Kuntakentällä rytisee taas hallituksen uuden kuntareformin myötä. Yksi uskoo liiketaloustieteen malleihin, toinen vannoo suuruuden ekonomian nimeen ja kolmas päättää jäädä katselemaan. Miltä uudistukset näyttävät tutkijan näkökulmasta? Toimivatko esimerkiksi markkinataloudesta imitoidut mallit kuntakentällä?
Yliopisto-opettaja Päivikki Kuoppakangas ja projektitutkija Katja Aalto ovat tutkineet kuntien liiketoimintamalleja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Tutkimusten mukaan todelliset organisaatiomuutokset ovat saattaneet jäädä pinnalliseksi. Loppujen lopuksi byrokratian määrä on jopa lisääntynyt vaikka tavoitteena oli sen keventäminen ja päätöksenteon joustavoittaminen. Liiketaloustieteellisen tehokkuusajattelun vieminen kuntalähtöiseen kulttuuriin on vähintäänkin pitkä prosessi. Lähtökohtaisesti kunnissa vierastetaan tehokkuusajattelua, kun taas yksityisellä puolella se on elämisen ehto.
Omistajaohjauksen rooli
Yksityistäminen tai alueellistaminen voi luoda paremmat edellytykset tehokkaalle toiminnalle, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös selkeän omistajaohjauksen kautta annettuja tavoitteita ja niiden johtamista käytäntöön julkisella sektorilla. On toisaalta tiedostettava, että yksityisen ja julkisen sektorin johtaminen ja liiketoiminta ovat omanlaisiaan. Liiketaloustieteellisen tutkimuksen keinoin voidaan avata monia solmukohtia, mutta usein apua tarvitaan lähitieteistä, vaikkapa tuotantotaloudesta, jossa laajoja palvelutuotantoverkostoja hallitaan mm. modulaarisin rakentein. Projektitutkija Mervi Vähätalo tutkiikin modulaarisuuden soveltamismahdollisuuksia omistajaohjauksen tueksi hyvinvointialan palvelukokonaisuuksien koordinoinnissa.
Omistajaohjauksen merkitys on näkynyt myös projektitutkija Jaana Määttälän ylikunnallista hyvinvointialan toimintaa koskevissa tutkimuksissa. Kuntasektorilla omistajaohjauksesta vastaavien toimijoiden (Suomen Kuntaliitto, ministeriöt, isäntäkunnat, kunnalliset toimielimet) vaikutus näkyy sekä toiminnan että sovellettavien menetelmien kehityksessä ja kehittymättömyydessä.
Julkisen sektorin organisaatioihin kohdistuu toisenlaisia, vaativampia kriteerejä niiden toiminnan avoimuudesta ja viranhaltijoiden tilivelvollisuudesta. Mikä sitten on laskentatoimen rooli kunnissa niiden palvelutoiminnan tehokkuuden arvioinnin kannalta? Aallon ja Määttälän tutkimusten mukaan laskentalogiikka rakentuu kunnissa usein vielä vanhan kameraalisen ajattelun varaan, seurataan määrärahojen käytön toteutumista. Tuotteistamisesta on puhuttu jo vuosia, mutta mukaan toiminnan suunnitteluun pitäisi saada vielä talousalan osaaja, jotta päästäisiin läpinäkyvyyteen toiminnan kannalta ja tiedettäisiin palvelujen kustannukset. Tutkijat eivät halua uskoa, että julkinen toiminta on aina vain tehotonta.
Kirjoittanut: Päivikki Kuoppakangas, Katja Aalto, Mervi Vähätalo ja Jaana Määttälä
Kuva: Mikko Viitapohja
