Kuntalaisten peruspalvelujen järjestämisessä on ollut viime vuosina nähtävissä selvä suuntaus toimintojen liikelaitostamiseen. Euromääräisestikään liikelaitoksien merkitystä ei voi vähätellä, sillä kunnallisten liikelaitosten yhteenlasketuksi liikevaihdoksi arvioitiin 3,9 miljardia euroa vuonna 2010.
Suomessa liikelaitostetaan edelleen räjähdysmäisesti, vaikka kokemukset eivät olekaan hyviä.
– Ei ole saatu faktaa, relevanttia todistetta siitä, että liikelaitokset olisivat tehokkaampia, vaikka sitä on nimenomaan toiminnan läpinäkyvyyden lisäksi tavoiteltu. Ja byrokratia on lisääntynyt entisestään, vaikka piti olla päinvastoin, liikelaitostematiikkaa tutkiva Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkija, KTM Päivikki Kuoppakangas sanoo.
Liikelaitostamisen hyödyt näennäisiä
Liikelaitostamisesta saadut hyödyt ja muutokset ovat Kuoppakankaan tutkimuksen mukaan näennäisiä.
– Uuden julkisjohtamisen ja liiketaloustieteiden välineitä on otettu innokkaasti julkisen sektorin käyttöön. Organisaatiomuutoksia on tehty muutoksen perään, mutta ei ole laskettu transaktiokustannuksia. Mitä muutos on tullut maksamaan tai mitä kustannuksia syntyy, kun organisaatiomallia muutetaan.
– Monissa tapauksissa olisi kannattanut pysyä vanhassa organisaatiomallissa ja muuttaa prosesseja. Olisi pitänyt kartoittaa, mikä on pielessä ja korjata se. Mikä toimii naapurissa, ei välttämättä toimi meillä. Mallit itsessään eivät tuo tehoja, Kuoppakangas muistuttaa.
Kun tuollakin tehtiin
Kunnallisiin liikelaitoksiin liittyvät kysymykset ovat kirvoittaneet väitöskirjaansa valmistelevan Kuoppakankaan mieltä jo useiden vuosien ajan.
– Liikelaitostamisilmiön räjähdysmäinen kasvu herätti kiinnostukseni jo kandivaiheessa, hän kertoo.
Väitöskirjaansa varten Kuoppakangas on tehnyt teemahaastatteluja Suomen neljän suurimman sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksissa. Liikelaitoksista kerätyn aineiston ohella tutkimusta varten on haastateltu myös liikelaitostematiikkaa yleisesti tuntevia asiantuntijoita, kuten julkishallinnon tutkijoita ja kuntaliiton lakimiehiä.
– Tutkin väitöskirjassani ennen kaikkea organisaatiomallin valintaa. Mikä on mallin valinnassa ratkaisevinta, mikä vaikuttaa päätöksentekoon, mitä siellä taustalla on.
Kuoppakankaan haastatteluissa saamat vastaukset organisaatiomallin valinnasta ovat toisinaan olleet hämmentäviäkin:
– ”Kun tuollakin tehtiin. Tai hyvin myytiin.”
Vääränlaiset organisaatiomallien valinnat ovat tutkimuksen mukaan johtuneet muun muassa aikapulasta ja halusta kuulua porukkaan.
Kirjoittanut: Susanna Jänismäki
