä 2009.
Julkisessa keskustelussa on tuotu esille vastakkaisia intressejä. Kerrostalojen tai kulttuuritoiminnan tapahtumakeskuksen rakentaminen kaupungin arvokkaimmalle tontille ovat olleet vaihtoehdoista eniten esillä. Lisäksi alueen vieressä toimiva paikallinen meijeritoimija on väläytellyt kiinnostustaan aluetta kohtaan.
Bisnekseen houkutusta
Tontin täyttäminen asuinkerrostaloilla merkitsisi voittojen kerryttämistä niin kiinteistönomistajalle kuin rakennuttajille. Poliittisen päätöksenteon helppouden ja merkittävien taloudellisten hyötyjen vuoksi houkutus tämän vaihtoehdon valintaan lienee suuri. Vaikutukset koko Porin jokirannan kehittämiselle olisivat kuitenkin pitkäaikaisia ja asuinrakennukset kaupungin edustavimmalla paikalle eivät elävöittäisi unista jokirantaa.
Tapahtumakeskuksen vaikutusten voidaan arvioida olevan päinvastaisia. Ensinnäkin se edellyttäisi julkista investointitukea alueelle visioituihin tiloihin, kuten konserttiareenalle, luovien alojen toimijoiden työtiloille ja hotellille. Toisaalta on hyvin todennäköistä, että yksityisiä rahoittajia löytyisi myös tapahtumakeskuksen rakentamiselle.
Luovan talouden aika
Tapahtumakeskuksella olisi lisäksi aitoa potentiaalia elämystalouden keinoin luoda kaupungin asukkaille hyvinvointia. Kulttuurinen hyvinvointi ei tarkoittaisi pelkästään luovan alan tuotoksien hyödyntämistä, vaan myös vuokra- ja verotuloja tapahtumakeskuksen toimijoilta.
Pori ei ole eristyksissä maailmaa myllertävistä muutosvoimista, kuten globalisaatiosta, julkisen talouden kriisiytymisestä, tietokoneistumisesta, poliittisen hallinnan verkostoitumisesta, vapaa-ajan lisääntymisestä tai koulutustason noususta.
Muutosvoimat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämäämme. Yhteiskunnallinen kehitys on siirtymävaiheessa. Yksi esimerkki tästä on luovan talouden ilmiön esiinnousu sekä ihmisten hyvinvoinnin liittäminen talousmittareiden lisäksi henkilökohtaisen hyvän elämän tavoitteluun.
Laajaa pohdintaa
Muutokseen on reagoitu niin Satakunnan maakuntaohjelmassa, Porin seudun elinkeinostrategiassa kuin Porin kaupungin strategiassakin. Mikäli oluttehtaan asiaa tarkastellaan analyyttisesti näiden dokumenttien valossa, alueen tulevaisuus elämysteollisuuteen keskittyvänä toimintaympäristönä pitäisi olla selviö.
Todellisuus näyttäytyy kuitenkin toisenlaisena poliittisena tilanteena, jossa eri toimijoiden intressit ja tahtotilat luovat painetta päätöksen tekoon.
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on valmisteilla projektihautomo, jossa lähtökohtaisesti oluttehtaan kohtaloa ei pohdita riskinottona. Ajatukset suunnataan aluetta palvelevin ja kehittäviin mahdollisuuksiin.
Monia kysymyksiä
Millä keinoin oluttehtaan toimintakonsepti olisi mahdollista luoda sellaiseksi, että uuden yritystoiminnan synnyttäminen olisi mahdollista houkutellen alueelle uutta yritystoimintaa? Minkälaiset ratkaisut voivat vahvistaa maakunnan ja Porin
kaupungin palvelutasoa kehittäen alueen vetovoimaisuutta ja dynaamisuutta?
Kuinka parhaiten tunnistettaisiin kehitettävässä toimintakonseptissa liiketoimintamahdollisuudet luoden tuloja tuottavaa palvelutoimintaa?
Huomio tulisi kiinnittää siis toiminnan mahdollisuuksiin. Vanhojen tehdasalueiden hyödyntäminen menestyksekkäästi luovan talouden toimintaympäristöiksi on lukuisia esimerkkejä, kuten Helsingin Kaapelitehdas ja Hämeenlinnan Verkatehdas.
Strateginen tahtotila
Luovan talouden tilat synnyttävät myös tälle ajalle ominaista yksilöpohjaista kollektiivista toimintaa, jossa yksittäisten toimijoiden ja ihmisten valinnat synnyttävät parveilua kiinnostavien asioiden ympärillä.
Parveilut voivat synnyttää puolestaan toimijakollektiiveja, joilla on käsitys yhteisestä päämäärästä ja tavoitteista, vaikka yksittäisten toimijoiden taustat olisivat hyvin erilaiset. Tällaiset toimijakollektiivit voivat parhaimmillaan tuottaa alueelle niin kulttuuria, yhteisöllistä hyvinvointia, uutta liiketoimintaa kuin myös alueelle hyötyä tuottavia taloudellisia menestystarinoita.
Alueella vallitseva strateginen tahtotila ja olemassa oleva asiantuntemus on mahdollista valjastaa toiminnan ja alueen kehittämisen laboratorioksi, johon oluttehtaan ympäristö antaa useita mahdollisuuksia.
Kirjoittanut: Mervi Luonila ja Tapio Häyhtiö
Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen johtaminen (Hitti) ja Luovien alojen tapahtumatuotannon johtamisosaamisen kehittäminen (Johde) -hankkeissa.
Artikkeli on aiemmin julkaistu Satakunnan Kansassa 23. lokakuuta 2011.
