Koronapandemia on kurittanut meitä kaikkia jo yli puolitoista vuotta. Monille yrityksille ja yrittäjille aika on ollut kovaa, mutta moni on kuitenkin selvinnyt, ja jotkut jopa onnistuneet kasvamaan pandemian aikana. Pandemian myötä yritysten ja yksilöiden resilienssi eli muutosjoustavuus on puhuttanut monia; miten toiset yritykset näyttävät pystyvän sopeutumaan ja toipumaan kriisistä tosia paremmin? Kyselimme aiheesta Turun yliopiston liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden apulaisprofessori Kati Suomelta, joka työskentelee Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.
- Monella yrittäjällä on ollut kovia paineita ja stressiä kriisin johdosta. Useat yritykset ovat kärsineet siitä, etteivät asiakkaat ole liikkuneet kaupunkien keskustoissa tai kauppakeskuksissa, puhumattakaan ravintotoloista, jotka eivät saaneet ottaa asiakkaita vastaan. Toisaalta kuitenkin monet ovat hyvin sitoutuneita yritystoimintaan ja ovat sinnikkäästi jaksaneet etsiä keinoja selviytyä, sanoo Kati Suomi.
Kriisi on pannut yrittäjien luovuuden ja muovautumiskyvyn koetukselle, mutta monet ovat pystyneet mukauttamaan yrityksen toimintaa niin, että menetettyjä tuloja on onnistuttu paikkaamaan. Tuotteiden ja palveluiden tuotteistaminen ja paketointi uudella tavalla, siirtäminen verkkoon, vahvempi yhteistyö ja kumppanuudet tuotteiden tai palveluiden tuottamisessa ja markkinoinnissa sekä uusien asiakassegmenttien etsiminen ovat saattaneet osoittautua hyviksi ratkaisuiksi.
- Parhaassa tapauksessa on voinut löytyä jokin aivan uusi liikeidea. Kriisin vaikutukset ovat olleet hyvin erilaisia eri toimialoilla ja eri yrityksissä; siinä mielessä kokemus kriisistä jakaa yrityksiä, Kati Suomi jatkaa.
Koronapandemia oli hyvin äkillinen ja voimakas muutos, jota ei pystynyt ennakoimaan, mutta miten yrittäjät ja yritykset yleensä ovat varautuneet kriiseihin? Tämä tietysti vaihtelee suuresti. Yrittäjyys sinällään jo sisältää ajatuksen epävarmuuden sietämisestä ja yllättävien haasteiden ilmaantumisesta. Tämän kriisin kokemuksen myötä kriiseihin varautuminen on varmasti paremmalla tolalla, pohtii Kati Suomi.
Ensireaktio kriisiin oli kuitenkin monella yrittäjällä samansuuntainen, huoli ja pelko siitä, miten koronapandemia tulee omaan yritykseen vaikuttamaan. Reagointiin vaikuttaa pitkälti myös yrittäjän oma persoonallisuus, kuten optimismi ja luovuus, sekä muu tilanne.
- Joissain tapauksissa kriisi on vauhdittanut jo aiemmin syntyneiden kehittämisajatusten viemistä käytäntöön ja pakottanut luovien ratkaisujen ottamista käyttöön. Esimerkiksi palveluja – kuten vaikkapa kosmetologipalvelu – on voitu viedä entistä enemmän asiakkaiden luo, mikä voi paitsi olla lisäarvoa asiakkaalle, tuottaa myös säästöjä tilakustannuksissa. Kriisi on kannustanut yrittäjiä kuuntelemaan asiakkaita entistä herkemmällä korvalla, ja muovaamaan omia toimintatapoja niiden mukaan, kertoo Kati Suomi.
Yhtenä haasteena palautumisessa koronan jälkeiseen elämään on, miten asiakkaiden tarpeet tulevat muuttumaan, ja missä määrin asiakkaiden käyttäytyminen palautuu koronaa edeltävään tilanteeseen. Jos liikevaihtoa on saatu synnytettyä omaa toimintamallia ja palveluita sopeuttamalla koronan aikaiseen tilanteeseen, miten säilyttää näin saadut asiakkuudet?
Pienten yritysten on todettu kärsivän kriiseistä eniten, koska niiden käytettävissä olevat resurssit ovat tyypillisesti vähäisemmät kuin isommilla yrityksillä. Toisaalta pienten yritysten ajatellaan olevan ketterämpiä muuttamaan suuntaa ja tekemään kokeiluja kuin isompien yritysten. Jatkuva oppiminen, kokeilukulttuuri ja totuttujen toimintamallien kyseenalaistaminen auttaa sopeutumisessa ja kriisistä toipumisessa. Yrittäjän oma aktiivinen ja rohkeakin toiminta uusien mahdollisuuksien luomisessa – ei jäädä odottamaan, mihin tilanne kehittyy – vaikuttaisi toimivalta myös kriisin keskellä. Kati Suomi korostaa asiakkaiden kuuntelemisen ja asiakkaiden käyttäytymisen seuraamista; kuluttajat saattavat muuttaa käyttäytymistään hyvinkin yllättävillä tavoilla. Isommilla yrityksillä on yleensä enemmän resursseja käytettävissä tähänkin, mutta pienillekin yrityksille se voi tarjota oivalluksia, jotka auttavat selviytymään muutoksista.
Mitä koronakriisi sitten on meille opettanut? Vaikka tuntuu hurjalta vaatia, että yrittäjien pitäisi selviytymisen lisäksi vielä pystyä oppimaan kokemuksistaan, varmasti sitä on tapahtunut. Ikävä kyllä olemme monesti hieman laiskoja keksimään aidosti uusia ratkaisuja ja muuttamaan toimintaamme, enne kuin on pakko. Yksi asia kuitenkin on varmaa: seuraava kriisi tulee varmasti. Se voi koskettaa koko yhteiskuntaa, tiettyjä toimialoja tai yrittäjän henkilökohtaista elämää, tai se voi olla syvempi tai vähemmän vakava. Tutkimusten mukaan muutosjoustavuutta (resilienssiä) ei kuitenkaan voida lähteä rakentamaan vasta kriisin keskellä, vaan se on oltava valmiina kriisin kohdatessa. Yksi hyvä tapa on seurata muutoksia oman toimialan ulkopuolella, niin maailmalla kuin kotimaassakin. Kouluttautuminen ja ajatustenvaihto toisten yrittäjien, tutkijoiden ja nuorten kanssa voi auttaa löytämään uusia näkökulmia ja joustavoittamaan omaa ajattelua.
- Tarjolla olevien verkostojen hyödyntäminen ja myös toisten kokemuksista oppiminen edistää oman ajattelun joustavuutta. Jospa kriisistä jäisikin elämään kokeilevampi asenne yritystoimintaan, toivoo Kati Suomi.
Kirjoittaja: Riikka Franzén. Kirjoittaja toimii projektitutkijana Yrittäjien selviytymisstrategiat ja resilienssin tukeminen kriisien keskellä (YRTTI) -hankkeessa.
Apulaisprofessori Kati Suomen haastattelu toteutettiin osana yrittäjien selviytymisstrategiat ja resilienssin tukeminen kriisien keskellä (YRTTI) -hanketta. Hanke on tarjonnut yksinyrittäjille tukea kriisin keskellä valmennuksen ja verkottumisen keinoin sekä selvittänyt yksinyrittäjien kokemuksia kriisistä ja strategioita sopeutua kriisin tuomiin muutoksiin. Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja rahoittaa Satakuntaliitto.
