Islannin yliopistossa järjestettiin 21.–23.8.2013 jo 22. Nordic Academy of Management -konferenssi. Pohjoismaista yhteistyötä korostavan konferenssin ohjelmistossa nähtiin yli 400 esitystä. Erilaisia teemakokonaisuuksia oli yhteensä 32. Konferenssin avauspuheenvuoron piti tohtori Barbara Czarniawska Göteborgin yliopistosta.
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä konferenssiin osallistui kahdeksan edustajaa, heidän mukanaan tohtoriopiskelijat Kati Suomi (markkinointi) sekä Päivikki Kuoppakangas (johtaminen ja organisointi).
Suomi ja Kuoppakangas listaavat monta hyvää syytä osallistumiseen. Konferenssi on tunnetusti korkeatasoinen, ja edustettuna ovat kaikki liiketalouden osa-alueet, mikä lisää poikkitieteellisyyttä. Lisäksi konferenseissa voi kehittää sekä ylläpitää kansainvälisiä tutkijasuhteita.
– Lähdimme testaamaan viitekehyspaperia kansainvälisillä areenoilla, kommentoi Kuoppakangas ja viittaa yhdessä Suomen sekä Charles Hampden-Turnerin kanssa tehtyyn artikkeliin ”Internal branding — the key to successful organisational change in public sector organisations?”
Suomi puolestaan kertoo, että kaksikko osallistui pitkälti juuri teema-alueen ”Brands and the ethereal colonization of society” ohjelmaan, jossa heidän artikkelinsa esitettiin.
Artikkeli on tehty lähtökohtaisesti johtamisen näkökulmasta, ja markkinoinnin teema-alueella esiteltynä se herättikin paljon kysymyksiä. Kuoppakankaan mukaan juuri tällaisia huomioita paikalta lähdettiinkin hakemaan.
Yhteistyötä uudessa tutkimusryhmässä
Suomi ja Kuoppakangas ovat perustaneet Flow-tutkimusryhmän, jonka puitteissa tällaiseen ajatusten ristiinpölytykseen tähdätään. Käytännössä he ovat vuoroin katsoneet markkinoinnin tutkimusta johtamisen näkökulmasta ja päinvastoin.
– Näissä yhteistyökuvioissa syntyy paljon uutta, ja itsekin tulee oltua mukavuusalueen ulkopuolella, Suomi mainitsee.
Kuoppakangas kertoo, että samojen aineistojen tarkastelu eri viitekehyksistä onkin erityisen hedelmällistä. Kun aineistoja katsotaan erilaisten lasien läpi, voi syntyä paljon uutta.
Tutkimusryhmän perustaminen virisi lounaspöytäkeskusteluissa, kun Suomi ja Kuoppakangas havaitsivat toistensa tutkimusaineistoista uusia ulottovuuksia. Ryhmässä annettaan vertaistukea ja kaikkien ideoiden annetaan kukkia. Parhaat niistä lähtevät lentoon. Tähän viitaa tutkimusryhmän nimikin. Se viittaa myös ryhmän työskentelytapaan.
– En itse usko klo 8–16 kukkivaan luovuuteen. Deadlinet toki tiedetään, mutta meillä ei ole turhaa pönötystä, byrokratiaa, Kuoppakangas kertoo.
Suomi kertoo, että monitieteinen tutkimusyhteistyö estää myös ajatusten siiloutumista.
Nordic Academy of Management -konferenssissa yhteistyötä viriteltiin mm. Tukholman yliopiston suuntaan, jonka kautta on tarkoitus lähteä edelleen mukaan tohtoriopiskelija Emma Björnerin luotsaamaan China Symposiumiin. Niin ikään Tukholman yliopiston kaupunkibrändejä tutkiva tohtori Massimo Giovanardi kiinnostui yhteistyöstä. Samaisen yliopiston professori Håkan Preiholtin kanssa on myös suunnitteilla artikkeli. Kaiken kukkuraksi tapahtumassa kartoitettiin mahdollisuuksia tutkijavaihtoihin puolin ja toisin.
Kansainvälisyys tuo Flow-tutkimusryhmän toimintaan monisäikeisyyttä, joten Islannistakin oltiin hakemassa kansainvälisiä kontakteja – ja niitä myös saatiin.
Kirjoittanut: Jani Wahlman
